Mehiläinen http://tuomoepisojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/138774/all Mon, 22 Jan 2018 09:51:02 +0200 fi Mehiläisen ja Kemin Punakapina http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249549-mehilaisen-ja-kemin-punakapina <p>Laadin sopimuksen ja jäävään vastustajani</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viimeiset kuukaudet olemme saaneet lukea ja kuulla kuinka Mehiläinen &rdquo;ostaa&rdquo;/&rdquo;ottaa haltuun&rdquo; Meri-Lapin perusterveyspalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut. Tosin ostot ovat perusterveydessä olleet ainoastaan osittaiset, Keminmaa ja Simo jäivät paketin ulkopuolelle, tältä osin. En perkaa juristina tarkemmin tuota mysteeristä ostoa/haltuunottoa. Se on sensaatiomaisuudessa niin erikoinen juridinen geissi, että ihan hirvittää.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kuntapoliittisena ja maakuntapoliittisena toimena Mehiläinen Gate on luontainen osa maakunnallista vallan vääntöä. Lappi on jaettu, poliittisen keskustahistorian mukaan. Meri-Lappi, Peräpohjolan keskustapiiri vastaan muu Lappi, Lapin keskustapiiri. Kansanedustajat Kulmuni vastaan Lohi. Valtataistelu. On näet niin, että Suomen keskusta pitää Lapissa hallussaan, suhteellisen vaalitavan mukaan 2/3 osaa ylikunnallisista paikoista. Vaikka sen kannatus on 43%. Jos se ei keskenään sovi, sitä eivät voi muut tehdä. Herra se on herra Lapissakin. Muut puolueet vikisevät, kun keskusta vie maakuntaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Itse jäin miettimään. Miten on yksi keskeinen sopimusoikeudellinen asia. Voiko kaksi osapuolta sopia kolmannen vahingoksi jotain sellaista, joka velvoittaa kolmatta, ilman että se voi vaikuttaa sopimukseen. Oleellista on se, että voidaanko kolmannelle, maakunnalle (Suomen valtio) siirtää sopimus, vaikka pakolla, jos se ei sitä halua eikä mikään laki, perustuslaki huomioiden velvoita. Itse uskon, että tämä asia tulee vielä ihan piakkoin ratkaistavaksi. Itse arvioisin, että onko hyvä varautua siihen, että sopimus ei tule siirtymään. Valtio on sen verran itsevaltainen ja oikeudellisesti (lainsäädäntövalta) vahva että Mehiläinen ja Meri-Lapin kunnat joutuvat jotain keskenään hoitamaan. Valtio ehkäpä maksaa kompensaation Mehiläiselle, jos se kykenee investoimaan jotain Meri-Lappiin omilla varoilla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jotain asian vakavuudesta kertoo se, että Länsipohjan keskussairaalan hallitus, tai siis sen Mehiläiskannattajat sysäsivät syrjään vastustajat. Sinällään se olisi osa poliittista päätöksentekoa mutta kun kyseessä ei ole poliittinen vaan taloudellinen päätös, niin ratkaisu on epäselvä. Hallitus siis päätti tehdä hankintasopimuksen, miljardin edestä monikansalliselta Mehiläiseltä. Vastustajat olisivat vastustaneet, ei tehdä hankintasopimusta. Median mukaan hallituksen puheenjohtaja ilmoitti, että lainopillista osaamista ja asiantuntemusta edusti paikalla ollut Kemin kaupunginlakimies. Hän siis, joka oli tehnyt lainopillisen työn, jossa valmisteltiin ao. sopimusta Mehiläisen kanssa. Hän siis vaati poistamaan kokouksen päätöksenteosta ihmiset, jotka olivat hänen laatimaansa sopimusta vastaan. Jo on lainopillista toimintaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>En ole vasemmistolainen mutta ymmärrän Kemin vasemmiston huolia tässä asiassa. Huolia lisää tietysti se, että Kemin Yle mottasi vasurien kritiikin maan rakoon. Miksikö, siksi että nämä Kemin vasemmistossa, kaupunginhallituksessa uskalsivat yrittää estää Mehiläinen Gaten sopimuksen täytäntöönpanon. Nyt on siis menossa miljardi monikansalliselle terveysjätille, jonka voitto kotiutuu kasvottomille pörssipelureille. Pelottava asia, sillä miljardi veronmaksajien rahaa on hyvin paljon. Koomistakin on jakaa se juuri punaisesta Kemistä, kasvottomille sijoittajille Keski-Eurooppaan ja mihin sattuu saarille. Joku vuosi sitten miljardin siirto sikarikkaiden lompakkoon satujen saarille olisi nostanut Kemiin Punakapinan. Vaan ei nosta enää.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laadin sopimuksen ja jäävään vastustajani

 

Viimeiset kuukaudet olemme saaneet lukea ja kuulla kuinka Mehiläinen ”ostaa”/”ottaa haltuun” Meri-Lapin perusterveyspalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut. Tosin ostot ovat perusterveydessä olleet ainoastaan osittaiset, Keminmaa ja Simo jäivät paketin ulkopuolelle, tältä osin. En perkaa juristina tarkemmin tuota mysteeristä ostoa/haltuunottoa. Se on sensaatiomaisuudessa niin erikoinen juridinen geissi, että ihan hirvittää.

 

Kuntapoliittisena ja maakuntapoliittisena toimena Mehiläinen Gate on luontainen osa maakunnallista vallan vääntöä. Lappi on jaettu, poliittisen keskustahistorian mukaan. Meri-Lappi, Peräpohjolan keskustapiiri vastaan muu Lappi, Lapin keskustapiiri. Kansanedustajat Kulmuni vastaan Lohi. Valtataistelu. On näet niin, että Suomen keskusta pitää Lapissa hallussaan, suhteellisen vaalitavan mukaan 2/3 osaa ylikunnallisista paikoista. Vaikka sen kannatus on 43%. Jos se ei keskenään sovi, sitä eivät voi muut tehdä. Herra se on herra Lapissakin. Muut puolueet vikisevät, kun keskusta vie maakuntaa.

 

Itse jäin miettimään. Miten on yksi keskeinen sopimusoikeudellinen asia. Voiko kaksi osapuolta sopia kolmannen vahingoksi jotain sellaista, joka velvoittaa kolmatta, ilman että se voi vaikuttaa sopimukseen. Oleellista on se, että voidaanko kolmannelle, maakunnalle (Suomen valtio) siirtää sopimus, vaikka pakolla, jos se ei sitä halua eikä mikään laki, perustuslaki huomioiden velvoita. Itse uskon, että tämä asia tulee vielä ihan piakkoin ratkaistavaksi. Itse arvioisin, että onko hyvä varautua siihen, että sopimus ei tule siirtymään. Valtio on sen verran itsevaltainen ja oikeudellisesti (lainsäädäntövalta) vahva että Mehiläinen ja Meri-Lapin kunnat joutuvat jotain keskenään hoitamaan. Valtio ehkäpä maksaa kompensaation Mehiläiselle, jos se kykenee investoimaan jotain Meri-Lappiin omilla varoilla.

 

Jotain asian vakavuudesta kertoo se, että Länsipohjan keskussairaalan hallitus, tai siis sen Mehiläiskannattajat sysäsivät syrjään vastustajat. Sinällään se olisi osa poliittista päätöksentekoa mutta kun kyseessä ei ole poliittinen vaan taloudellinen päätös, niin ratkaisu on epäselvä. Hallitus siis päätti tehdä hankintasopimuksen, miljardin edestä monikansalliselta Mehiläiseltä. Vastustajat olisivat vastustaneet, ei tehdä hankintasopimusta. Median mukaan hallituksen puheenjohtaja ilmoitti, että lainopillista osaamista ja asiantuntemusta edusti paikalla ollut Kemin kaupunginlakimies. Hän siis, joka oli tehnyt lainopillisen työn, jossa valmisteltiin ao. sopimusta Mehiläisen kanssa. Hän siis vaati poistamaan kokouksen päätöksenteosta ihmiset, jotka olivat hänen laatimaansa sopimusta vastaan. Jo on lainopillista toimintaa.

 

En ole vasemmistolainen mutta ymmärrän Kemin vasemmiston huolia tässä asiassa. Huolia lisää tietysti se, että Kemin Yle mottasi vasurien kritiikin maan rakoon. Miksikö, siksi että nämä Kemin vasemmistossa, kaupunginhallituksessa uskalsivat yrittää estää Mehiläinen Gaten sopimuksen täytäntöönpanon. Nyt on siis menossa miljardi monikansalliselle terveysjätille, jonka voitto kotiutuu kasvottomille pörssipelureille. Pelottava asia, sillä miljardi veronmaksajien rahaa on hyvin paljon. Koomistakin on jakaa se juuri punaisesta Kemistä, kasvottomille sijoittajille Keski-Eurooppaan ja mihin sattuu saarille. Joku vuosi sitten miljardin siirto sikarikkaiden lompakkoon satujen saarille olisi nostanut Kemiin Punakapinan. Vaan ei nosta enää.

 

 

]]>
0 http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249549-mehilaisen-ja-kemin-punakapina#comments Mehiläinen Meri-Lappi Punakapina Sote-uudistus Veroparatiisit Mon, 22 Jan 2018 07:51:02 +0000 Matti Torvinen http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249549-mehilaisen-ja-kemin-punakapina
Siikalatvan kunnan terveysasema keskelle Oulua. Oululaiset kiittävät! http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246768-siikalatvan-kunnan-terveysasema-keskelle-oulua-oululaiset-kiittavat <p>Uutinen siitä, että Siikalatvan kunnan terveysasema tulee Oulun kaupungin keskustaan parhaimmalle paikalle sai hetkeksi luulemaan, että talvi on jo eletty ja aprillipäivää vietämme. Niin uskomattomalta uutiselta terveysaseman perustaminen kuulosti.</p><p>Ihan Hesaria myöten asiasta uutisoitiin. Mutta kuinkas ollakaan. Tämähän onkin totta. Oulun kaupunki itse lakkautti kaksi terveysasemaa keskustasta suututtaen oululaisia. Ketä yllättää yksityisten lääkäriasemien saapuminen Oulun kaupungin keskustaan?</p><p>Oulun kaupungin virkamiehet ja poliittiset päättäjät ovat taatusti tienneet, että näin tulee käymään. Mehiläiseltä hyvä bisnesveto perustaa Siikalatvan kunnan kanssa terveyskeskus Oulun kaupungin sydämeen.</p><p>Erästä tv-ohjelmaa lainaten voi todeta, että tämä on hyvä uutinen. Minä vaihdan Tuiran terveysaseman Siikalatvan terveysasemaan heti kun se on mahdollista. Luulen, että niin tulee tekemään aika moni muukin oululainen, sillä jokaisella on valinnan vapaus vaihtaa terveysasemaansa vuodeksi kerrallaan.</p><p>Oulun kaupungin sosiaali-ja terveys asioista päättäneille virkamiehille sekä poliittisille päättäjille heitän kysymyksen, että, miten meni niin kuin omasta mielestänne?</p><p>Veitte kunnalliset terveysasemat keskustasta, mutta kannattiko? Kiitos Siikalatvan kunnalle siitä kun näin paljon välittävät oululaisten tärkeistä terveyspalveluista. Miten me voimme koskaan tämän korvata.?</p><p>Ehdotankin, että Siikalatvan kunta on pikaisesti julistettava Oulun kaupungin sydänystävä-kunnaksi, jos sitä ei ole vielä tehty! Siikalatvan kunta on osoittanut mitä suurinta huomioimista ja välittämistä oululaisia kohtaan kun perustaa kaupungin parhaimmalle paikalle terveysaseman yhdessä Mehiläisen kanssa.</p><p>Stokka siitä vierestä lähti, mutta terveysaseman tulo lämmittää niin mieltä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutinen siitä, että Siikalatvan kunnan terveysasema tulee Oulun kaupungin keskustaan parhaimmalle paikalle sai hetkeksi luulemaan, että talvi on jo eletty ja aprillipäivää vietämme. Niin uskomattomalta uutiselta terveysaseman perustaminen kuulosti.

Ihan Hesaria myöten asiasta uutisoitiin. Mutta kuinkas ollakaan. Tämähän onkin totta. Oulun kaupunki itse lakkautti kaksi terveysasemaa keskustasta suututtaen oululaisia. Ketä yllättää yksityisten lääkäriasemien saapuminen Oulun kaupungin keskustaan?

Oulun kaupungin virkamiehet ja poliittiset päättäjät ovat taatusti tienneet, että näin tulee käymään. Mehiläiseltä hyvä bisnesveto perustaa Siikalatvan kunnan kanssa terveyskeskus Oulun kaupungin sydämeen.

Erästä tv-ohjelmaa lainaten voi todeta, että tämä on hyvä uutinen. Minä vaihdan Tuiran terveysaseman Siikalatvan terveysasemaan heti kun se on mahdollista. Luulen, että niin tulee tekemään aika moni muukin oululainen, sillä jokaisella on valinnan vapaus vaihtaa terveysasemaansa vuodeksi kerrallaan.

Oulun kaupungin sosiaali-ja terveys asioista päättäneille virkamiehille sekä poliittisille päättäjille heitän kysymyksen, että, miten meni niin kuin omasta mielestänne?

Veitte kunnalliset terveysasemat keskustasta, mutta kannattiko? Kiitos Siikalatvan kunnalle siitä kun näin paljon välittävät oululaisten tärkeistä terveyspalveluista. Miten me voimme koskaan tämän korvata.?

Ehdotankin, että Siikalatvan kunta on pikaisesti julistettava Oulun kaupungin sydänystävä-kunnaksi, jos sitä ei ole vielä tehty! Siikalatvan kunta on osoittanut mitä suurinta huomioimista ja välittämistä oululaisia kohtaan kun perustaa kaupungin parhaimmalle paikalle terveysaseman yhdessä Mehiläisen kanssa.

Stokka siitä vierestä lähti, mutta terveysaseman tulo lämmittää niin mieltä

]]>
3 http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246768-siikalatvan-kunnan-terveysasema-keskelle-oulua-oululaiset-kiittavat#comments Julkisen terveydenhuollon palvelut Mehiläinen Wed, 29 Nov 2017 07:06:32 +0000 Kari Viholainen http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246768-siikalatvan-kunnan-terveysasema-keskelle-oulua-oululaiset-kiittavat
Tuleeko Pörriäisestä uusi Caruna? http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246448-tuleeko-porriaisesta-uusi-caruna <p>Kriisikuntien päättäjillä on vaikeita ratkaisuja mietittävänään palvelujensa turvaamiseksi. Vaihtoehtoina saattaa olla pakkoliitos toiseen kuntaan tai se, mitä pohjoisessa, ns. Meri-Lapin mallissa tapahtui: Kemin ja Tornion ympäristön kunnat päättivät siirtää terveydenhoitoaan kuntien ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen muodostamalle yhteisyritykselle seuraavaksi 15 vuodeksi.&nbsp;Mehiläinen omistaa yrityksestä 81 prosenttia ja kunnat 19 prosenttia. Päätösvalta on siirtynyt kunnilta terveysjätille.</p><p>Taloudellisessa kriisitilanteessa tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto kunnille, mutta pidemmällä aikavälillä kohtalokas kansalaisille. Kun suuryritys ottaa vallan, se tarkoittaa, että toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi tulee voiton maksimointi. Jos voittoa ei tule, on säästöjen syntymiseksi esimerkiksi lakkautettava toimintoja tai nostettava hintoja.</p><p>Kyse on palveluista, joita jokainen meistä tarvitsee enemmän tai vähemmän. Välttämättömiä palveluja, joihin kaikilla on oltava tasa-arvoinen pääsy, tuloista riippumatta. Siksi vallankahvassa tulisi olla vahvimmin kiinni julkinen toimija, eikä voittoja maksimoiva monopoli.</p><p>Alkuvaiheessa pörriäiset toki lupaavat monenlaista hyvää ja ihmiset ovat tyytyväisiä, kun palvelut luvataan pitää lähettyvillä. Mutta miten kauan kansalaiset pidetään tyytyväisinä?&nbsp;</p><p>Esimerkkinä tapaus Caruna. Kuinkahan moni kansalaisista kokee, että oli hyvä asia, kun&nbsp;Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta yksityistettiin ja Caruna sai monopoliaseman? Kuluttajille hinnat nousivat ja veroja yritys maksaa Suomeen vain 0,28 prosenttia.&nbsp;</p><p>Valinnanvapautta Meri-Lapin malliratkaisu ei palvele. Monopoliaseman saanut suuryritys on silloin&nbsp;<em>ainoa</em>&nbsp;valinta.&nbsp;</p><p>Pörriäisiäkin tarvitaan ja yksityiset palvelut tulisivat olla osana tulevaisuuden sotea, mutta niiden ei tule olla sen ainoa osa. Yksityiset palvelut tarkoittavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ei vain yhtä tai paria jättiyritystä.</p><p>Kuka näitä suuryrityksiä Suomessa johtaa? Useampi kokoomusvaikuttaja on siirtynyt viime vuosina politiikasta juurikin kyseisten terveysjättien johtoon. Samaiset vaikuttajat lobbaavat nyt kuntia myymään kiinteistönsä yritykselle ja vielä enemmän: ne tarjoavat Meri-Lapin kaltaista mallia muillekin. Tämä tarkoittaa monopoliasemaa suuryritykselle.&nbsp;</p><p>On löydettävä muu ratkaisu kriisikuntien ongelmiin kuin Meri-Lapin malli. Jotta päätösvalta pysyy julkisen puolen käsissä ja julkiset palvelut säilyvät tulevaisuudessakin, soteuudistus on turvattava.</p><p>Annina Ruottu</p><p>&nbsp;</p> Kriisikuntien päättäjillä on vaikeita ratkaisuja mietittävänään palvelujensa turvaamiseksi. Vaihtoehtoina saattaa olla pakkoliitos toiseen kuntaan tai se, mitä pohjoisessa, ns. Meri-Lapin mallissa tapahtui: Kemin ja Tornion ympäristön kunnat päättivät siirtää terveydenhoitoaan kuntien ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen muodostamalle yhteisyritykselle seuraavaksi 15 vuodeksi. Mehiläinen omistaa yrityksestä 81 prosenttia ja kunnat 19 prosenttia. Päätösvalta on siirtynyt kunnilta terveysjätille.

Taloudellisessa kriisitilanteessa tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto kunnille, mutta pidemmällä aikavälillä kohtalokas kansalaisille. Kun suuryritys ottaa vallan, se tarkoittaa, että toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi tulee voiton maksimointi. Jos voittoa ei tule, on säästöjen syntymiseksi esimerkiksi lakkautettava toimintoja tai nostettava hintoja.

Kyse on palveluista, joita jokainen meistä tarvitsee enemmän tai vähemmän. Välttämättömiä palveluja, joihin kaikilla on oltava tasa-arvoinen pääsy, tuloista riippumatta. Siksi vallankahvassa tulisi olla vahvimmin kiinni julkinen toimija, eikä voittoja maksimoiva monopoli.

Alkuvaiheessa pörriäiset toki lupaavat monenlaista hyvää ja ihmiset ovat tyytyväisiä, kun palvelut luvataan pitää lähettyvillä. Mutta miten kauan kansalaiset pidetään tyytyväisinä? 

Esimerkkinä tapaus Caruna. Kuinkahan moni kansalaisista kokee, että oli hyvä asia, kun Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta yksityistettiin ja Caruna sai monopoliaseman? Kuluttajille hinnat nousivat ja veroja yritys maksaa Suomeen vain 0,28 prosenttia. 

Valinnanvapautta Meri-Lapin malliratkaisu ei palvele. Monopoliaseman saanut suuryritys on silloin ainoa valinta. 

Pörriäisiäkin tarvitaan ja yksityiset palvelut tulisivat olla osana tulevaisuuden sotea, mutta niiden ei tule olla sen ainoa osa. Yksityiset palvelut tarkoittavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ei vain yhtä tai paria jättiyritystä.

Kuka näitä suuryrityksiä Suomessa johtaa? Useampi kokoomusvaikuttaja on siirtynyt viime vuosina politiikasta juurikin kyseisten terveysjättien johtoon. Samaiset vaikuttajat lobbaavat nyt kuntia myymään kiinteistönsä yritykselle ja vielä enemmän: ne tarjoavat Meri-Lapin kaltaista mallia muillekin. Tämä tarkoittaa monopoliasemaa suuryritykselle. 

On löydettävä muu ratkaisu kriisikuntien ongelmiin kuin Meri-Lapin malli. Jotta päätösvalta pysyy julkisen puolen käsissä ja julkiset palvelut säilyvät tulevaisuudessakin, soteuudistus on turvattava.

Annina Ruottu

 

]]>
0 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246448-tuleeko-porriaisesta-uusi-caruna#comments Kotimaa Kunnallinen päätösvalta Mehiläinen Meri-Lappi Sote Suuryritykset Wed, 22 Nov 2017 09:22:08 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246448-tuleeko-porriaisesta-uusi-caruna
Meri-Lapista tulossa veroparatiisiyhtiön setelipaino http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246437-meri-lapista-tulossa-veroparatiisiyhtion-setelipaino <p>Jos minulla olisi vielä tukkaa päässä, niin se seisoisi pystyssä luettuani luonnoksen Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n ulkoistamissopimuksesta. Se on karsea. Arvioni perustuu useiden Suomen parhaimpien ulkoistuslakimiesten kanssa sopimuksesta käymiini keskusteluihin, sekä omaan kokemukseeni ja osaamiseni entisenä kunnanjohtajana.&nbsp;</p><p>Kävihän niitä nimittäin meilläkin Enontekiöllä. Kaupparatsuja. Kertoivat milloin mikäkin palvelu kuntalaisille olisi voitu tuottaa paremmin ja kustannustehokkaammin kuin nykyään. Kun pintaa lopulta alettiin raaputtaa, voitiin kaupparatsu yleensä heittää vallan hyvällä omallatunnolla ulos kunnantalolta. Meri-Lapissa kaupparatsu pääsi nyt kuitenkin sisälle saakka ja sai vieläpä kuninkaan kohtelun. Mehiläiselle ja Lasse Männistölle järjestettiin konjakkitarjoilu ja jalkahieronta siitä, että alueen palvelutaso heikkenee ja kustannukset nousevat.</p><p>Mehiläisen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kaavailema &quot;palvelusopimus&quot; ei vastaa hyvän markkinakäytännön mukaista ulkoistamissopimista. Itse asiassa se on ainoa laatuaan, koska sopimus olettaa hintojen ja kustannusten ainostaan nousevan. Yleensä kun ulkoistamissopimuksissa pyritään siihen, että kustannukset laskevat. Toisin on tässä tapauksessa.</p><p>Perussopimuksessa ei ole millään tasolla otettu huomioon, että terveydenhuollon tuottavuutta tulisi kasvattaa Mehiläinen Oy:n toimesta. Päinvastoin, yhtiölle jätetään valta heikentää tuottavuutta taloudellisten voittojen maksimoimiseksi. Sopimuksen palvelutasoja koskevat sanktiot ovat nimittäin olemattomat. Niiden avulla Mehiläinen Oy voi koko ajan säästää laadussa ja tarjota ainoastaan heikkeneviä palveluita Meri-Lapin väestölle. Tämän se tulee myös ylikansallisena veroparatiisiyhtiönä tekemään. Sopimuksen palvelutasomittarit ovat täysin tulkinnanvaraiset ja kuten todettua, sanktiot puuttuvat.</p><p>Sopimukseen on rakennettu ainakin kolme erilaista automaattia, jotka tulevat lisäämään veronmaksajien kustannuksia vuodesta 2020 eteenpäin. Toiseksi härskein mekanismi on palvelualueen yli 75-vuotiaiden määrä, jonka mukaisesti laskutus tapahtuu riippumatta tämän väestön palvelutarpeesta. Kuntien ei siis kannata panostaa vanhusväestön hyvinvointiiin, koska kustannukset ovat samat vanhusväestön palveluntarpeesta ja hyvinvoinnista riippumatta.&nbsp;</p><p>Härskein viritys on kuitenkin hintojen korottaminen &quot;lainsäädännön muuttamisen&quot; kautta. Mehiläisen ulkoistuksista vastaava johtaja Lasse Männistö (kok.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) entinen erityisavustaja, nykyinen Mehiläisen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Joonas Turunen (kok.), osaisivat varmasti kaikki kertoa enemmän tästä. Alkaa nimittäin näyttää siltä, että kokoomuksen puolueorganisaatio on viritetty puolueen ajaman &quot;valinnanvapauden&quot; kautta maksimoimaan hyvien sisarten ja veljien voitot sote-markkinoilla. Kaikki lainsäädäntö pyritään tekemään yritysten, eikä kansalaisten ja veronmaksajien, etu edellä.</p><p>Mitä taas tulee Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n kaavailemaan ulkoistamissopimukseen, on se kokonaisuutena arvioiden vastuuton. Asian oikeudellisissa arvioinnissa on välttämätöntä tarkastella, tekivätkö kuntapäättäjät päätöksensä sellaisten tietojen nojalla, jotka olivat oikeita. Mikäli todetaan että kuntapäättäjiä on harhautettu, jonkun on kannettava siitä vastuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos minulla olisi vielä tukkaa päässä, niin se seisoisi pystyssä luettuani luonnoksen Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n ulkoistamissopimuksesta. Se on karsea. Arvioni perustuu useiden Suomen parhaimpien ulkoistuslakimiesten kanssa sopimuksesta käymiini keskusteluihin, sekä omaan kokemukseeni ja osaamiseni entisenä kunnanjohtajana. 

Kävihän niitä nimittäin meilläkin Enontekiöllä. Kaupparatsuja. Kertoivat milloin mikäkin palvelu kuntalaisille olisi voitu tuottaa paremmin ja kustannustehokkaammin kuin nykyään. Kun pintaa lopulta alettiin raaputtaa, voitiin kaupparatsu yleensä heittää vallan hyvällä omallatunnolla ulos kunnantalolta. Meri-Lapissa kaupparatsu pääsi nyt kuitenkin sisälle saakka ja sai vieläpä kuninkaan kohtelun. Mehiläiselle ja Lasse Männistölle järjestettiin konjakkitarjoilu ja jalkahieronta siitä, että alueen palvelutaso heikkenee ja kustannukset nousevat.

Mehiläisen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kaavailema "palvelusopimus" ei vastaa hyvän markkinakäytännön mukaista ulkoistamissopimista. Itse asiassa se on ainoa laatuaan, koska sopimus olettaa hintojen ja kustannusten ainostaan nousevan. Yleensä kun ulkoistamissopimuksissa pyritään siihen, että kustannukset laskevat. Toisin on tässä tapauksessa.

Perussopimuksessa ei ole millään tasolla otettu huomioon, että terveydenhuollon tuottavuutta tulisi kasvattaa Mehiläinen Oy:n toimesta. Päinvastoin, yhtiölle jätetään valta heikentää tuottavuutta taloudellisten voittojen maksimoimiseksi. Sopimuksen palvelutasoja koskevat sanktiot ovat nimittäin olemattomat. Niiden avulla Mehiläinen Oy voi koko ajan säästää laadussa ja tarjota ainoastaan heikkeneviä palveluita Meri-Lapin väestölle. Tämän se tulee myös ylikansallisena veroparatiisiyhtiönä tekemään. Sopimuksen palvelutasomittarit ovat täysin tulkinnanvaraiset ja kuten todettua, sanktiot puuttuvat.

Sopimukseen on rakennettu ainakin kolme erilaista automaattia, jotka tulevat lisäämään veronmaksajien kustannuksia vuodesta 2020 eteenpäin. Toiseksi härskein mekanismi on palvelualueen yli 75-vuotiaiden määrä, jonka mukaisesti laskutus tapahtuu riippumatta tämän väestön palvelutarpeesta. Kuntien ei siis kannata panostaa vanhusväestön hyvinvointiiin, koska kustannukset ovat samat vanhusväestön palveluntarpeesta ja hyvinvoinnista riippumatta. 

Härskein viritys on kuitenkin hintojen korottaminen "lainsäädännön muuttamisen" kautta. Mehiläisen ulkoistuksista vastaava johtaja Lasse Männistö (kok.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) entinen erityisavustaja, nykyinen Mehiläisen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Joonas Turunen (kok.), osaisivat varmasti kaikki kertoa enemmän tästä. Alkaa nimittäin näyttää siltä, että kokoomuksen puolueorganisaatio on viritetty puolueen ajaman "valinnanvapauden" kautta maksimoimaan hyvien sisarten ja veljien voitot sote-markkinoilla. Kaikki lainsäädäntö pyritään tekemään yritysten, eikä kansalaisten ja veronmaksajien, etu edellä.

Mitä taas tulee Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n kaavailemaan ulkoistamissopimukseen, on se kokonaisuutena arvioiden vastuuton. Asian oikeudellisissa arvioinnissa on välttämätöntä tarkastella, tekivätkö kuntapäättäjät päätöksensä sellaisten tietojen nojalla, jotka olivat oikeita. Mikäli todetaan että kuntapäättäjiä on harhautettu, jonkun on kannettava siitä vastuu.

]]>
21 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246437-meri-lapista-tulossa-veroparatiisiyhtion-setelipaino#comments Kokoomus Maakuntauudistus Mehiläinen Meri-Lappi Sote-uudistus Wed, 22 Nov 2017 06:29:16 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246437-meri-lapista-tulossa-veroparatiisiyhtion-setelipaino
Ministerin outo kysymys Mehiläisestä http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta <p>Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) harmitteli tänään kovasti, kuinka terveysalan jättiyritys Mehiläinen kehtaa samaan aikaan vaatia poliitikoilta valinnanvapautta terveydenhuoltoon ja toisaalta tehdä itselleen monopoliaseman antavan sopimuksen lappilaisten kuntien kanssa.</p><p>&rdquo;Miksi suuryritykset samaan aikaan vaativat valinnanvapautta ja betonoivat nykytilaa?&rdquo;, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9931863">Yle otsikoi ärtyneen Saarikon kysyneen</a>. Uutisen mukaan ministeri on harmissaan isojen terveysyritysten toimintatavasta ja erityisesti Mehiläisen Meri-Lapissa tekemästä keskussairaalan ulkoistussopimuksesta.</p><p>&rdquo;Että toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella jättimäisiä ulkoistuksia&rdquo;, <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.213542">Maaseudun Tulevaisuus</a> kertoo Saarikon päivitelleen.</p><p>En tiedä, onko ministeri tosissaan kysymyksensä tai ihmettelynsä kanssa, mutta vastaan siihen. Kyllä, yritys ottaa oikein mielellään toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella kauhalla jättimäisiä ulkoistuksia, jos ne molemmat sattuvat hyödyttämään kyseistä yritystä.</p><p>Yksityiset terveysalan yritykset haluavat terveysalalle valinnanvapautta ja &rdquo;monituottajuutta&rdquo;, koska se hyödyttää niitä verrattuna tilanteeseen, jossa julkinen sektori on palveluiden pääasiallinen tuottaja.</p><p>Samat yritykset haluavat jättimäisiä ulkoistuksia, monopolisopimuksia ja vähäistä kilpailua, jos ne sattuvat itse olemaan tuon monopolisopimuksen saamapäässä. Etenkin, jos ne saavat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9931863">100 miljoonan euron korvauksen</a>, mikäli sopimus puretaan maakunnan toimesta, kuten nyt on mahdollista ja jopa todennäköistä.</p><p>Yritykset haluavat näitä seikkoja hyödyttääkseen omistajiaan. Valinnanvapaus voi hyvinkin hyödyttää myös kansalaisia, mutta <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/saarikko-meri-lapin-sote-aikeista-yhteiskunnan-kokonaisetu-ei-toteudu/6657436#gs.AEikQtI">Saarikon mainitsema</a> &rdquo;yhteiskunnan kokonaisetu&rdquo; ei uskoakseni ole yritysten keskeinen innostuksen lähde. On se laissakin; Suomen <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624#L1P5">osakeyhtiölain</a> mukaan osakeyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Yritysten toiminnassa ei siis suinkaan ole mitään väärää, mutta yhteiskunnan kokonaisedun mukaista niiden toiminta ei silti välttämättä ole.</p><p>Juuri tämän vuoksi poliitikkojen tulee pitää yhteiskunnan kokonaisedun puolta ja asetella valinnanvapauden ja yksityistämisen rajat tarkoin.</p> Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) harmitteli tänään kovasti, kuinka terveysalan jättiyritys Mehiläinen kehtaa samaan aikaan vaatia poliitikoilta valinnanvapautta terveydenhuoltoon ja toisaalta tehdä itselleen monopoliaseman antavan sopimuksen lappilaisten kuntien kanssa.

”Miksi suuryritykset samaan aikaan vaativat valinnanvapautta ja betonoivat nykytilaa?”, Yle otsikoi ärtyneen Saarikon kysyneen. Uutisen mukaan ministeri on harmissaan isojen terveysyritysten toimintatavasta ja erityisesti Mehiläisen Meri-Lapissa tekemästä keskussairaalan ulkoistussopimuksesta.

”Että toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella jättimäisiä ulkoistuksia”, Maaseudun Tulevaisuus kertoo Saarikon päivitelleen.

En tiedä, onko ministeri tosissaan kysymyksensä tai ihmettelynsä kanssa, mutta vastaan siihen. Kyllä, yritys ottaa oikein mielellään toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella kauhalla jättimäisiä ulkoistuksia, jos ne molemmat sattuvat hyödyttämään kyseistä yritystä.

Yksityiset terveysalan yritykset haluavat terveysalalle valinnanvapautta ja ”monituottajuutta”, koska se hyödyttää niitä verrattuna tilanteeseen, jossa julkinen sektori on palveluiden pääasiallinen tuottaja.

Samat yritykset haluavat jättimäisiä ulkoistuksia, monopolisopimuksia ja vähäistä kilpailua, jos ne sattuvat itse olemaan tuon monopolisopimuksen saamapäässä. Etenkin, jos ne saavat 100 miljoonan euron korvauksen, mikäli sopimus puretaan maakunnan toimesta, kuten nyt on mahdollista ja jopa todennäköistä.

Yritykset haluavat näitä seikkoja hyödyttääkseen omistajiaan. Valinnanvapaus voi hyvinkin hyödyttää myös kansalaisia, mutta Saarikon mainitsema ”yhteiskunnan kokonaisetu” ei uskoakseni ole yritysten keskeinen innostuksen lähde. On se laissakin; Suomen osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Yritysten toiminnassa ei siis suinkaan ole mitään väärää, mutta yhteiskunnan kokonaisedun mukaista niiden toiminta ei silti välttämättä ole.

Juuri tämän vuoksi poliitikkojen tulee pitää yhteiskunnan kokonaisedun puolta ja asetella valinnanvapauden ja yksityistämisen rajat tarkoin.

]]>
19 http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta#comments Kotimaa hallitus Mehiläinen Politiikka Sote-uudistus Yritystoiminta Wed, 15 Nov 2017 17:13:26 +0000 Teppo Ovaskainen http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta
Kilpailuviranomainen sulkee silmänsä - Terveysmonopolit ovat jo täällä! http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237887-kilpailuviranomainen-lahti-pilkille-terveysmonopolit-ovat-jo-taalla <p>Se haluaa laskea sairaanhoitajien palkkoja.</p><p>Se käynnistää yt-neuvotteluita, vaikka firmat vuolevat kultaa.</p><p>En puhu nyt Sipilästä, vaan ruotsalaisesta Attendosta, joka on vallannut suomalaisten mummojen sydämet.&nbsp;</p><p>Tai jos nyt ei sydämiä sentään, niin ainakin se on tyhjentänyt heidän kukkaronsa.</p><p>Pari päivää sitten uutisoitiin, kuinka Suomen suurin hoiva-alan yritys Attendo ostaa nopeasti kasvaneen kilpailijansa Mikevan. Attendo maksaa eri puolilla Suomea toimivasta Mikevasta yhteensä 150 miljoonaa euroa.</p><p>Suomalaisten vanhusten hoidosta on tullut muiden terveyspalveluiden tavoin hurjaa vauhtia kasvava toimiala, kun kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoaan yksityisille yhtiöille. Mikevalla on yhteensä 122 palveluyksikköä eri puolilla Suomea.&nbsp;Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 100 miljoonaa euroa.&nbsp;Attendon aggressiivinen leviäminen ei ole jäänyt täysin huomiotta, vaikka kilpailuviranomaiset ovatkin sulkeneet silmänsä.</p><p>Iso yrityskauppa nosti Mehiläisen hetkellisesti Suomen suurimmaksi hoivayhtiöksi, mutta niskaan hengittävä ja vimmaisesti uusia hoivakoteja rakenteleva Attendo saavutti paalupaikan melko nopeasti. Attendo kruunaa asemansa viimeistään siinä vaiheessa, kun kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyy Mikevan kanssa solmitun jättikaupan.</p><p>Hoivayritysten hurja kasvu<strong> </strong>on saanut monien jalat tutisemaan.</p><p>Hoiva- ja terveysalan yritykset kasvavat nielemällä pienempiä kilpailijoitaan sekä perustamalla jopa kymmeniä uusia hoivakoteja vuodessa. Tälläkin hetkellä Attendolla on yrityksen omien sivujen mukaan toistakymmentä projektia käynnissä eri puolilla Suomea. Mikevalla puolestaan on tulossa jopa 100 uutta yksikköä.</p><p>Attendo työllistää noin 7 750 työntekijää, mutta edellä mainitun kaupan solmimisen myötä määrä tulee kasvamaan ainakin &nbsp;2 300 työntekijällä. Siinä on monta nuppia elätettäväksi.</p><p>Pohjoismaisella jättiläisellä on tarjota jokaiselle jotain. Voit valita esimerkiksi hammashoidon, mielenterveyspalveluiden tai vanhustenhoidon väliltä - jokaiselle jotain. Lastenkotejakin löytyy.</p><p>Attendo tosin ei ole ainoa, joka täällä mellastaa.</p><p>Mehiläinen pölytti tuossa taannoin Kajaanin lääkärikeskuksen, Lahden Dilan sekä 1 400 henkilöä työllistävän Mainio Vireen. Matkan varrelta mukaan on tarttunut myös lastensuojelua ja mielenterveyskuntoutusta. Ihan kaikkea.</p><p>Terveystalo puolestaan nappasi Diakonissalaitoksen omistaman Diacorin, Porin lääkäritalon ja Jokilaakson työterveyspalvelut. Ja nämä ovat vain jäävuoren huippu. Kauppoja jotka löydän nopealla googlauksella.</p><p>Tällaisia kauppoja tehdään joka viikko, kunnes ei ole enää mitään ostettavaa.&nbsp;Kukapa olisi arvannut, että kun ministerimme puhuivat sote-keskustelun yhteydessä jopa kolminkertaisesta valinnanvapaudesta, niin he tarkoittivat valintaa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon välillä. No minä arvasin.</p><p>Kilpailuviranomainen lähti joskus toissa joulun alla pilkille, eikä sitä ole sen koommin näkynyt. Ilmeisesti ei kiinnosta. Terveyspalveluiden keskittyminen kolmelle eri toimijalle ei ylitä hänen silmissään uutiskynnystä.</p><p>Entäpä ne säästöt? Sieltä mitään säästöjä tule, onhan se ollut alusta lähtien selvää.</p><p>Kokoomuslaisetkin sen tietävät, mutta kunhan mainospuheena höpöttävät. Voivat sitten jälkikäteen leikkiä yllättynyttä, kun kustannukset nousivatkin. Kysehän on puhtaasta varainsiirrosta, jossa pumpataan ne viimeisetkin hilut köyhän kansan taskuista. Hillotolppa häämöttää jo horisontissa.</p><p>Sammakoltani tuossa&nbsp;kysyin. Nehän osaavat kuulemma ennustaa. Sammakko tiesi kertoa, että tulevaisuuden terveyspalveluissa köyhät jäävät väistämättäkin jalkoihin, kun omavastuut kasvavat ja hinnat huristelevat menojaan. Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee olemaan myyjän eikä suinkaan ostajan markkinat, kuten alunperin kaavailtiin. Saatiinkohan me mitä tilattiin?&nbsp;</p><p>Tässä sitä parasta aikaa luodaan kovalla rahalla monopoleja aloille, jotka ovat keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan perustalle. Suomalaisten pörssissä tuskin on tarpeeksi syvyyttä myyjän markkinoiden tyydyttämiseksi. Siinä me sitten katsellaan vierestä kummissamme ja heilutellaan käsiä. Toisaalta emmehän me voi mummeleita ja sairaita kadullekaan heivata.&nbsp;Heitä tulee koko ajan lisää. Mummoja. Ja sairaita.</p><p>Niin kuin siinä laulussa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Se haluaa laskea sairaanhoitajien palkkoja.

Se käynnistää yt-neuvotteluita, vaikka firmat vuolevat kultaa.

En puhu nyt Sipilästä, vaan ruotsalaisesta Attendosta, joka on vallannut suomalaisten mummojen sydämet. 

Tai jos nyt ei sydämiä sentään, niin ainakin se on tyhjentänyt heidän kukkaronsa.

Pari päivää sitten uutisoitiin, kuinka Suomen suurin hoiva-alan yritys Attendo ostaa nopeasti kasvaneen kilpailijansa Mikevan. Attendo maksaa eri puolilla Suomea toimivasta Mikevasta yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Suomalaisten vanhusten hoidosta on tullut muiden terveyspalveluiden tavoin hurjaa vauhtia kasvava toimiala, kun kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoaan yksityisille yhtiöille. Mikevalla on yhteensä 122 palveluyksikköä eri puolilla Suomea. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 100 miljoonaa euroa. Attendon aggressiivinen leviäminen ei ole jäänyt täysin huomiotta, vaikka kilpailuviranomaiset ovatkin sulkeneet silmänsä.

Iso yrityskauppa nosti Mehiläisen hetkellisesti Suomen suurimmaksi hoivayhtiöksi, mutta niskaan hengittävä ja vimmaisesti uusia hoivakoteja rakenteleva Attendo saavutti paalupaikan melko nopeasti. Attendo kruunaa asemansa viimeistään siinä vaiheessa, kun kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyy Mikevan kanssa solmitun jättikaupan.

Hoivayritysten hurja kasvu on saanut monien jalat tutisemaan.

Hoiva- ja terveysalan yritykset kasvavat nielemällä pienempiä kilpailijoitaan sekä perustamalla jopa kymmeniä uusia hoivakoteja vuodessa. Tälläkin hetkellä Attendolla on yrityksen omien sivujen mukaan toistakymmentä projektia käynnissä eri puolilla Suomea. Mikevalla puolestaan on tulossa jopa 100 uutta yksikköä.

Attendo työllistää noin 7 750 työntekijää, mutta edellä mainitun kaupan solmimisen myötä määrä tulee kasvamaan ainakin  2 300 työntekijällä. Siinä on monta nuppia elätettäväksi.

Pohjoismaisella jättiläisellä on tarjota jokaiselle jotain. Voit valita esimerkiksi hammashoidon, mielenterveyspalveluiden tai vanhustenhoidon väliltä - jokaiselle jotain. Lastenkotejakin löytyy.

Attendo tosin ei ole ainoa, joka täällä mellastaa.

Mehiläinen pölytti tuossa taannoin Kajaanin lääkärikeskuksen, Lahden Dilan sekä 1 400 henkilöä työllistävän Mainio Vireen. Matkan varrelta mukaan on tarttunut myös lastensuojelua ja mielenterveyskuntoutusta. Ihan kaikkea.

Terveystalo puolestaan nappasi Diakonissalaitoksen omistaman Diacorin, Porin lääkäritalon ja Jokilaakson työterveyspalvelut. Ja nämä ovat vain jäävuoren huippu. Kauppoja jotka löydän nopealla googlauksella.

Tällaisia kauppoja tehdään joka viikko, kunnes ei ole enää mitään ostettavaa. Kukapa olisi arvannut, että kun ministerimme puhuivat sote-keskustelun yhteydessä jopa kolminkertaisesta valinnanvapaudesta, niin he tarkoittivat valintaa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon välillä. No minä arvasin.

Kilpailuviranomainen lähti joskus toissa joulun alla pilkille, eikä sitä ole sen koommin näkynyt. Ilmeisesti ei kiinnosta. Terveyspalveluiden keskittyminen kolmelle eri toimijalle ei ylitä hänen silmissään uutiskynnystä.

Entäpä ne säästöt? Sieltä mitään säästöjä tule, onhan se ollut alusta lähtien selvää.

Kokoomuslaisetkin sen tietävät, mutta kunhan mainospuheena höpöttävät. Voivat sitten jälkikäteen leikkiä yllättynyttä, kun kustannukset nousivatkin. Kysehän on puhtaasta varainsiirrosta, jossa pumpataan ne viimeisetkin hilut köyhän kansan taskuista. Hillotolppa häämöttää jo horisontissa.

Sammakoltani tuossa kysyin. Nehän osaavat kuulemma ennustaa. Sammakko tiesi kertoa, että tulevaisuuden terveyspalveluissa köyhät jäävät väistämättäkin jalkoihin, kun omavastuut kasvavat ja hinnat huristelevat menojaan. Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee olemaan myyjän eikä suinkaan ostajan markkinat, kuten alunperin kaavailtiin. Saatiinkohan me mitä tilattiin? 

Tässä sitä parasta aikaa luodaan kovalla rahalla monopoleja aloille, jotka ovat keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan perustalle. Suomalaisten pörssissä tuskin on tarpeeksi syvyyttä myyjän markkinoiden tyydyttämiseksi. Siinä me sitten katsellaan vierestä kummissamme ja heilutellaan käsiä. Toisaalta emmehän me voi mummeleita ja sairaita kadullekaan heivata. Heitä tulee koko ajan lisää. Mummoja. Ja sairaita.

Niin kuin siinä laulussa.

 

]]>
28 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237887-kilpailuviranomainen-lahti-pilkille-terveysmonopolit-ovat-jo-taalla#comments Attendo Kunta ja sote-uudistus Mehiläinen Terveystalo Sat, 03 Jun 2017 08:04:37 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237887-kilpailuviranomainen-lahti-pilkille-terveysmonopolit-ovat-jo-taalla
Terveysjohtajan sivutoimi Mehiläisessä oikeusasiamiehen syyniin http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230937-terveysjohtajan-sivutoimi-mehilaisessa-oikeusasiamiehen-syyniin <p>&nbsp;</p><p>Olen tänään jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Vantaan terveyspalvelujohtajasta, jonka viran kaupunginhallitus vastikään vakinaisti. Mielestäni on virkamiehen tasapuolisuuden kannalta kestämätöntä, jos kaupungin korkein terveysasioista vastaava viranhaltija saa sivutuloja yksityiseltä sote-konserni Mehiläiseltä.<br /><br />Ongelma korostuu etenkin sen jälkeen, kun Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti viime joulukuussa päätöksen, jonka mukaan palveluseteleiden käyttöä laajennetaan yleislääkärin vastaanotolle. Palvelusetelillä kuntalainen voi kaupungin rahalla ostaa lääkärikäynnin yksityiseltä puolelta.<br /><br />Näin massamittaisesti ei yhtä perusterveyspalvelua ole viety markkinoille muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Itse jätin päätökseen eriävän mielipiteen.<br /><br />Palveluseteleiden käytön laajentamista perusteltiin muun muassa sillä, että se &rdquo;edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä&rdquo;.<br /><br />Kysyä voikin, minkä yksityisten palveluntuottajien kanssa Vantaa aikoo &rdquo;edistää yhteistyötä&rdquo;? Mitkä ovat konkreettiset firmat, joilta kaupunki palveluita hankkii, jos korkein terveyspalveluvirkamies saa sivutuloja yhdeltä yritykseltä?<br /><br />Kaupunkilaiset voivat nyt perustellusti epäillä sitä, että korkean virkamiehen on mahdollista suosia yhtä yritystä päätöksenteossa. Toisaalta myöskään jatkuva itsensä jäävääminen ei voi olla järkevää viran hoitamisen kannalta.<br /><br />Ongelmalliseksi tilanteen tekee sekin, että sivutoimi ei ollut kaupunginhallituksen tiedossa, kun se päätti kokouksessaan 23.1. nimittää terveyspalvelujohtajan vakituisesti virkaan, jota hän on aiemmin hoitanut viransijaisena.<br /><br />Kyse ei ole vain yhdestä palvelusetelipäätöksestä. Yksityiset sote-konsernit ovat muutenkin tulleet yhä syvemmälle julkisiin palveluihin tarkoituksenaan tehdä bisnestä ihmisten terveydellä ja sosiaalisella hyvinvoinnilla. Tätä on luvassa lisää ja paljon, jos hallituksen ajama sote-uudistus menee läpi.<br /><br />Itse en pidä tätä hyvänä kehityksenä. Joku voi olla toista mieltä. Kummassakin tapauksessa kansalaisilla on oltava luottamus siihen, että luottamus virkamiesten puolueettomuuteen ei ole vaarassa.<br /><br />Kantelulla haen linjaa myös sille, miten syvälle yksityisten sote-konsernien intressit voivat pureutua julkisiin palveluihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olen tänään jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Vantaan terveyspalvelujohtajasta, jonka viran kaupunginhallitus vastikään vakinaisti. Mielestäni on virkamiehen tasapuolisuuden kannalta kestämätöntä, jos kaupungin korkein terveysasioista vastaava viranhaltija saa sivutuloja yksityiseltä sote-konserni Mehiläiseltä.

Ongelma korostuu etenkin sen jälkeen, kun Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti viime joulukuussa päätöksen, jonka mukaan palveluseteleiden käyttöä laajennetaan yleislääkärin vastaanotolle. Palvelusetelillä kuntalainen voi kaupungin rahalla ostaa lääkärikäynnin yksityiseltä puolelta.

Näin massamittaisesti ei yhtä perusterveyspalvelua ole viety markkinoille muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Itse jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

Palveluseteleiden käytön laajentamista perusteltiin muun muassa sillä, että se ”edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä”.

Kysyä voikin, minkä yksityisten palveluntuottajien kanssa Vantaa aikoo ”edistää yhteistyötä”? Mitkä ovat konkreettiset firmat, joilta kaupunki palveluita hankkii, jos korkein terveyspalveluvirkamies saa sivutuloja yhdeltä yritykseltä?

Kaupunkilaiset voivat nyt perustellusti epäillä sitä, että korkean virkamiehen on mahdollista suosia yhtä yritystä päätöksenteossa. Toisaalta myöskään jatkuva itsensä jäävääminen ei voi olla järkevää viran hoitamisen kannalta.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee sekin, että sivutoimi ei ollut kaupunginhallituksen tiedossa, kun se päätti kokouksessaan 23.1. nimittää terveyspalvelujohtajan vakituisesti virkaan, jota hän on aiemmin hoitanut viransijaisena.

Kyse ei ole vain yhdestä palvelusetelipäätöksestä. Yksityiset sote-konsernit ovat muutenkin tulleet yhä syvemmälle julkisiin palveluihin tarkoituksenaan tehdä bisnestä ihmisten terveydellä ja sosiaalisella hyvinvoinnilla. Tätä on luvassa lisää ja paljon, jos hallituksen ajama sote-uudistus menee läpi.

Itse en pidä tätä hyvänä kehityksenä. Joku voi olla toista mieltä. Kummassakin tapauksessa kansalaisilla on oltava luottamus siihen, että luottamus virkamiesten puolueettomuuteen ei ole vaarassa.

Kantelulla haen linjaa myös sille, miten syvälle yksityisten sote-konsernien intressit voivat pureutua julkisiin palveluihin.

]]>
5 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230937-terveysjohtajan-sivutoimi-mehilaisessa-oikeusasiamiehen-syyniin#comments Kotimaa Esteellisyys Mehiläinen Oikeusasiamies Sote Sote-bisnes Mon, 06 Feb 2017 11:03:08 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230937-terveysjohtajan-sivutoimi-mehilaisessa-oikeusasiamiehen-syyniin
Mehiläinen ei älyä, että hoitajilla on järki päässä http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224259-mehilainen-ei-alya-etta-hoitajilla-on-jarki-paassa <p><strong>Ihmetyttää, miksei hoitajat saa itte päättää yksikkönsä töistä ja työajoista?</strong></p><p><strong>Korkeasti ja hyvin koulutetut ihmiset kyllä ossais semmoset hommat?</strong></p><p><strong>Miksei anneta rahat ja sanota, että tehkää hyvin?</strong></p><p><strong>Ja net hoitajas hoitas niitä vanhuksiaan niin hyvinkö ikinä?</strong></p><p><strong>Olenkos mie hullu vai tämä maa ja maailma menny aivan sekasinko pomoja pilvin pimmein ja net pipertää hoitsujen työaikoja ja montako missäki työvaihheessa, mie en usko semmosseen.</strong></p><p><strong>Oikeat ihmiset ossaa kyllä hoitaa hommansa, kohan niile annettas valta ja voima ja net resurssit, mikkä on eikä kiusattas niitä.&nbsp;</strong></p><p><strong>Mie en käsitä, miten politiikot miettii hoitajamääriä, ay-liike omihaan ja Ylen toimittajakki kyselee tyhmiä, mitä tekoa sillä Mehiläisen pomolla on pöpöttää semmosia sähköposteja ja puhheita.&nbsp;</strong></p><p><strong>Joskus vanhus voi paremmin ja tarttee vain lempeän hymyn ja joskus huonommin ja tarttee enämpi apua ja toinen vähempi ja kyllähän sen järkiki sannoo vai?</strong></p><p><strong>Hullunkurista hommaa, mutta tällä maalla on vielä varraa tämmösseen, on rahhaa ja kilttejä vanhuksia ja vanhusten ommaisia!</strong></p><p><strong>Ihmettellee hilkkapien ja hyvvää yötä ja huomentaki!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmetyttää, miksei hoitajat saa itte päättää yksikkönsä töistä ja työajoista?

Korkeasti ja hyvin koulutetut ihmiset kyllä ossais semmoset hommat?

Miksei anneta rahat ja sanota, että tehkää hyvin?

Ja net hoitajas hoitas niitä vanhuksiaan niin hyvinkö ikinä?

Olenkos mie hullu vai tämä maa ja maailma menny aivan sekasinko pomoja pilvin pimmein ja net pipertää hoitsujen työaikoja ja montako missäki työvaihheessa, mie en usko semmosseen.

Oikeat ihmiset ossaa kyllä hoitaa hommansa, kohan niile annettas valta ja voima ja net resurssit, mikkä on eikä kiusattas niitä. 

Mie en käsitä, miten politiikot miettii hoitajamääriä, ay-liike omihaan ja Ylen toimittajakki kyselee tyhmiä, mitä tekoa sillä Mehiläisen pomolla on pöpöttää semmosia sähköposteja ja puhheita. 

Joskus vanhus voi paremmin ja tarttee vain lempeän hymyn ja joskus huonommin ja tarttee enämpi apua ja toinen vähempi ja kyllähän sen järkiki sannoo vai?

Hullunkurista hommaa, mutta tällä maalla on vielä varraa tämmösseen, on rahhaa ja kilttejä vanhuksia ja vanhusten ommaisia!

Ihmettellee hilkkapien ja hyvvää yötä ja huomentaki!

]]>
3 http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224259-mehilainen-ei-alya-etta-hoitajilla-on-jarki-paassa#comments Hoitajamitoitus Hoitajaresussit Johtaminen Mehiläinen Tue, 11 Oct 2016 19:20:52 +0000 Hilkka Laronia http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224259-mehilainen-ei-alya-etta-hoitajilla-on-jarki-paassa
Burzjanilainen alkuperäismehiläinen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208779-burzjanilainen-alkuperaismehilainen <p>&nbsp;</p><p>Burzjanilaisen (bashkiirilaisen) alkuperäismehiläisen lajiominaisuudet</p><p><br />Burzjanilainen alkuperäismehiläinen (Apis mellifera mellifera) on yksi tumman metsämehiläisen (keskivenäläinen, keskieurooppalainen) ala-lajeista. Tumma metsämehiläinen on biologiselta tyypiltään hunajamehiläinen (Apis mellifera). Näille mehiläisille, joita usein kutsutaan vain burzjanilaisiksi, on tyypillistä ruumiin tummanharmaa väritys ja keltaisen värin puuttuminen vatsarenkaista. Niiden ruumis on kaikkein isoin ja kärsä kaikkein lyhyin verrattuna muihin alalajeihin. Hunajan pisara on valkoinen ja kuiva.</p><p><br />Sen tärkeimpiä etuja ovat ainutlaatuinen talvenkestävyys ja korkea työteliäisyys hektisessä medenkeruussa yhdeltä hunajakasvilta, kun ravinto on hankittava sen 2-3 viikon aikana kun metsälehmus kukkii. Toista yhtä tärkeää hunajakasvia Bashkirian vuorisella metsäseudulla ei ole. Tänne on keskittynyt puolet Venäjän metsälehmuksista ja kolmasosa maailman metsälehmuksista.&nbsp;</p><p><br />Alkuperäismehiläiset työskentelevät intensiivisesti varhaisesta aamusta myöhään iltaan rikkoen kaikki medenkeruun ennätykset. Ne keräävät vaatimattoman mesisaaliin myös sumuisissa ja tihkusateisissa olosuhteissa, mutta palaavat nopeasti pesään ennen voimakasta sadetta. Ne eivät lennä lainkaan erittäin kuumassa.</p><p><br />Ne ovat suhteellisen agressiivisia, mutta toisaalta puolustavat huonosti pesäänsä mehiläisrosvoilta. Niiden sopeutuminen uuteen saaliin lähteeseen kestää kauan, mutta niiden työteliäisyys yhden tärkeän hunajakasvin parissa on ylivoimaista. Talven ankarat olosuhteet ovat tehneet alkuperäismehiläisestä äärimmäisen kestävän ja talveasietävän. Venäjän federaation valtiollinen jalostuksen testauksen ja suojelun saavutusten komissio rekisteröi vuonna 2011 &nbsp;jalostussaavutuksen 54609/8953427 Lajityyppi burzjanilainen alkuperäismehiläinen.</p><p>Eteläisen Uralin alueella erityisesti perustetuilla ja vartioiduilla luonnonalueilla suojellaan burzjanilaisen alkuperäismehiläisen geeniperintöä; monet mehiläishoitajat ovat jo ymmärtäneet sen arvon sekä risteytymisen vaaran.&nbsp;</p><p><br />Hyviä kuvia burzjanilaisesta mehiläisestä löytyy kuvahaulla sanoilla бурзянская пчела.</p><p>&nbsp;</p><p>Hunajamehiläisiä ei ole ollut Suomessa alkujaan luonnonvaraisina. Mehiläisten luontaisen levinneisyyden pohjoisraja kulkee Etelä-Ruotsin ja Baltian poikki. Ensimmäiset mehiläiset Suomeen tuotiin 1700- luvulla, samaan aikaan kuin Bashkiriassa oli mehiläishoitokulttuuri kukkeimmillaan!</p><p><br />Tällaisia arveluja löytyy siihen liittyen, että hunajamehiläinen ei Suomeen luonnostaan levinnyt:&nbsp;<br />- Ilmasto on liian &nbsp;kylmä.<br />- Suomessa ne eivät yleensä selviä talvesta ilman ihmisten apua.&nbsp;<br />- Mehiläisille ei ole Suomessa luonnostaan riittävästi hyviä pesäpaikkoja.&nbsp;<br />- Jos mehiläispesä karkaa luontoon, niin se voi hyvälläkin tuurilla selvitä siellä vain pari vuotta.</p><p><br />Nyt kun juuri tälläkin hetkellä Suomessa on sydäntalvella +10 astetta, Izhevskissä -9 ja Starosubhangulovossa lähellä Shulgan Tashia -13 astetta (tosin pakkasen luvataan täällä lauhtuvan), ei liene ihme, jos em. arveluja haluaa kyseenalaistaa. Ehkä kalsea kesä onkin se, mikä esti hunajamehiläisiä Suomessa viihtymästä?&nbsp;</p><p><br />En usko myöskään siihen, että mehiläisille ei olisi Suomessa luonnossa pesäpaikkoja. Onhan meilläkin aina ollut isoja mäntyjä ainakin, niissä koloja ja onkaloita. Miksi siis hunajamehiläinen ei tänne päässyt itsekseen, on minulle arvoitus. Ehkä se ei vain vielä ehtinyt? Täällähän jääkausi loppui myöhään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Burzjanilaisen (bashkiirilaisen) alkuperäismehiläisen lajiominaisuudet


Burzjanilainen alkuperäismehiläinen (Apis mellifera mellifera) on yksi tumman metsämehiläisen (keskivenäläinen, keskieurooppalainen) ala-lajeista. Tumma metsämehiläinen on biologiselta tyypiltään hunajamehiläinen (Apis mellifera). Näille mehiläisille, joita usein kutsutaan vain burzjanilaisiksi, on tyypillistä ruumiin tummanharmaa väritys ja keltaisen värin puuttuminen vatsarenkaista. Niiden ruumis on kaikkein isoin ja kärsä kaikkein lyhyin verrattuna muihin alalajeihin. Hunajan pisara on valkoinen ja kuiva.


Sen tärkeimpiä etuja ovat ainutlaatuinen talvenkestävyys ja korkea työteliäisyys hektisessä medenkeruussa yhdeltä hunajakasvilta, kun ravinto on hankittava sen 2-3 viikon aikana kun metsälehmus kukkii. Toista yhtä tärkeää hunajakasvia Bashkirian vuorisella metsäseudulla ei ole. Tänne on keskittynyt puolet Venäjän metsälehmuksista ja kolmasosa maailman metsälehmuksista. 


Alkuperäismehiläiset työskentelevät intensiivisesti varhaisesta aamusta myöhään iltaan rikkoen kaikki medenkeruun ennätykset. Ne keräävät vaatimattoman mesisaaliin myös sumuisissa ja tihkusateisissa olosuhteissa, mutta palaavat nopeasti pesään ennen voimakasta sadetta. Ne eivät lennä lainkaan erittäin kuumassa.


Ne ovat suhteellisen agressiivisia, mutta toisaalta puolustavat huonosti pesäänsä mehiläisrosvoilta. Niiden sopeutuminen uuteen saaliin lähteeseen kestää kauan, mutta niiden työteliäisyys yhden tärkeän hunajakasvin parissa on ylivoimaista. Talven ankarat olosuhteet ovat tehneet alkuperäismehiläisestä äärimmäisen kestävän ja talveasietävän. Venäjän federaation valtiollinen jalostuksen testauksen ja suojelun saavutusten komissio rekisteröi vuonna 2011  jalostussaavutuksen 54609/8953427 Lajityyppi burzjanilainen alkuperäismehiläinen.

Eteläisen Uralin alueella erityisesti perustetuilla ja vartioiduilla luonnonalueilla suojellaan burzjanilaisen alkuperäismehiläisen geeniperintöä; monet mehiläishoitajat ovat jo ymmärtäneet sen arvon sekä risteytymisen vaaran. 


Hyviä kuvia burzjanilaisesta mehiläisestä löytyy kuvahaulla sanoilla бурзянская пчела.

 

Hunajamehiläisiä ei ole ollut Suomessa alkujaan luonnonvaraisina. Mehiläisten luontaisen levinneisyyden pohjoisraja kulkee Etelä-Ruotsin ja Baltian poikki. Ensimmäiset mehiläiset Suomeen tuotiin 1700- luvulla, samaan aikaan kuin Bashkiriassa oli mehiläishoitokulttuuri kukkeimmillaan!


Tällaisia arveluja löytyy siihen liittyen, että hunajamehiläinen ei Suomeen luonnostaan levinnyt: 
- Ilmasto on liian  kylmä.
- Suomessa ne eivät yleensä selviä talvesta ilman ihmisten apua. 
- Mehiläisille ei ole Suomessa luonnostaan riittävästi hyviä pesäpaikkoja. 
- Jos mehiläispesä karkaa luontoon, niin se voi hyvälläkin tuurilla selvitä siellä vain pari vuotta.


Nyt kun juuri tälläkin hetkellä Suomessa on sydäntalvella +10 astetta, Izhevskissä -9 ja Starosubhangulovossa lähellä Shulgan Tashia -13 astetta (tosin pakkasen luvataan täällä lauhtuvan), ei liene ihme, jos em. arveluja haluaa kyseenalaistaa. Ehkä kalsea kesä onkin se, mikä esti hunajamehiläisiä Suomessa viihtymästä? 


En usko myöskään siihen, että mehiläisille ei olisi Suomessa luonnossa pesäpaikkoja. Onhan meilläkin aina ollut isoja mäntyjä ainakin, niissä koloja ja onkaloita. Miksi siis hunajamehiläinen ei tänne päässyt itsekseen, on minulle arvoitus. Ehkä se ei vain vielä ehtinyt? Täällähän jääkausi loppui myöhään.

]]>
2 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208779-burzjanilainen-alkuperaismehilainen#comments Bashkiirit Bashkortostan Mehiläinen Mehiläishoito Shulgan Tash Mon, 21 Dec 2015 18:22:43 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208779-burzjanilainen-alkuperaismehilainen
Pölyttäjien olemassaolo ei ole enää itsestään selvää http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172078-polyttajien-olemassaolo-ei-ole-enaa-itsestaan-selvaa <p>EU:n komiossio kielsi tänä keväänä neonikotinoidien käytön alueellaan. Kielto liittyy mehiläisten henkiinjäämistaisteluun, sillä neonikotinoideja käytetään mehiläisten pölyttämien kasvien suojelussa. Aineiden käyttö on liitetty mehiläisten joukkokuolemiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mehiläisistä kuhistaan muuallakin. Barack Obama <a href="http://edition.cnn.com/2014/06/22/politics/honey-bees-protection/">ilmoitti kesän alussa </a>pyrkimyksistä säilyttää pölyttäjäyhdyskuntia nykyistä paremmin. Mehiläisten määrä on laskenut rajusti ja maan ruuantuotanto on jo vaarantunut pölyttäjien puutteen vuoksi. Valkoisen talon mukaan pölyttäjät tuottavat Yhdysvaltojen taloudelle 24 miljardia dollaria, joista mehiläisten kantama korsi kekoon on 15 miljardin suuruinen hedelmä-, pähkinä- ja vihannestuotannon kautta. Vuodelle 2015 varataan valtion budjettiin varoja pölyttäjien suojelutoimiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yli kolmannes ihmiskunnan ravinnosta on riippuvaista pölyttäjistä. Ilman suristelijoita ihmisten ruokalautaset näyttäisivät siis nykyisestä hyvin erilaisemmilta ja niukemmilta. Karkeasti voidaan sanoa että joka kolmas suupala on pölyttäjien ansiota. Aiheen on nostanut esiin muun muassa yhdysvaltalainen <a href="http://www.huffingtonpost.com/2014/06/17/store-without-bees_n_5500380.html">Whole Foods Market</a>, joka Facebookissakin näkyneessä kampanjassaan poisti kauppansa hyllyistä kaikki elintarvikkeet, joiden saatavuus on riippuvaista pölyttäjistä. 52&nbsp;% tuotteista hävisi. Tämän jälkeen ketju laajensi kampanjassaan pölyttäjien merkitystä myös maitotuotteiden tiskille, johon pölyttäjillä on sekä suora että epäsuora merkitys. Valikoima suppeni entisestään.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n kieltämät neonikotinoidit ovat olleet yksi keskeinen pölyttäjäkantoja pienentävä tekijä. Komission esityksestä käytiin kuitenkin raivoisaa taistoa, sillä kieltoa vastustavien mukaan torjunta-aineesta luopuminen maksaisi ainakin maanviljelykselle maltaita. Niin maksaa myös tietysti mehiläisten tuho.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa tilannetta ei kuvailla yhtä huolestuttavin sanoin. Saasteet ja haitta-aineet eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, eikä kyse ole myöskään vain neonikotinoideista. Mehiläiskadon taustalla on biodiversiteetin kapenemista, elinalueiden kaupungistumista, viljelykulttuurin yksipuolistumista ja kemikalisaatiota.</p><p>&nbsp;</p><p>Erilaisille hyönteis- ja sienitorjunta-aineille altistuneet mehiläiset saavat loistartuntoja helpommin ja kärsivät enemmän. Kun luonnontilaiset mehiläiskannat kapenevat, on tarhamehiläisten tilanne erilainen. Tarhamehiläisille muodostuu taas yksinkertainen geeniperimä, mikä altistaa taudeille. Villien pölyttäjien määrä on herkemmin uhassa. Liikenteen tuottama pintaotsoni sekoittaa mehiläisen herkkää hajuaistia ja ihmisen muokkaamassa ympäristössä on enemmän tautia ja loisia.<br />&nbsp;</p><p>EU:n neonikotinoidikiellon taustalla oli pitkä, raskas ja riitaisa vääntö. On arvioitu, että pölyttäjien säilyttämiseksi pitää tehdä muutakin, koska syyt mehiläiskatoon ovat moninaisempia. Näitä vääntöjä on varmasti jatkossakin luvassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa Evira toteuttaa osaltaan EUn selvitystä pesäkuolleisuuden ja mehiläistautien laajuudesta ja syistä. Tavoitteena on saada jäsenvaltioista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mehiläisten kuolleisuudesta. Jatkossa saamme myös siis Suomessa tarkempaa ja vertailtavampaa tietoa pölyttäjiemme määrästä ja alueellisesta jakautumisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>EUn ja Eviran ohella myös kansalaisyhteiskunta on alkanut ottaa osa pölyttäjäkantojen pelastamiseen ja ELY-keskukset ja erilaiset järjestöt neuvovat, kuinka ihmiset voivat rakentaa <a href="http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/askartele-polyttajille-keinopesa-myos-puutarha-kiittaa/">keinopesiä pölyttäjille </a>Suomessa. Luonnontilaisten pölyttäjien lisäksi pölyttäjätilannetta parannetaan tarhamehiläisillä ja mehiläistarhoja voidaan hyvin hoitaa myös kaupunkiympäristöissä. Whole Foodsin koordinaattori Errol Schweizer taas kertoi Huffington Postin haastattelussa mehiläiskampanjasta luomuruuan suosimisen olevan palvelus mehiläisille.</p><p>&nbsp;</p><p>Mehiläistarhaaminen ei ole vain yksityishenkilöiden harrastus. Suomalaisista kaupungeista Lappeenranta on jo näyttänyt esimerkkiä kaupungin omien mehiläispesien ylläpidosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mehiläisillä ja muilla kesäisen luonnon hyönteisillä on tärkeä oma roolinsa luonnossa ja elämän kiertokulussa. Kiinan kommunistisen puolueen yksinvaltias Mao Zedong halusi suojella viljelyä tappamalla maan varpuset. Vielä tänäkin päivänä ekosysteemi on häiriössä. Varpusten jälkeen ovat kuolleet pölyttäjät, ja Kiinassa kasveja joudutaan pölyttämään käsin. Samanlaisia käänteitä tuskin on odotettavissa, mutta pölyttäjien merkitys on kiistaton ja vaatii huomiotamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n komiossio kielsi tänä keväänä neonikotinoidien käytön alueellaan. Kielto liittyy mehiläisten henkiinjäämistaisteluun, sillä neonikotinoideja käytetään mehiläisten pölyttämien kasvien suojelussa. Aineiden käyttö on liitetty mehiläisten joukkokuolemiin.

 

Mehiläisistä kuhistaan muuallakin. Barack Obama ilmoitti kesän alussa pyrkimyksistä säilyttää pölyttäjäyhdyskuntia nykyistä paremmin. Mehiläisten määrä on laskenut rajusti ja maan ruuantuotanto on jo vaarantunut pölyttäjien puutteen vuoksi. Valkoisen talon mukaan pölyttäjät tuottavat Yhdysvaltojen taloudelle 24 miljardia dollaria, joista mehiläisten kantama korsi kekoon on 15 miljardin suuruinen hedelmä-, pähkinä- ja vihannestuotannon kautta. Vuodelle 2015 varataan valtion budjettiin varoja pölyttäjien suojelutoimiin.

 

Yli kolmannes ihmiskunnan ravinnosta on riippuvaista pölyttäjistä. Ilman suristelijoita ihmisten ruokalautaset näyttäisivät siis nykyisestä hyvin erilaisemmilta ja niukemmilta. Karkeasti voidaan sanoa että joka kolmas suupala on pölyttäjien ansiota. Aiheen on nostanut esiin muun muassa yhdysvaltalainen Whole Foods Market, joka Facebookissakin näkyneessä kampanjassaan poisti kauppansa hyllyistä kaikki elintarvikkeet, joiden saatavuus on riippuvaista pölyttäjistä. 52 % tuotteista hävisi. Tämän jälkeen ketju laajensi kampanjassaan pölyttäjien merkitystä myös maitotuotteiden tiskille, johon pölyttäjillä on sekä suora että epäsuora merkitys. Valikoima suppeni entisestään.

 

EU:n kieltämät neonikotinoidit ovat olleet yksi keskeinen pölyttäjäkantoja pienentävä tekijä. Komission esityksestä käytiin kuitenkin raivoisaa taistoa, sillä kieltoa vastustavien mukaan torjunta-aineesta luopuminen maksaisi ainakin maanviljelykselle maltaita. Niin maksaa myös tietysti mehiläisten tuho.

 

Suomessa tilannetta ei kuvailla yhtä huolestuttavin sanoin. Saasteet ja haitta-aineet eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, eikä kyse ole myöskään vain neonikotinoideista. Mehiläiskadon taustalla on biodiversiteetin kapenemista, elinalueiden kaupungistumista, viljelykulttuurin yksipuolistumista ja kemikalisaatiota.

 

Erilaisille hyönteis- ja sienitorjunta-aineille altistuneet mehiläiset saavat loistartuntoja helpommin ja kärsivät enemmän. Kun luonnontilaiset mehiläiskannat kapenevat, on tarhamehiläisten tilanne erilainen. Tarhamehiläisille muodostuu taas yksinkertainen geeniperimä, mikä altistaa taudeille. Villien pölyttäjien määrä on herkemmin uhassa. Liikenteen tuottama pintaotsoni sekoittaa mehiläisen herkkää hajuaistia ja ihmisen muokkaamassa ympäristössä on enemmän tautia ja loisia.
 

EU:n neonikotinoidikiellon taustalla oli pitkä, raskas ja riitaisa vääntö. On arvioitu, että pölyttäjien säilyttämiseksi pitää tehdä muutakin, koska syyt mehiläiskatoon ovat moninaisempia. Näitä vääntöjä on varmasti jatkossakin luvassa.

 

Suomessa Evira toteuttaa osaltaan EUn selvitystä pesäkuolleisuuden ja mehiläistautien laajuudesta ja syistä. Tavoitteena on saada jäsenvaltioista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mehiläisten kuolleisuudesta. Jatkossa saamme myös siis Suomessa tarkempaa ja vertailtavampaa tietoa pölyttäjiemme määrästä ja alueellisesta jakautumisesta.

 

EUn ja Eviran ohella myös kansalaisyhteiskunta on alkanut ottaa osa pölyttäjäkantojen pelastamiseen ja ELY-keskukset ja erilaiset järjestöt neuvovat, kuinka ihmiset voivat rakentaa keinopesiä pölyttäjille Suomessa. Luonnontilaisten pölyttäjien lisäksi pölyttäjätilannetta parannetaan tarhamehiläisillä ja mehiläistarhoja voidaan hyvin hoitaa myös kaupunkiympäristöissä. Whole Foodsin koordinaattori Errol Schweizer taas kertoi Huffington Postin haastattelussa mehiläiskampanjasta luomuruuan suosimisen olevan palvelus mehiläisille.

 

Mehiläistarhaaminen ei ole vain yksityishenkilöiden harrastus. Suomalaisista kaupungeista Lappeenranta on jo näyttänyt esimerkkiä kaupungin omien mehiläispesien ylläpidosta.

 

Mehiläisillä ja muilla kesäisen luonnon hyönteisillä on tärkeä oma roolinsa luonnossa ja elämän kiertokulussa. Kiinan kommunistisen puolueen yksinvaltias Mao Zedong halusi suojella viljelyä tappamalla maan varpuset. Vielä tänäkin päivänä ekosysteemi on häiriössä. Varpusten jälkeen ovat kuolleet pölyttäjät, ja Kiinassa kasveja joudutaan pölyttämään käsin. Samanlaisia käänteitä tuskin on odotettavissa, mutta pölyttäjien merkitys on kiistaton ja vaatii huomiotamme.

]]>
4 http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172078-polyttajien-olemassaolo-ei-ole-enaa-itsestaan-selvaa#comments Mehiläinen Ruuantuotanto Tue, 15 Jul 2014 14:05:44 +0000 Niina Ratilainen http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172078-polyttajien-olemassaolo-ei-ole-enaa-itsestaan-selvaa
Et kuitenkaan pelaa golfia takapihallasi. http://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169470-et-kuitenkaan-pelaa-golfia-takapihallasi <p>Tiedän, nurmikon leikkuu on alkukesästä kivaa ja kukapa ei pitäisi vastaleikatun nurmen tuoksusta.</p><p>Vaan osa-aikaisella ja osittaisella kesannoinnilla saat pihaasi kasvatettua kukkaniittyjä, apilankin saa halutessaan kukkimaan suurimman osan kesästä, pölyttäjät kiittävät, lisäksi niiden ahkerointi on mukavaa seurattavaa, lähes hypnoottista.</p><p>Pidä vaikka lasten kanssa piknikki, mehiläinen on arka eläin ja pakenee jos vain suinkin voi ja vasta sitten hyökkää,</p><p>mutta kunhan olet vilttisi levittänyt ja mukavaan asentoon asettunut se palaa kyllä takaisin eikä pistä, voin taata ettei se pistä,</p><p>&nbsp; varmuuden vuoksi voit välttää voimakkaita värejä ja hajuvesiä näin et ole mehiläisten mielestä mitenkään kiinnostava.</p><p>&nbsp;</p><p>PS: Tänä vuonna omalla pihallani mehiläinen on rutkasti yliedustettu, kimalaisia on vastaavasti aika vähän, kuitenkin tyypillisenä kesänä eri lajin kimalaisia pörrää joka kukkasessa, mutta mehiläisiä pitää melkein haeskella,</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiedän, nurmikon leikkuu on alkukesästä kivaa ja kukapa ei pitäisi vastaleikatun nurmen tuoksusta.

Vaan osa-aikaisella ja osittaisella kesannoinnilla saat pihaasi kasvatettua kukkaniittyjä, apilankin saa halutessaan kukkimaan suurimman osan kesästä, pölyttäjät kiittävät, lisäksi niiden ahkerointi on mukavaa seurattavaa, lähes hypnoottista.

Pidä vaikka lasten kanssa piknikki, mehiläinen on arka eläin ja pakenee jos vain suinkin voi ja vasta sitten hyökkää,

mutta kunhan olet vilttisi levittänyt ja mukavaan asentoon asettunut se palaa kyllä takaisin eikä pistä, voin taata ettei se pistä,

  varmuuden vuoksi voit välttää voimakkaita värejä ja hajuvesiä näin et ole mehiläisten mielestä mitenkään kiinnostava.

 

PS: Tänä vuonna omalla pihallani mehiläinen on rutkasti yliedustettu, kimalaisia on vastaavasti aika vähän, kuitenkin tyypillisenä kesänä eri lajin kimalaisia pörrää joka kukkasessa, mutta mehiläisiä pitää melkein haeskella,

 

 

]]>
9 http://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169470-et-kuitenkaan-pelaa-golfia-takapihallasi#comments Mehiläinen Sun, 01 Jun 2014 09:53:56 +0000 Timo Huolman http://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169470-et-kuitenkaan-pelaa-golfia-takapihallasi
Jo 3 tutkimuskatsausta osoittaa vaurioita linnuille, mehiläisille ja puille http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138678-jo-3-tutkimuskatsausta-osoittaa-vaurioita-linnuille-mehilaisille-ja-puille <p>Luonnonsuojelusta kiinnostuneille seuraavat katsaukset ovat tutustumisen arvoiset. Ne kertovat miten matkapuhelintukiasemat, tutkat ja muut mikroaaltolähettimet vaikuttavat ympäristössämme:</p><p>Cucurachi, S., Tamis, W. L. M., Vijver, M. G., Peijnenburg, W. J. G. M., Bolte, J. F. B., &amp; de Snoo, G. R. (2013). <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261519" target="_blank" title="Cucurachi (2013) A review of the ecological effects of radiofrequency electromagnetic fields (RF-EMF)">A review of the ecological effects of radiofrequency electromagnetic fields (RF-EMF)</a>. <em>Environment international</em>, <em>51</em>, 116&ndash;140.</p><p>Balmori, A. (2009). <a href="http://tinyurl.com/luontovaurio" target="_blank" title="Balmori (2009) Electromagnetic pollution from phone masts. Effects on wildlife.">Electromagnetic pollution from phone masts. Effects on wildlife.</a> <em>Pathophysiology: the official journal of the International Society for Pathophysiology / ISP</em>, <em>16</em>(2-3), 191&ndash;199.</p><p>Sivani, S. &amp; Sudarsanam, D. (2012). <a href="http://t.co/DJ8vjBdXwB" target="_blank" title="Sivani &amp;Sudarsanam (2012) Impacts of radio-frequency electromagnetic field (RF-EMF) from cell phone towers and wireless devices on biosystem and ecosystem – a review. ">Impacts of radio-frequency electromagnetic<br />field (RF-EMF) from cell phone towers and wireless devices on biosystem and ecosystem &ndash; a review</a>. <em>Biology and Medicine,</em>&nbsp; 4 (4), 202-216.</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä <strong>tutkimuskatsaukset (review) käyvät läpi satoja tutkimuspapereita</strong>.</p><p>&nbsp;</p><ul><li>Tulokset viittaavat siihen, että <strong>erityisesti matkapuhelintukiasemien pulssimainen mikroaaltosäteily (pulssimainen radiotaajuinen säteily</strong>) aiheuttaa vaurioita luonnossa.</li></ul><p>&nbsp;</p><ul><li>Tutkimuksissa esille tulevat <u><strong>lintujen ja mehiläisten hedelmällisyysvauriot, vastustuskyvyn heikentyminen ja suunnistuskyvyn häiriöt</strong></u>.</li></ul><p>&nbsp;</p><ul><li><strong>Puiden ja kasvien osalta jatkuvasti lisääntyvä mikroaaltosäteily näyttäisi <u>haittaavan kasvua ja altistavan kasvitaudeille</u></strong>.</li></ul><p><br />Seuraavassa kuvassa selvennetty, kuinka suuri osuus tutkimuspapereista osoittaa haitallisia biologisia vaikutuksia:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Effect_of_EMFs_including_nature.jpg"><img alt="Kuvassa prosenttiosuus, kuinka moni luontoa koskevista tutkimuksista osoittaa haitallisia vaikutuksia" height="328" src="http://www.sustainablemobile.com/Ukuvat/Effect_of_EMFs_including_nature.jpg" width="569" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2010 tallennetulla videolla geologi ja metsäasiantuntija Starling W. Childs kertoo näistä luonto- ja ympäristövaurioista:</p><p><object width="640" height="320"><param name="movie" value="http://vimeo.com/moogaloop.swf?clip_id=17268728&amp;server=vimeo.com&amp;show_byline=0&amp;show_portrait=0&amp;autoplay=0&amp;fullscreen=1" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://vimeo.com/moogaloop.swf?clip_id=17268728&amp;server=vimeo.com&amp;show_byline=0&amp;show_portrait=0&amp;fullscreen=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" allowscriptaccess="always" width="640" height="320"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Kummalllista Suomessa on se, että luontoa ei suojella ja<a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118172-4g-teknologia-800-mhzn-miksi-ymparisto-ja-terveysasioita-ei-ole-huomioitu" target="_blank" title="n luonto- ja terveysriskit"> jopa luonnonsuojelualueita koitetaan kattaa&nbsp; entistä suuremmalla 4G-mikroaaltokuormituksella</a>.</p><p>Tuore uutinen Intiasta: <a href="http://www.indiaenvironmentportal.org.in/files/file/final_mobile_towers_report.pdf" target="_blank" title="Hallituksen raportti luontovaurioista - Intia">Luontoon liittyvä ympäristöviranomaisten raportti </a>johti A) mikroaaltosäteilyn raja-arvon laskemiseen B) luonnonsuojelualuiden julistamiseksi matalasäteilyalueiksi C) matkapuhelintukiasemien rakentamisen tiukkaan säätelyyn D) luontoon liittyvän EMF-tutkimusrahoituksen lisääntymiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Odotan luonnonsuojelujärjestöiltä&nbsp; (Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Vihreät, Maan Ystävät, WWF, Greenpeace, Suomen 4H-liitto, ym.) vihdoin (!) tehokkaita toimia luonnon suojelemiseksi.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luonnonsuojelusta kiinnostuneille seuraavat katsaukset ovat tutustumisen arvoiset. Ne kertovat miten matkapuhelintukiasemat, tutkat ja muut mikroaaltolähettimet vaikuttavat ympäristössämme:

Cucurachi, S., Tamis, W. L. M., Vijver, M. G., Peijnenburg, W. J. G. M., Bolte, J. F. B., & de Snoo, G. R. (2013). A review of the ecological effects of radiofrequency electromagnetic fields (RF-EMF). Environment international, 51, 116–140.

Balmori, A. (2009). Electromagnetic pollution from phone masts. Effects on wildlife. Pathophysiology: the official journal of the International Society for Pathophysiology / ISP, 16(2-3), 191–199.

Sivani, S. & Sudarsanam, D. (2012). Impacts of radio-frequency electromagnetic
field (RF-EMF) from cell phone towers and wireless devices on biosystem and ecosystem – a review
. Biology and Medicine,  4 (4), 202-216.

 

Nämä tutkimuskatsaukset (review) käyvät läpi satoja tutkimuspapereita.

 

  • Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti matkapuhelintukiasemien pulssimainen mikroaaltosäteily (pulssimainen radiotaajuinen säteily) aiheuttaa vaurioita luonnossa.

 

  • Tutkimuksissa esille tulevat lintujen ja mehiläisten hedelmällisyysvauriot, vastustuskyvyn heikentyminen ja suunnistuskyvyn häiriöt.

 

  • Puiden ja kasvien osalta jatkuvasti lisääntyvä mikroaaltosäteily näyttäisi haittaavan kasvua ja altistavan kasvitaudeille.


Seuraavassa kuvassa selvennetty, kuinka suuri osuus tutkimuspapereista osoittaa haitallisia biologisia vaikutuksia:

 

Kuvassa prosenttiosuus, kuinka moni luontoa koskevista tutkimuksista osoittaa haitallisia vaikutuksia

 

 

Vuonna 2010 tallennetulla videolla geologi ja metsäasiantuntija Starling W. Childs kertoo näistä luonto- ja ympäristövaurioista:

http://vimeo.com/17268728

 

Kummalllista Suomessa on se, että luontoa ei suojella ja jopa luonnonsuojelualueita koitetaan kattaa  entistä suuremmalla 4G-mikroaaltokuormituksella.

Tuore uutinen Intiasta: Luontoon liittyvä ympäristöviranomaisten raportti johti A) mikroaaltosäteilyn raja-arvon laskemiseen B) luonnonsuojelualuiden julistamiseksi matalasäteilyalueiksi C) matkapuhelintukiasemien rakentamisen tiukkaan säätelyyn D) luontoon liittyvän EMF-tutkimusrahoituksen lisääntymiseen.

 

Odotan luonnonsuojelujärjestöiltä  (Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Vihreät, Maan Ystävät, WWF, Greenpeace, Suomen 4H-liitto, ym.) vihdoin (!) tehokkaita toimia luonnon suojelemiseksi.

]]>
16 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138678-jo-3-tutkimuskatsausta-osoittaa-vaurioita-linnuille-mehilaisille-ja-puille#comments Ympäristö Lintu Luonto Mehiläinen Radiotaajuinen säteily Thu, 25 Apr 2013 01:48:40 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138678-jo-3-tutkimuskatsausta-osoittaa-vaurioita-linnuille-mehilaisille-ja-puille