Tulevaisuus http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136061/all Tue, 11 Sep 2018 12:45:15 +0300 fi Eduskuntavaalit 2019 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260812-eduskuntavaalit-2019 Eduskuntavaalit lähestyvät ja sen huomaa monesta asiasta. Ikävistä asioista ei haluta uutisoida, väkisin yritetään kaikki kääntää iloiseksi ja positiiviseksi, esimerkkinä monen puolueen takinkääntö rajakontrolliasiassa. Minä en takkiani käännä, kun lähden tuonne Arkadianmäelle korjaamaan mitä korjattavissa on. Olen tunnettu sanojeni pitämisestä ja en lupaa mitään, mitä en kykene pitämämään. Tässäpä lista mitä lähden ajamaan ensisijaisesti eli teesini: 1.Soten kaataminen nykymuodossa. 2.Tieverkoston kuntoon saattaminen/autoiljoilta kannetut verot teiden hoitoon). 3.Haittamaahanmuuton kitkentä/rajakontrolli takaisin. 4.Rikoksiin syyllistyvät turvapaikanhakijat/laittomasti maassa olevat henkilöt palautettava välittömästi lähtömaihin. 5.Irti EU:sta, eurosta ja oma valuutta takaisin. NÄISTÄ ASIOISTA OLEN 2015 LÄHTIEN PUHUNUT JA VAIKUTTANUT. Pontus Söderblom/Reformi-Häme<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 7 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260812-eduskuntavaalit-2019#comments Asennemuutos Reformi Tulevaisuus Vaalit Tue, 11 Sep 2018 09:45:15 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260812-eduskuntavaalit-2019 Kolme merkittävää TULEVAA tapahtumaa maailmanhistoriassa http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259942-kolme-merkittavaa-tulevaa-tapahtumaa-maailmanhistoriassa <p>Raamattua, sen evankeliumeita kutsutaan ilosanomaksi. On perusteltua kysyä mitä iloista siinä sitten on? Itse olen järkeillyt, että se ilo liittyy tuleviin tapahtumiin, jotka ovat vielä <u>TULOSSA</u>.</p><p>Jeesus kuoli ristillä koko maailman (<a href="http://raamattu.fi/1933,38/1Joh.2.html">1. Joh. 2:2</a>) syntien tähden runsaat kaksituhatta vuotta sitten. Se ei kuitenkaan jäänyt siihen. Hänellä on Häneen uskoville valtavia lupauksia. Kerron tässä siis kolmesta tulevasta tapahtumasta, jotka tulevat kohtaamaan Häneen uskovia:</p><p><strong>1) Ylöstempaus</strong></p><p>Maailma etenee kohti ns. vaivanaikaa. Tuolloin nähdään todennäköisesti merkittäviä luonnonmullistuksia, ydinsotia ja kasvavaa ihmisen pahuutta. Jeesus haluaa säästää omansa tällaisesta. Viisaat, Hengen täyttämät, oikein eläneet ja Jeesuksen paluuta odottavat temmataan (<a href="http://raamattu.fi/1933,38/1Tess.4.html">1. Tess. 4:17</a>) yläilmoihin Herraa vastaan ja Hän vie heidät turvaan kaikelta siltä mikä on kohtaava maanpiiriä.</p><p><strong>2) Tuhatvuotinen rauhan ja vanhurskauden valtakunta</strong></p><p>Edellämainitun vaivanajan jälkeen alkaa tuhatvuotinen rauhan ja vanhurskauden aikakausi, jota myös valtakunnaksi (<a href="http://raamattu.fi/1933,38/Ilm.20.html">Ilm. 20:1-6</a>) kutsutaan. Jeesus itse palaa maan päälle. Paha on voitettu ja hävitetty maan päältä. Jeesus hallitsee maailmaa kuninkaiden kuninkaana Jerusalemista käsin. Aikakausi on niin rauhaisa, että&nbsp; silloin nuori leijona ja vasikka jakavat saman niityn, ja pieni poika niitä paimentaa.</p><p><strong>3) Taivas</strong></p><p>Taivas koittaa pian tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen. Se eroaa tuhatvuotisesta valtakunnasta siinä, että se ei ole maan päällä. Taivaasta laskeutuu &ldquo;uusi Jerusalem&rdquo; (<a href="http://raamattu.fi/1933,38/Ilm.21.html">Ilm. 21:2</a>), pyhä kaupunki, jonne mitään epäpuhdasta tai pahaa ei pääse. Jeesus itse pyhinensä tuomitsee ihmiset heidän uskonsa ja sitä seuranneiden tekojen mukaan joko taivaaseen tai helvettiin. Tuomio on pysyvä ja oikeudenmukainen. Lisäksi se on elinikäinen. Taivaassa kaiken keskipisteenä on Jeesus, joka on pyhän kaupungin Valo. Uskovat saavat olla Hänen seurassaan ikuisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Raamattua, sen evankeliumeita kutsutaan ilosanomaksi. On perusteltua kysyä mitä iloista siinä sitten on? Itse olen järkeillyt, että se ilo liittyy tuleviin tapahtumiin, jotka ovat vielä TULOSSA.

Jeesus kuoli ristillä koko maailman (1. Joh. 2:2) syntien tähden runsaat kaksituhatta vuotta sitten. Se ei kuitenkaan jäänyt siihen. Hänellä on Häneen uskoville valtavia lupauksia. Kerron tässä siis kolmesta tulevasta tapahtumasta, jotka tulevat kohtaamaan Häneen uskovia:

1) Ylöstempaus

Maailma etenee kohti ns. vaivanaikaa. Tuolloin nähdään todennäköisesti merkittäviä luonnonmullistuksia, ydinsotia ja kasvavaa ihmisen pahuutta. Jeesus haluaa säästää omansa tällaisesta. Viisaat, Hengen täyttämät, oikein eläneet ja Jeesuksen paluuta odottavat temmataan (1. Tess. 4:17) yläilmoihin Herraa vastaan ja Hän vie heidät turvaan kaikelta siltä mikä on kohtaava maanpiiriä.

2) Tuhatvuotinen rauhan ja vanhurskauden valtakunta

Edellämainitun vaivanajan jälkeen alkaa tuhatvuotinen rauhan ja vanhurskauden aikakausi, jota myös valtakunnaksi (Ilm. 20:1-6) kutsutaan. Jeesus itse palaa maan päälle. Paha on voitettu ja hävitetty maan päältä. Jeesus hallitsee maailmaa kuninkaiden kuninkaana Jerusalemista käsin. Aikakausi on niin rauhaisa, että  silloin nuori leijona ja vasikka jakavat saman niityn, ja pieni poika niitä paimentaa.

3) Taivas

Taivas koittaa pian tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen. Se eroaa tuhatvuotisesta valtakunnasta siinä, että se ei ole maan päällä. Taivaasta laskeutuu “uusi Jerusalem” (Ilm. 21:2), pyhä kaupunki, jonne mitään epäpuhdasta tai pahaa ei pääse. Jeesus itse pyhinensä tuomitsee ihmiset heidän uskonsa ja sitä seuranneiden tekojen mukaan joko taivaaseen tai helvettiin. Tuomio on pysyvä ja oikeudenmukainen. Lisäksi se on elinikäinen. Taivaassa kaiken keskipisteenä on Jeesus, joka on pyhän kaupungin Valo. Uskovat saavat olla Hänen seurassaan ikuisesti.

]]>
8 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259942-kolme-merkittavaa-tulevaa-tapahtumaa-maailmanhistoriassa#comments Jeesus Raamattu Taivas Toinen tuleminen Tulevaisuus Fri, 24 Aug 2018 08:29:55 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259942-kolme-merkittavaa-tulevaa-tapahtumaa-maailmanhistoriassa
Vaaleja syvempiä ajatuksia – niitä suuria kysymyksiä http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259572-vaaleja-syvempia-ajatuksia-niita-suuria-kysymyksia <p>Puolueet hakevat vaaliasetelmia ja lomilta palanneet politiikan toimittajat ovat innokkaana mukana. On koittamassa se poliittinen ajanjakso, jonka <strong>ajanlasku päättyy eduskuntavaalipäivään</strong>.</p><p>Yhä voimistuen politiikan henki on eri kannattajaryhmien luottamuksen tavoittelu. Ketä äänestävät yrittäjät, työttömät, lapsiperheiden vanhemmat ja mitä tekevät nukkuvat? Taistelu näyttää alkaneen lapsiperheistä, kun sekä kokoomus että SDP avasivat pelin perhepolitiikalla ministeriryhmiensä kesäkokouksissa.</p><p>Toivoisi kuitenkin, ettei läpinäkyvästä äänten tavoittelusta tule <strong>vaalien pääjuoni</strong>, kun ratkaistavana on suurempia kysymyksiä, joista ne kaikkein painavimmat yltävät ensi vaalikaudenkin taakse.</p><p>Suomen työllisyys ja talouskasvu ovat parhaassa iskussa sitten 90-luvun alun. Ekonomistit veikkaavat, että nyt ollaan suhdannehuipussa. Silti valtio tekee 1-2 miljardia euroa velkaa. Tätä on kestävyysvaje. Vaikka sana on kulunut, se <strong>ei ole vieläkään kadonnut</strong>.</p><p>Ensimmäistä kertaa historiassa nuorten tulokehitys on jäänyt vanhempiaan heikommaksi. Vaikka talous on keskimäärin kasvanut, on hyöty siitä tullut keski-ikäisille ja eläkeläisille. Kukaan ei ole syyllinen, tämä on puolueeton fakta, jonka osoittavat tulonkehitystilastot. Sukupolvien vertailu herättää <strong>tunteita epäreiluudesta</strong>.</p><p><strong>Eteneekö Suomi koskaan</strong> kohti sosiaaliturvan uudistusta ja mikä sen suunta tulisi olla? Meneillään on historiallinen perustulokokeilu, joka kuitenkin on myös riittämätön. Samaan aikaan työttömyysetuuksille asetetaan ehtoja ja tukien vastikkeellisuus lisääntyy. Toimet ovat ristiriitaisia, vaikka toivo kannustinloukkujen tuhoamisesta elää vahvana. Onnistutaanko tässä ikinä?</p><p>Entä ilmastonmuutos? Se on tuttu aihe, joka nuorisobarometrin mukaan pelottaa nuoria jatkuvasti enemmän. Jälleen on kyse nuorten tulevaisuudesta. Onko oikein, että nuorille kasaantuu velkaa, heidän tulonkehityksensä on heikkoa ja vielä ilmastokriisinkin uhka varjostaa tulevaisuutta?</p><p>Tulevaisuus on epävarma, <strong>mutta väistämättä jokainen vanhenee</strong>. Huoltosuhde heikkenee ja ikääntyvistä huolehtiminen on edelleen ratkaisematta. Jos julkiset varat eivät nytkään riitä, miten ne riittävät tulevaisuudessa? Voidaanko hyväksyä sitä, että ikääntyvän tulisi kantaa vastuu omasta vanhenemisestaan myös omalla säästämisellään? Hyvinvointivaltiossa vanhusten jättäminen oman onnensa nojaan kuulostaa karmealta.</p><p>Suurista kysymyksistä on kannettava huolta,<strong> jotta tulevaisuus ei tule yllätyksenä</strong>. Se vaatii, että vaaleissa päästään korkeammalle ajattelun tasolle kuin äänestäjiä lahjoviin lupauksiin. Sellaiset vaalilupaukset ovat kauheita.</p><p>SDP on tällä hetkellä tehnyt pohjat lupauskisassa. #VappuSatanen, eli lupaus 100 euron korotuksesta puolelle eläkeläisistä, on kiistämättä osoitus oikeamielisyydestä. Mutta onko se vastuullinen lupaus, kun tulevaisuuden suuret kysymykset tunnetaan? <strong>Sitä toivoisi äänestäjän ja median pohtivan.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolueet hakevat vaaliasetelmia ja lomilta palanneet politiikan toimittajat ovat innokkaana mukana. On koittamassa se poliittinen ajanjakso, jonka ajanlasku päättyy eduskuntavaalipäivään.

Yhä voimistuen politiikan henki on eri kannattajaryhmien luottamuksen tavoittelu. Ketä äänestävät yrittäjät, työttömät, lapsiperheiden vanhemmat ja mitä tekevät nukkuvat? Taistelu näyttää alkaneen lapsiperheistä, kun sekä kokoomus että SDP avasivat pelin perhepolitiikalla ministeriryhmiensä kesäkokouksissa.

Toivoisi kuitenkin, ettei läpinäkyvästä äänten tavoittelusta tule vaalien pääjuoni, kun ratkaistavana on suurempia kysymyksiä, joista ne kaikkein painavimmat yltävät ensi vaalikaudenkin taakse.

Suomen työllisyys ja talouskasvu ovat parhaassa iskussa sitten 90-luvun alun. Ekonomistit veikkaavat, että nyt ollaan suhdannehuipussa. Silti valtio tekee 1-2 miljardia euroa velkaa. Tätä on kestävyysvaje. Vaikka sana on kulunut, se ei ole vieläkään kadonnut.

Ensimmäistä kertaa historiassa nuorten tulokehitys on jäänyt vanhempiaan heikommaksi. Vaikka talous on keskimäärin kasvanut, on hyöty siitä tullut keski-ikäisille ja eläkeläisille. Kukaan ei ole syyllinen, tämä on puolueeton fakta, jonka osoittavat tulonkehitystilastot. Sukupolvien vertailu herättää tunteita epäreiluudesta.

Eteneekö Suomi koskaan kohti sosiaaliturvan uudistusta ja mikä sen suunta tulisi olla? Meneillään on historiallinen perustulokokeilu, joka kuitenkin on myös riittämätön. Samaan aikaan työttömyysetuuksille asetetaan ehtoja ja tukien vastikkeellisuus lisääntyy. Toimet ovat ristiriitaisia, vaikka toivo kannustinloukkujen tuhoamisesta elää vahvana. Onnistutaanko tässä ikinä?

Entä ilmastonmuutos? Se on tuttu aihe, joka nuorisobarometrin mukaan pelottaa nuoria jatkuvasti enemmän. Jälleen on kyse nuorten tulevaisuudesta. Onko oikein, että nuorille kasaantuu velkaa, heidän tulonkehityksensä on heikkoa ja vielä ilmastokriisinkin uhka varjostaa tulevaisuutta?

Tulevaisuus on epävarma, mutta väistämättä jokainen vanhenee. Huoltosuhde heikkenee ja ikääntyvistä huolehtiminen on edelleen ratkaisematta. Jos julkiset varat eivät nytkään riitä, miten ne riittävät tulevaisuudessa? Voidaanko hyväksyä sitä, että ikääntyvän tulisi kantaa vastuu omasta vanhenemisestaan myös omalla säästämisellään? Hyvinvointivaltiossa vanhusten jättäminen oman onnensa nojaan kuulostaa karmealta.

Suurista kysymyksistä on kannettava huolta, jotta tulevaisuus ei tule yllätyksenä. Se vaatii, että vaaleissa päästään korkeammalle ajattelun tasolle kuin äänestäjiä lahjoviin lupauksiin. Sellaiset vaalilupaukset ovat kauheita.

SDP on tällä hetkellä tehnyt pohjat lupauskisassa. #VappuSatanen, eli lupaus 100 euron korotuksesta puolelle eläkeläisistä, on kiistämättä osoitus oikeamielisyydestä. Mutta onko se vastuullinen lupaus, kun tulevaisuuden suuret kysymykset tunnetaan? Sitä toivoisi äänestäjän ja median pohtivan.

]]>
3 http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259572-vaaleja-syvempia-ajatuksia-niita-suuria-kysymyksia#comments Eduskuntavaalit 2019 Lapset ja nuoret Talous Tulevaisuus Thu, 16 Aug 2018 15:03:00 +0000 Sakari Tuomisto http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259572-vaaleja-syvempia-ajatuksia-niita-suuria-kysymyksia
Neokraatit http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258968-neokraatit <p>Neokratian obsessiona on tulevaisuus, kuva 1. Neokraattien intohimona on tulevaisuuden tuominen organisaatioihin seurauksista välittämättä, kuva 2. Vielä äsken intohimo liittyi <u><em><a href="http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211260-digitalisaatio-on-ratkaisu-ongelmaan-joka-puuttuu">digitalisaatioon</a></em></u> ja big dataan. Nyt pinnalla on tekoäly. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvat ovat kirjasta &nbsp;</p><p><strong>André Spicer​​:&nbsp;<u><em><a href="https://www.amazon.com/Business-Bullshit-André-Spicer-ebook/dp/B075JP9MB2/ref=tmm_kin_swatch_0?_encoding=UTF8&amp;qid=1533189771&amp;sr=">Business Bullshit</a></em></u>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisia neokraattreja löytyy googlettamalla &rdquo;gröhn höpsii&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma lahkonsa &nbsp;ovat ns. tulevaisuudentutkijat, jotka elävät tulevaisuushöpöllä. <u><em><a href="http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/233873-tulevaisuudentutkimus-ei-ole-tiede">Tulevaisuudentutkimus</a></em></u> ei ole tiede.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Neokratian obsessiona on tulevaisuus, kuva 1. Neokraattien intohimona on tulevaisuuden tuominen organisaatioihin seurauksista välittämättä, kuva 2. Vielä äsken intohimo liittyi digitalisaatioon ja big dataan. Nyt pinnalla on tekoäly.  

 

Kuvat ovat kirjasta  

André Spicer​​: Business Bullshit.

 

Suomalaisia neokraattreja löytyy googlettamalla ”gröhn höpsii”.

 

Oma lahkonsa  ovat ns. tulevaisuudentutkijat, jotka elävät tulevaisuushöpöllä. Tulevaisuudentutkimus ei ole tiede.

 

 

]]>
5 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258968-neokraatit#comments Digitalisaatio Neokraatti Neokratia Tekoäly Tulevaisuus Thu, 02 Aug 2018 05:54:19 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258968-neokraatit
Robottivero & tulevaisuuden yhteiskunta http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258862-robottivero-tulevaisuuden-yhteiskunta <p>Digitalisaation mukana työelämä muuttuu radikaalisti ympärillämme ja siihen on kyettävä reagoimaan hyvinkin nopeasti. Jo tällä hetkellä robotit korvaavat työmarkkinoilla ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä useampi jää työttömäksi. Se että robotit tekevät tulevaisuudessa suurimman osan töistä ei sinänsä ole ongelma ja tulee varmasti helpotuksena useille ihmisille. Ongelma kuitenkin on se, että jonkun pitää maksaa koko ajan lisääntyvän ihmismassan elämä. Eikä työttömät pidä yhteiskuntaa pystyssä. Muualla maailmassa varmaan korotetaan aluksi yritysten verotusta, joka meillä on mahdotonta tai vähintäänkin järjetöntä yritysverotuksen ollessa valmiiksi taivaissa. Tämän vuoksi verotuksen tulee jatkossa kohdistua robottien työntekoon. Verotuksen on syytä olla kuitenkin siinä määrin kohtuullista, että on kannattavampaa käyttää robotiikkaa kuin ihmistä.</p><p>Usein kuuluu kuitenkin väitettävän, että eivät robotit korvaa ihmisiä työmarkkinoilla ja itse asiassa tekoälyn ja robottien käyttöönotto toisi lisää työpaikkoja. Tämä väite on melkoisen absurdi eikä kuulosta millään tavalla loogiselta. Tietysti tämä kehitys tuo mukanaan uudenlaisia työtehtäviä joihin ihmisiä tarvitaan, mutta eihän se missään nimessä lisää työpaikkoja. Mikäli robottien tulon myötä tarvittaisiin enemmän työntekijöitä mitä järkeä niitä robotteja olisi alunalkaenkaan ottaa tekemään töitä? Ei mitään. Todellisuudessa esimerkiksi tilintarkastukset ja viranomaispäätökset automatisoidaan, jolloin esimerkiksi Kelan etuuskäsittelijät saavat etsiä uusia tuulia elämäänsä. Tietysti osalle löytyy vielä Kelastakin töitä, sillä joidenkin etuuksien myöntäminen tarvii vähän laajempaa pohdintaa ja ymmärrystä ihmisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, mutta esimerkiksi asumistuesta päätöksiä pystyy tekoäly itsekin tekemään.</p><p>Sosiaaliturvaa on myös väistämättä uudistettava sillä ihmiset tulevat jatkossa elämään lähtökohtaisesti niiden varassa. Viime aikoina onkin puhuttu, että seuraavan eduskunnan suurimmaksi hankkeeksi tulee sosiaaliturvan uudistaminen. Siihen hankkeeseen ei kuitenkaan kannata suhtautua kovinkaan optimistisesti, sillä kun yritysmaailma suuntaa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta on julkishallinto vasta ottamassa ensiaskeliaan 2000-luvulle. Joten seuraava sosiaaliturvauudistus on jo valmistuessaan aikaansa jäljessä.&nbsp;</p><p>Erityisen haasteelliset vuodet ovat kuitenkin nyt vasta alkamassa. Talous pitäisi saada kasvuun ja työllisyys nousuun, jotta voidaan turvata tämän päivän elämä mutta samaan aikaan tulee ajaa voimakkaasti kohti tulevaisuutta, jossa tarvitaan vähemmän &quot;ihmistyöllisyyttä&quot;. Tämä vaihe tulee olemaan erityisen raskas kaikille. Lainsäädännön pitäisi pysyä kehityksen matkassa, ihmisten tulee jatkuvasti&nbsp; pysyä vauhdissa ja kyydistä putoajille pitää löytyä ratkaisuja siksi aikaa, kunnes yhteiskunta on asianmukaisesti uudelleenjärjestynyt.</p><p>Tulevaisuuden yhteiskunta näyttäisi olevan eriarvoinen ja jakautuvan voimakkaasti eri luokkiin. Ehkä jopa kokonaan kahtia. Nykyisin tunnetun yhteiskunnan perusjakoon kuuluvaa työväenluokkaa tuskin on kohta olemassa ja se vaihtuu kansalaispalkalla eläviin käytännössä koko elämänsä &quot;eläkkeellä&quot; oleviin ihmisiin. Keskiluokka ja yläluokka säilyy tai sulautuu toisiinsa sillä ne harvat jotka käyvät töissä tulevat tietysti tienaamaan erityisen hyvin, jotta työtä kannattaa ottaa ylipäätään vastaan. Poliitikoille, tieteilijöille ja kansalaisille itselleen tuleekin tässä yhteiskuntajärjestyksessä mietittäväksi minkälainen elämäntarkoitus työttömille löydetään, sillä aivan toimettomanakaan ihmiset eivät voi olla.</p><p><a href="https://www.facebook.com/engmanv">Lue lisää</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Digitalisaation mukana työelämä muuttuu radikaalisti ympärillämme ja siihen on kyettävä reagoimaan hyvinkin nopeasti. Jo tällä hetkellä robotit korvaavat työmarkkinoilla ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä useampi jää työttömäksi. Se että robotit tekevät tulevaisuudessa suurimman osan töistä ei sinänsä ole ongelma ja tulee varmasti helpotuksena useille ihmisille. Ongelma kuitenkin on se, että jonkun pitää maksaa koko ajan lisääntyvän ihmismassan elämä. Eikä työttömät pidä yhteiskuntaa pystyssä. Muualla maailmassa varmaan korotetaan aluksi yritysten verotusta, joka meillä on mahdotonta tai vähintäänkin järjetöntä yritysverotuksen ollessa valmiiksi taivaissa. Tämän vuoksi verotuksen tulee jatkossa kohdistua robottien työntekoon. Verotuksen on syytä olla kuitenkin siinä määrin kohtuullista, että on kannattavampaa käyttää robotiikkaa kuin ihmistä.

Usein kuuluu kuitenkin väitettävän, että eivät robotit korvaa ihmisiä työmarkkinoilla ja itse asiassa tekoälyn ja robottien käyttöönotto toisi lisää työpaikkoja. Tämä väite on melkoisen absurdi eikä kuulosta millään tavalla loogiselta. Tietysti tämä kehitys tuo mukanaan uudenlaisia työtehtäviä joihin ihmisiä tarvitaan, mutta eihän se missään nimessä lisää työpaikkoja. Mikäli robottien tulon myötä tarvittaisiin enemmän työntekijöitä mitä järkeä niitä robotteja olisi alunalkaenkaan ottaa tekemään töitä? Ei mitään. Todellisuudessa esimerkiksi tilintarkastukset ja viranomaispäätökset automatisoidaan, jolloin esimerkiksi Kelan etuuskäsittelijät saavat etsiä uusia tuulia elämäänsä. Tietysti osalle löytyy vielä Kelastakin töitä, sillä joidenkin etuuksien myöntäminen tarvii vähän laajempaa pohdintaa ja ymmärrystä ihmisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, mutta esimerkiksi asumistuesta päätöksiä pystyy tekoäly itsekin tekemään.

Sosiaaliturvaa on myös väistämättä uudistettava sillä ihmiset tulevat jatkossa elämään lähtökohtaisesti niiden varassa. Viime aikoina onkin puhuttu, että seuraavan eduskunnan suurimmaksi hankkeeksi tulee sosiaaliturvan uudistaminen. Siihen hankkeeseen ei kuitenkaan kannata suhtautua kovinkaan optimistisesti, sillä kun yritysmaailma suuntaa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta on julkishallinto vasta ottamassa ensiaskeliaan 2000-luvulle. Joten seuraava sosiaaliturvauudistus on jo valmistuessaan aikaansa jäljessä. 

Erityisen haasteelliset vuodet ovat kuitenkin nyt vasta alkamassa. Talous pitäisi saada kasvuun ja työllisyys nousuun, jotta voidaan turvata tämän päivän elämä mutta samaan aikaan tulee ajaa voimakkaasti kohti tulevaisuutta, jossa tarvitaan vähemmän "ihmistyöllisyyttä". Tämä vaihe tulee olemaan erityisen raskas kaikille. Lainsäädännön pitäisi pysyä kehityksen matkassa, ihmisten tulee jatkuvasti  pysyä vauhdissa ja kyydistä putoajille pitää löytyä ratkaisuja siksi aikaa, kunnes yhteiskunta on asianmukaisesti uudelleenjärjestynyt.

Tulevaisuuden yhteiskunta näyttäisi olevan eriarvoinen ja jakautuvan voimakkaasti eri luokkiin. Ehkä jopa kokonaan kahtia. Nykyisin tunnetun yhteiskunnan perusjakoon kuuluvaa työväenluokkaa tuskin on kohta olemassa ja se vaihtuu kansalaispalkalla eläviin käytännössä koko elämänsä "eläkkeellä" oleviin ihmisiin. Keskiluokka ja yläluokka säilyy tai sulautuu toisiinsa sillä ne harvat jotka käyvät töissä tulevat tietysti tienaamaan erityisen hyvin, jotta työtä kannattaa ottaa ylipäätään vastaan. Poliitikoille, tieteilijöille ja kansalaisille itselleen tuleekin tässä yhteiskuntajärjestyksessä mietittäväksi minkälainen elämäntarkoitus työttömille löydetään, sillä aivan toimettomanakaan ihmiset eivät voi olla.

Lue lisää

]]>
1 http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258862-robottivero-tulevaisuuden-yhteiskunta#comments Digitalisaatio Talous Tulevaisuus Työ Verotus Tue, 31 Jul 2018 12:47:09 +0000 Ville-Joonas Engman http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258862-robottivero-tulevaisuuden-yhteiskunta
Jääkö kansalle syöty tulevaisuus http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253118-jaako-kansalle-syoty-tulevaisuus <p><strong><em>Arki syö strategiat. Liiallinen pääoman tuotto nielee tulevaisuuden. Johtajien vaitioloa sitovat yrityksen tavoitteet. Työntekijöille asetetaan kilpailukieltoja. Joka päivä julkaistaan uutta tutkittua ja selvitettyä tietoa.</em></strong></p><p>Listaa voisi jatkaa muillakin tätä aikaa kuvaavilla tiivistyksillä. Elämme nopeatempoisessa digisaatiota kohti etenevässä todellisuudessa. On syytä haastaa ihmiset ajattelemaan toiminnan ja menettelyjen soveltuvuutta nykyaikaan -tulevaisuudesta puhumattakaan. Vaadimme asioiden nopeaa, helppoa, laadukasta ja edullista prosessointia. Asiakas on entistä kärsimättömämpi, joka ilmenee sosiaalisen media kohujen tai tutkimustenkin kautta. Kärsimättömyydestä huolimatta kehityskulut jatkavat matkaansa. Kaupungistumista tai yhteiskunnan palveluvaltaistumista ei voi pysäyttää, koska ilmiöt perustuvat muun muassa ikääntymiseen, teknologian uudistumiseen ja globaaleihin valintoihin.</p><p>Tuntuu uskomattomalta, että esimerkiksi Amazon globaalina verkkokauppana pyrkii toimittamaan asiakkaiden tilauksia puolen tunnin vasteajoilla. Nykyisin nopeimmat suomalaiset verkkokaupat pystyvät vuorokauden vasteaikoihin, mutta valtaosalla menee edelleen viikon verran. Tässä on monilla toimijoilla vielä paljon tehtävää ja kirittävää, sillä asiakas päättää mistä ja milloin ostoksia tekee. Elämme voimistuvien reaaliaikaisten vaatimusten keskellä, mutta oma suhtautumisemme on sitkeästi kiinni menneessä.</p><p>Nykyisin asioiden yhteiskunnallinen toteuttaminen on käynnistettävä jo ennen lakien voimaantuloa tai selkeitä ohjeistuksia. Tämä edellyttää melkoista epävarmuuden sietokykyä tuttuihin ja turvallisiin aikoihin verrattuna. Julkiset organisaatiot ovat perinteisesti kommunikoineet päätösten avulla, mutta nyt edellytetään itseohjautuvuutta, kokeiluja ja kokemuksista oppimista. Tällaisissa tilanteissa yhteiskunnassa nousevat esille oikeus- ja velvollisuuskysymykset sekä valta- ja vastuukysymykset. Asiat voivat olla selkeitä organisaatioille, mutta sitä ne eivät ole epävarmuudessa eläville ja toimintaa toteuttaville yksilöille. Esimerkiksi on hankala kiistää, että sote/maakuntauudistus olisi huikea päätöksenteon nappisuoritus tai osoitus poliittisesta kyvykkyydestä. Aikaa on kulunut reilu vuosikymmen ja uudistusyrityksiä on takana yli 20 kappaletta. Saattaa tietysti olla, että poliittinen kipuilu vallasta, sen pitämisestä tai kasvattamisesta johtaa kerralla vielä suurempaan kunta- ja maakuntaremonttiin. Vallan tärkeimpien kamareiden sijaintia on vaikea hahmottaa, kun moniulotteisuus ja -tasoisuus on mukana rakenteissa.</p><p>Palvelu- ja tietointensiivisyyden lisääntyessä erilasten rakenteiden tai organisaatioiden käy kuin strategioille aamupalapöydässä, ne syödään heti kättelyssä. Elinvoimaisuus pitää varmistaa seutukunnittain, että elinkeinoelämä pystyy tuottamaan alueille elämiseen tarvittavan toimeliaisuuden ja arvonmuodostuksen. Toisena tarkasteluvinkkelinä voisi todeta, ettei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä ja merkityksillä. Valehtelua ei tietysti ole, jos suojaa jotain arvokkaampaa asiaa kuten omaisuutta, kehityskulkua, ideologiaa tai arvokeskittymää. Sitten varmuuden vuoksi tekijöille asetetaan vuosien kilpailukieltoja tai muita toimimisen esteitä.</p><p>Sattumien seassa osaoptimoidaan etuja itselle, ryhmälle tai organisaatioille. Tulevaisuutta pitäisi kuitenkin ohjata niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Pelaamalla ei saavuteta pelkästään voittoja, eikä pelaaminen tuota parasta kokonaistulosta. Ennen pitkää selviävät pelaamisen ja osaoptimointien vaikutukset ja haitat tulevat näkyviin. Näitä tapahtumia kansalaiset voivat seurata erilaisten selvitysten ja tutkimusten kautta. Kansalaisten rooliin kuuluvat somekohujen käynnistäminen ja yhteiskunnan kulujen maksaminen, kun rakenteiden ja eri ryhmien välistä tasapainoa on järkytetty.</p><p>Ei tarvitse olla kovinkaan kaksinen asiantuntija tai tulevaisuuden ennakoija nähdäkseen merkityksen olevan hakusessa ja &quot;päätöksentekokriisien&quot; edelleen jatkuvan. Toimijoita ohjaavat nopeatempoinen tiedontuotanto ja -välitys, jolloin aikaa pohtimiselle ei juuri ole. Vastaukset on saatava kuin apteekin hyllystä tai vaikeudet alkavat kasaantua. Vaarana on, että irralliset asiat ja niistä tehdyt epätarkat ennusteet jättävät kansalaisille jo valmiiksi syödyn tulevaisuuden.</p><p>Tämän pohdinnan jälkeen eteen nousee kysymys: Miten kansalaiset, päättäjät ja kaupalliset toimijat osaavat sovittaa tarpeet ja vaatimukset ennakoitavaksi tulevaisuudeksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arki syö strategiat. Liiallinen pääoman tuotto nielee tulevaisuuden. Johtajien vaitioloa sitovat yrityksen tavoitteet. Työntekijöille asetetaan kilpailukieltoja. Joka päivä julkaistaan uutta tutkittua ja selvitettyä tietoa.

Listaa voisi jatkaa muillakin tätä aikaa kuvaavilla tiivistyksillä. Elämme nopeatempoisessa digisaatiota kohti etenevässä todellisuudessa. On syytä haastaa ihmiset ajattelemaan toiminnan ja menettelyjen soveltuvuutta nykyaikaan -tulevaisuudesta puhumattakaan. Vaadimme asioiden nopeaa, helppoa, laadukasta ja edullista prosessointia. Asiakas on entistä kärsimättömämpi, joka ilmenee sosiaalisen media kohujen tai tutkimustenkin kautta. Kärsimättömyydestä huolimatta kehityskulut jatkavat matkaansa. Kaupungistumista tai yhteiskunnan palveluvaltaistumista ei voi pysäyttää, koska ilmiöt perustuvat muun muassa ikääntymiseen, teknologian uudistumiseen ja globaaleihin valintoihin.

Tuntuu uskomattomalta, että esimerkiksi Amazon globaalina verkkokauppana pyrkii toimittamaan asiakkaiden tilauksia puolen tunnin vasteajoilla. Nykyisin nopeimmat suomalaiset verkkokaupat pystyvät vuorokauden vasteaikoihin, mutta valtaosalla menee edelleen viikon verran. Tässä on monilla toimijoilla vielä paljon tehtävää ja kirittävää, sillä asiakas päättää mistä ja milloin ostoksia tekee. Elämme voimistuvien reaaliaikaisten vaatimusten keskellä, mutta oma suhtautumisemme on sitkeästi kiinni menneessä.

Nykyisin asioiden yhteiskunnallinen toteuttaminen on käynnistettävä jo ennen lakien voimaantuloa tai selkeitä ohjeistuksia. Tämä edellyttää melkoista epävarmuuden sietokykyä tuttuihin ja turvallisiin aikoihin verrattuna. Julkiset organisaatiot ovat perinteisesti kommunikoineet päätösten avulla, mutta nyt edellytetään itseohjautuvuutta, kokeiluja ja kokemuksista oppimista. Tällaisissa tilanteissa yhteiskunnassa nousevat esille oikeus- ja velvollisuuskysymykset sekä valta- ja vastuukysymykset. Asiat voivat olla selkeitä organisaatioille, mutta sitä ne eivät ole epävarmuudessa eläville ja toimintaa toteuttaville yksilöille. Esimerkiksi on hankala kiistää, että sote/maakuntauudistus olisi huikea päätöksenteon nappisuoritus tai osoitus poliittisesta kyvykkyydestä. Aikaa on kulunut reilu vuosikymmen ja uudistusyrityksiä on takana yli 20 kappaletta. Saattaa tietysti olla, että poliittinen kipuilu vallasta, sen pitämisestä tai kasvattamisesta johtaa kerralla vielä suurempaan kunta- ja maakuntaremonttiin. Vallan tärkeimpien kamareiden sijaintia on vaikea hahmottaa, kun moniulotteisuus ja -tasoisuus on mukana rakenteissa.

Palvelu- ja tietointensiivisyyden lisääntyessä erilasten rakenteiden tai organisaatioiden käy kuin strategioille aamupalapöydässä, ne syödään heti kättelyssä. Elinvoimaisuus pitää varmistaa seutukunnittain, että elinkeinoelämä pystyy tuottamaan alueille elämiseen tarvittavan toimeliaisuuden ja arvonmuodostuksen. Toisena tarkasteluvinkkelinä voisi todeta, ettei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä ja merkityksillä. Valehtelua ei tietysti ole, jos suojaa jotain arvokkaampaa asiaa kuten omaisuutta, kehityskulkua, ideologiaa tai arvokeskittymää. Sitten varmuuden vuoksi tekijöille asetetaan vuosien kilpailukieltoja tai muita toimimisen esteitä.

Sattumien seassa osaoptimoidaan etuja itselle, ryhmälle tai organisaatioille. Tulevaisuutta pitäisi kuitenkin ohjata niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Pelaamalla ei saavuteta pelkästään voittoja, eikä pelaaminen tuota parasta kokonaistulosta. Ennen pitkää selviävät pelaamisen ja osaoptimointien vaikutukset ja haitat tulevat näkyviin. Näitä tapahtumia kansalaiset voivat seurata erilaisten selvitysten ja tutkimusten kautta. Kansalaisten rooliin kuuluvat somekohujen käynnistäminen ja yhteiskunnan kulujen maksaminen, kun rakenteiden ja eri ryhmien välistä tasapainoa on järkytetty.

Ei tarvitse olla kovinkaan kaksinen asiantuntija tai tulevaisuuden ennakoija nähdäkseen merkityksen olevan hakusessa ja "päätöksentekokriisien" edelleen jatkuvan. Toimijoita ohjaavat nopeatempoinen tiedontuotanto ja -välitys, jolloin aikaa pohtimiselle ei juuri ole. Vastaukset on saatava kuin apteekin hyllystä tai vaikeudet alkavat kasaantua. Vaarana on, että irralliset asiat ja niistä tehdyt epätarkat ennusteet jättävät kansalaisille jo valmiiksi syödyn tulevaisuuden.

Tämän pohdinnan jälkeen eteen nousee kysymys: Miten kansalaiset, päättäjät ja kaupalliset toimijat osaavat sovittaa tarpeet ja vaatimukset ennakoitavaksi tulevaisuudeksi?

]]>
0 http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253118-jaako-kansalle-syoty-tulevaisuus#comments Kansalainen Osittaisoptimointi Päätöksenteko Tulevaisuus Yhteiskunta Sat, 31 Mar 2018 06:29:02 +0000 Keijo Houhala http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253118-jaako-kansalle-syoty-tulevaisuus
Tekoäly tulee, oletko valmis? http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252286-tekoaly-tulee-oletko-valmis <p>Tekoälyn yhä lisääntyvä soveltaminen eri yhteiskunnan aloilla lisää automaatiota ja vähentää ihmistyövoiman tarvetta. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on ja miten se tulee muuttamaan yhteiskuntaa lähitulevaisuudessa?</p><p>&nbsp;</p><p>Tekoälystä (englanniksi <em>artificial intelligence</em>, AI) on keskusteltu niin kauan kuin tietokoneita on ollut olemassa. Voiko tietokone, joka on oleellisesti pelkkä laskukone, kehitttyä oikeasti älykkääksi ja jopa tietoiseksi itsestään, kun sen laskentakapasiteettia kasvatetaan tarpeeksi ja ohjelmat kehittyvät riittävästi?</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 1950 Alan Turing määritteli niin sanotun Turingin testin: jos ihminen keskustellessaan tietokoneen kanssa ei pysty vastauksista erottamaan, onko kyseessä tietokone vai toinen ihminen, konetta voi kutsua älykkääksi. Nykyisin tiedämme, että koneen suuren suorituskyvyn ja ohjelmiin liittyvän erikoistumisen vuoksi positiivinen tulos Turingin testissä on jonkun verran ongelmallinen ihmisentasoisen älyn määritelmän kannalta, mutta kyseessä olisi tuolloin yhtä kaikki &ldquo;oikea&rdquo; tekoäly ainakin tämän yhden määritelmän mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Turingin testiin liittyvät eli ihmisentasoisen älyn ja tietoisuuden saavuttamisen ongelmat johtuvat viime kädessä siitä, ettemme vielä tiedä edes sitä, miten nämä ominaisuudet syntyvät ihmisaivoissa. Aivoissa &ldquo;laskukoneen&rdquo; eli &ldquo;laitteiston&rdquo; rakenne on syntynyt miljardien vuosien evoluution tuloksena ja liittyy saumattomalla tavalla siinä toimiviin prosesseihin, kuten tietoiseen ajatteluun.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyisenkaltaisessa tietokoneessa, joka on perusperiaatteeltaan varsin yksinkertainen puolijohdeteknologialla toteutettu laskukone, mahdollinen tietoinen ajattelu syntyisi virtuaalisessa ympäristössä virtuaalisena prosessina. Voidaan myös ajatella, että rakennetaan kokonaan uudenlainen tietokone, jonka rakenne paremmin vastaa biologisten aivojen rakennetta. Näitä molempia lähtökohtia tutkitaan tällä hetkellä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ympäri maailman.</p><p>&nbsp;</p><p>Edellinen siis koskee sitä &ldquo;oikeaa&rdquo;, ihmisen kykyihin verrattavaa (yleis)tekoälyä, jonka saavuttaminen on vasta jonkun vuoden tai vuosikymmenen päässä. Se, mitä tämän hetken keskusteluissa tarkoitetaan tekoälyllä ja tekoälysovelluksilla, on hieman eri asia. Nykyiset tekoälysovellukset ovat erilaisia matemaattisia menetelmiä käyttäviä ohjelmia, jotka tietokoneen paljon ihmistä suuremman laskentakapasiteetin ja datan prosessointinopeuden vuoksi pesevät ihmisen suoritukset suvereenisti monella eri alalla. Esimerkiksi shakkia pelaava tietokone voitti ihmisen kyvyt jo 80-luvulla ja vaikeammassa go-pelissä erikoistunut tekoäly päihitti ihmisen 2016. Nyt vuonna 2018 kohtaamme tekoälyä huomaamattamme päivittäin esimerkiksi somessa tai virastojen ja yritysten kanssa asioidessamme. Monen työpaikalla on jo käytössä tekoälysovelluksia ja robotteja, jotka ovat muuttaneet työnkuvaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tekoälyn lisääntyvä käyttö ja kehittyminen tulevat muuttamaan jokapäiväistä elämäämme ja maailmaa? Tämä kysymys sisältää itse asiassa kaksi erillistä kysymystä. Ensinnäkin, miten nykyisenkaltainen tekoäly yhdessä robotisaation kanssa tulee lisäämään automaatiota ja muuttamaan työelämää sekä kulttuuriamme? Toinen kysymys käsittelee sitä, mitä tapahtuu, kun oikeasti ihmisentasoinen, yleiskyvykäs ja/tai itsestään tietoinen tekoäly saavutetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Voidakseni käsitellä aihetta perusteellisesti olen jakanut sen kolmeen eri postaukseen:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252289-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-1-automaatio-ja-robotisaatio">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio</a></p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 2: Automaation vaikutukset työelämään</a></p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252291-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-3-singulariteetti">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tekoälyn yhä lisääntyvä soveltaminen eri yhteiskunnan aloilla lisää automaatiota ja vähentää ihmistyövoiman tarvetta. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on ja miten se tulee muuttamaan yhteiskuntaa lähitulevaisuudessa?

 

Tekoälystä (englanniksi artificial intelligence, AI) on keskusteltu niin kauan kuin tietokoneita on ollut olemassa. Voiko tietokone, joka on oleellisesti pelkkä laskukone, kehitttyä oikeasti älykkääksi ja jopa tietoiseksi itsestään, kun sen laskentakapasiteettia kasvatetaan tarpeeksi ja ohjelmat kehittyvät riittävästi?

 

Vuonna 1950 Alan Turing määritteli niin sanotun Turingin testin: jos ihminen keskustellessaan tietokoneen kanssa ei pysty vastauksista erottamaan, onko kyseessä tietokone vai toinen ihminen, konetta voi kutsua älykkääksi. Nykyisin tiedämme, että koneen suuren suorituskyvyn ja ohjelmiin liittyvän erikoistumisen vuoksi positiivinen tulos Turingin testissä on jonkun verran ongelmallinen ihmisentasoisen älyn määritelmän kannalta, mutta kyseessä olisi tuolloin yhtä kaikki “oikea” tekoäly ainakin tämän yhden määritelmän mukaan.

 

Turingin testiin liittyvät eli ihmisentasoisen älyn ja tietoisuuden saavuttamisen ongelmat johtuvat viime kädessä siitä, ettemme vielä tiedä edes sitä, miten nämä ominaisuudet syntyvät ihmisaivoissa. Aivoissa “laskukoneen” eli “laitteiston” rakenne on syntynyt miljardien vuosien evoluution tuloksena ja liittyy saumattomalla tavalla siinä toimiviin prosesseihin, kuten tietoiseen ajatteluun.

 

Nykyisenkaltaisessa tietokoneessa, joka on perusperiaatteeltaan varsin yksinkertainen puolijohdeteknologialla toteutettu laskukone, mahdollinen tietoinen ajattelu syntyisi virtuaalisessa ympäristössä virtuaalisena prosessina. Voidaan myös ajatella, että rakennetaan kokonaan uudenlainen tietokone, jonka rakenne paremmin vastaa biologisten aivojen rakennetta. Näitä molempia lähtökohtia tutkitaan tällä hetkellä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ympäri maailman.

 

Edellinen siis koskee sitä “oikeaa”, ihmisen kykyihin verrattavaa (yleis)tekoälyä, jonka saavuttaminen on vasta jonkun vuoden tai vuosikymmenen päässä. Se, mitä tämän hetken keskusteluissa tarkoitetaan tekoälyllä ja tekoälysovelluksilla, on hieman eri asia. Nykyiset tekoälysovellukset ovat erilaisia matemaattisia menetelmiä käyttäviä ohjelmia, jotka tietokoneen paljon ihmistä suuremman laskentakapasiteetin ja datan prosessointinopeuden vuoksi pesevät ihmisen suoritukset suvereenisti monella eri alalla. Esimerkiksi shakkia pelaava tietokone voitti ihmisen kyvyt jo 80-luvulla ja vaikeammassa go-pelissä erikoistunut tekoäly päihitti ihmisen 2016. Nyt vuonna 2018 kohtaamme tekoälyä huomaamattamme päivittäin esimerkiksi somessa tai virastojen ja yritysten kanssa asioidessamme. Monen työpaikalla on jo käytössä tekoälysovelluksia ja robotteja, jotka ovat muuttaneet työnkuvaa.

 

Miten tekoälyn lisääntyvä käyttö ja kehittyminen tulevat muuttamaan jokapäiväistä elämäämme ja maailmaa? Tämä kysymys sisältää itse asiassa kaksi erillistä kysymystä. Ensinnäkin, miten nykyisenkaltainen tekoäly yhdessä robotisaation kanssa tulee lisäämään automaatiota ja muuttamaan työelämää sekä kulttuuriamme? Toinen kysymys käsittelee sitä, mitä tapahtuu, kun oikeasti ihmisentasoinen, yleiskyvykäs ja/tai itsestään tietoinen tekoäly saavutetaan.

 

Voidakseni käsitellä aihetta perusteellisesti olen jakanut sen kolmeen eri postaukseen:

 

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 2: Automaation vaikutukset työelämään

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti

 

]]>
0 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252286-tekoaly-tulee-oletko-valmis#comments Automaatio Robotisaatio Tekoäly Tulevaisuus Työelämän muutos Wed, 14 Mar 2018 17:53:01 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252286-tekoaly-tulee-oletko-valmis
Tulevaisuus visioita http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251427-tulevaisuus-visioita Näkökulmia yli vuosien . Semmosta miettinyt tuossa kun nyt esim Kiinalainen geely osti Mercedesbenzin osake kannasta 10% . Geely omistaa jo aiemmin Volvon . Niin tuossa kun Lapissa hiihellyt ja käynyt talvel erimestois . Niin kun turistei ja varsinkin Kiinalaisia tullut paljon vastaan . Niin miettinyt kun he tykkäävät raikkaista lapin ilmoista . Jotta saattavatkohan jonain päivänä ostaa jonkun koko laskettelu keskuksen itselleen . Tai rakentaa oman laskettelu ja hiihtokeskuksen . Vaikka vanhainkodin miljoonil hengitystie infektioista kärsivil potilailleen tai eläkeläisilleen . Ottavat sinne oman henkilö kunnan töihin ,lääkärit,hoitajat jne mihinkä välttämättä Suomalaisia siinä tarvitaan ..?? Siinäkin mielessä olisi ensiarvoisen tärkeätä jotta mahdollisimman moni Lapin matkailualalla toimiva työllistäisi Suomalaisia ensisijaisesti . Jolloin Suomalaiset sais työkokemusta ja mahdollisesti yrittäjiksi jne myöhemmin alkaisivat Lapissa. Koska vaikka nyt hehkutetaan esim Mercedesbenzin Uudenkaupungin tehdasta . Se on kokoonpanotyötä pääasiassa, osingot menee muualle . Auton koneet ja tekniikka tulee muualta. Se on sama kuin -60 luvul Volvon tehtaal meni Ruotsiin töihin joku . Isossa kuvassa myös se kun Suomessa ulosotossa puoli miljoonaa ihmistä . Niin valtiovallan olisi ensisijaisen tärkeää saaha nämä ihmiset jaloilleen .Nämä ulosottolaiset huonosti perustavat yrityksiä ja ovat moni läpielämän perseaukisia . Pointti tässä on se jotta Suomen valtiovalta ITSE ruoskii polvilleen kansalaisiaan . Saman aikaan ulkomaiset tulee ja ostelee ja napsii herkkupaloja kuten kultakaivoksia jne itselleen yhä enemmän ja enemmän . Täältä Suomen maasta joka PITÄISI olla Suomalaisten OMAA . Jäähäänkö katsoo sivusta ja työläisiksi vieraitten maitten kansoille omassa maassamme, eikä itse vaurastuta . Ajatella jotta Suomen laki toimii Suomalaista vastaan ja Suomen valtiotakin vastaan esim. ulosotto asioissa . Lisään vielä sellaista kun nyt kun menet urheilukauppaan tms . Niin äkkiä yli puolet tuotteista on valmistettu Kiinassa . Eli Suomessaki moni ison osan ostovoimastansa käyttää tukeakseen Kiinan taloutta . Sekin näkökulma huomioon ottaen Olisi ensisijaisen tärkeää varmistaa jotta Suomen kansalaiset itse saisivat "ohjaksissaan" pidettyä potentiaalisen hyödyn mitä Suomen maaperästä ja matkailusta yms on saatavilla . Lisään vielä tähän blogiin tälläistä . Sellasta kun nyt isossa kuvassa se maa joka saastuttaa eniten tekee rahaa eniten . Paskat ja myrkyt vaan yhteisiin meriin. Taivaalle tuprutetaan myrkyt siinähän maapallon jokainen kansalainen otsooni kerroksen laihtuessa kantaa "vastuun" . Näitten eniten luontotuhoavien maiden tuotteita ympäri maapallon eniten käytetään jokatapauksessa . Sitä sit miettii kun joku "ituhippi" "tunnontuskissaan" luonnon tuhoamisen puolesta on . Ja muuttaa johki omavarais talouteen metsään ja niinku kuvittelee säästävänsä luontoa tällä lailla . Se kannattaa ymmärtää jotta se taho joka luontoa tuhoaval teollisuudel miljardit käärinyt . Tulee jonain päivänä sinne persaukisen "ituhipin" puhtaaseen metsään ja ottaa taskusta riittävästi rahaa ja ostaa ne metsät itselleen . Ja potkasee "ituhippiä" perseelle . Kannattaa ymmärtää jotta lopulta Money Talks . Jälkeenpäin lisään vielä semmoista . Jotta kun ilmaston muutosta lähdetään fossiilisten polttoaineita vähentämäl jne. Sitä arvokkaammiksi arvometallit joita Suomen maaperäs on käy . Moninkertaistuu hinnat todennäköisesti . Ja tämän päivän poliitikot josseivat jollain lailla ulkomaisten yhtiöitten päästäessään möyryämään jalometalleja itselleen . Huomioi jotta optioi mahdollisuutta nostaa tuotoista SUOMEEN jäävää osuutta , kun hinnat moninkertaistuu . Ovat vastuussa kun hölmöläiset lopulta tajuaa jotta valtionvelat jne olis voitu maksella pois Oman maaperän löydöksil ja pohjavesiä pullottamal ITSE .<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251427-tulevaisuus-visioita#comments Omistaminen Orjuus Riisto Tulevaisuus Mon, 26 Feb 2018 20:26:50 +0000 Timo Aunio http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251427-tulevaisuus-visioita Tulevaisuuden työelämä ja alustatalous http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251213-tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous <p>Päivän teemaksi voisi kutsua yleistä keskustelua tulevaisuuden työelämästä, robotisaatiosta ja alustataloudesta. Nämä eivät sinänsä ole asioina uusia, mutta teknologia näiden asioiden tiimoilta kehittyy nopeammin kuin ennen. Näistä asioista kirjoitan hieman ajatuksiani <a href="https://www.sak.fi/yhteiskunta/mahdollisuuksien-aika/alustatalous">alustataloudesta</a>, koska se huolestuttaa minua.</p><p>Alustatalous tarkoittaa sitä, että internetin välityksellä joku on valmis tarjoamaan jotakin työtehtävää jollakin hinnalla, ja sitten internetin kautta työntekijät käyvät keskenään huutokauppaa kuka sen on luotettavimmin ja halvimmin valmis tekemään. Työn tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa paremmin, mutta ilman sääntelyä ne kohtaavat työntekijöiden työehtojen kustannuksella. Käytännössä freelancerit ovat eläneet tätä aikaa jo pitkään, ja alustatalouden uhkat ja mahdollisuudet ovat jo sinänsä tiedossa. Nyt kuitenkin netissä toimivan alustan kautta saatava työ voi olla kestoltaan hyvinkin epävarmalla pohjalla, eivätkä kaikki siellä olevat töiden tarjoajat välttämättä katso itseään edes työnantajiksi. Tällöin syntyy ongelma, jos ei ole ketään kenen kanssa keskustella työehdoista.</p><p>Suomessa työelämää ovat kautta aikojen säädelleet <a href="http://tem.fi/tyolainsaadanto">lait</a> ja <a href="http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/tyoehto/?start=m&amp;end=m">työehtosopimukset</a>. Näitä ovat kuitenkin murentaneet markkinoiden ja rajojen avautuminen Euroopan ja maailman tasolla. Ratkaisu näihin on ylikansallisten sopimusten tekeminen, joita jo nytkin on olemassa. Esimerkiksi työelämän maailmanlaajuisista minimipelisäännöistä sovitaan <a href="http://www.ilo.org/global/lang--en/index.htm">ILO</a>:ssa, ja hieman paikallisemmin <a href="http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1311&amp;langId=en">EU</a>:ssa. Koska yrityksetkin ovat monikansallisia, on luonnollisesti syntynyt tarve keskustella <a href="http://www.industriall-union.org/issues/pages/global-framework-agreements-gfa">yrityksen laajuisista sopimuksista ja työelämän minimipelisäännöistä</a>. Mutta kenen kanssa neuvotellaan työehdoista, jos töitä tarjoava osapuoli ei tunnustaudu työnantajaksi, ja jos ainoa toimistokin sijaitsee pöytälaatikossa paratiisisaarilla?</p><p>Tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, minkälaisen me siitä itse teemme. Näin on ollut ennenkin, eikä ole mitään syytä, että tämä periaate muuksi muuttuu vaikka teknologia kehittyisikin suurin harppauksin. Alustatalouden haasteissa on kyse viimekädessä vain lainsäädännön puutteista. Jos emme halua työssä käyvää köyhälistöä, tulee alustataloutta koskevia lakeja säätää EU:n ja Suomen tasolla, jotta palkalla voi tulevaisuudessakin tulla täällä länsimaissa toimeen. Minimipalkkalaki ei ole ratkaisu, koska se ei ole kehittyvissä talouksissa mikään tae sille, että <a href="https://www.finnwatch.org/fi/uutiset/285-elaemiseen-riittaevaen-palkan-laskentamalli-julkaistu">palkka on elämiseen riittävällä tasolla</a>.</p><p>Kaikki työ ei mene alustoille, ellemme sitten äänestä itse sellaisia poliitikkoja, jotka antavat ne sinne mennä ilman sääntelyä. Tässäkin, kuten kaikessa muussakin asiassa, on viimekädessä kyse rahasta, ja elinkeinoelämän maalaamasta ehdottomasta tulevaisuuden kuvasta, jonka me palkansaajat itse voimme maalata paljon kauniimmaksi ja sinisemmäksi.</p><p>Rajoittamaton alustatalous palvelee vain pientä rahaeliittiä, sekä niitä harvoja, joille luoja on suonut sellaiset työnantajan kannalta edulliset supertyöntekijän geenit, jotka antavat hyvän muistin, pienen ravintotarpeen, olemattoman unentarpeen, sairastumattomuuden ja lapsettomuuden. Sellaista Suomea minä en halua, eikä tämä tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaikka niin annetaankin ymmärtää. Työehtosopimuksille on tulevaisuudessakin paikkansa, ja varsinkin kolmikannalle, myös ylikansallisissa elimissä ja -yrityksissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus oli kolumni Demokraattilehden nettisivustolla.<br /><a href="https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/" title="https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/">https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän teemaksi voisi kutsua yleistä keskustelua tulevaisuuden työelämästä, robotisaatiosta ja alustataloudesta. Nämä eivät sinänsä ole asioina uusia, mutta teknologia näiden asioiden tiimoilta kehittyy nopeammin kuin ennen. Näistä asioista kirjoitan hieman ajatuksiani alustataloudesta, koska se huolestuttaa minua.

Alustatalous tarkoittaa sitä, että internetin välityksellä joku on valmis tarjoamaan jotakin työtehtävää jollakin hinnalla, ja sitten internetin kautta työntekijät käyvät keskenään huutokauppaa kuka sen on luotettavimmin ja halvimmin valmis tekemään. Työn tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa paremmin, mutta ilman sääntelyä ne kohtaavat työntekijöiden työehtojen kustannuksella. Käytännössä freelancerit ovat eläneet tätä aikaa jo pitkään, ja alustatalouden uhkat ja mahdollisuudet ovat jo sinänsä tiedossa. Nyt kuitenkin netissä toimivan alustan kautta saatava työ voi olla kestoltaan hyvinkin epävarmalla pohjalla, eivätkä kaikki siellä olevat töiden tarjoajat välttämättä katso itseään edes työnantajiksi. Tällöin syntyy ongelma, jos ei ole ketään kenen kanssa keskustella työehdoista.

Suomessa työelämää ovat kautta aikojen säädelleet lait ja työehtosopimukset. Näitä ovat kuitenkin murentaneet markkinoiden ja rajojen avautuminen Euroopan ja maailman tasolla. Ratkaisu näihin on ylikansallisten sopimusten tekeminen, joita jo nytkin on olemassa. Esimerkiksi työelämän maailmanlaajuisista minimipelisäännöistä sovitaan ILO:ssa, ja hieman paikallisemmin EU:ssa. Koska yrityksetkin ovat monikansallisia, on luonnollisesti syntynyt tarve keskustella yrityksen laajuisista sopimuksista ja työelämän minimipelisäännöistä. Mutta kenen kanssa neuvotellaan työehdoista, jos töitä tarjoava osapuoli ei tunnustaudu työnantajaksi, ja jos ainoa toimistokin sijaitsee pöytälaatikossa paratiisisaarilla?

Tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, minkälaisen me siitä itse teemme. Näin on ollut ennenkin, eikä ole mitään syytä, että tämä periaate muuksi muuttuu vaikka teknologia kehittyisikin suurin harppauksin. Alustatalouden haasteissa on kyse viimekädessä vain lainsäädännön puutteista. Jos emme halua työssä käyvää köyhälistöä, tulee alustataloutta koskevia lakeja säätää EU:n ja Suomen tasolla, jotta palkalla voi tulevaisuudessakin tulla täällä länsimaissa toimeen. Minimipalkkalaki ei ole ratkaisu, koska se ei ole kehittyvissä talouksissa mikään tae sille, että palkka on elämiseen riittävällä tasolla.

Kaikki työ ei mene alustoille, ellemme sitten äänestä itse sellaisia poliitikkoja, jotka antavat ne sinne mennä ilman sääntelyä. Tässäkin, kuten kaikessa muussakin asiassa, on viimekädessä kyse rahasta, ja elinkeinoelämän maalaamasta ehdottomasta tulevaisuuden kuvasta, jonka me palkansaajat itse voimme maalata paljon kauniimmaksi ja sinisemmäksi.

Rajoittamaton alustatalous palvelee vain pientä rahaeliittiä, sekä niitä harvoja, joille luoja on suonut sellaiset työnantajan kannalta edulliset supertyöntekijän geenit, jotka antavat hyvän muistin, pienen ravintotarpeen, olemattoman unentarpeen, sairastumattomuuden ja lapsettomuuden. Sellaista Suomea minä en halua, eikä tämä tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaikka niin annetaankin ymmärtää. Työehtosopimuksille on tulevaisuudessakin paikkansa, ja varsinkin kolmikannalle, myös ylikansallisissa elimissä ja -yrityksissä.

 

Kirjoitus oli kolumni Demokraattilehden nettisivustolla.
https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/

]]>
0 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251213-tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous#comments Alustatalous Palkka Tulevaisuus Työehdot Työehtosopimus Wed, 21 Feb 2018 12:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251213-tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous
Tästä se lähtee http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250322-tasta-se-lahtee <p>Tänään pitkän Jaakobin painin jälkeen laitoin jäsenhakemuksen demareihin. Kyseessä on paluu puolueeseen, josta lähdin syksyllä 2015. Pari vuotta olen etsinyt itseäni ja poliittista kotia. Eihän SDP minullekkaan ongelmaton ole, mutta paras mahdollinen.</p><p>Se missä demarit on tällä hetkellä on surkeaa. Nyt olisi puolueella ryhtiliikkeen aika. Olisi aika lopettaa historialla ratsastaminen ja katsoa oikeasti tulevaisuuteen. Meitä sosialidemokraatteja tarvitaan vielä, mutta ei samalla lailla kuin 70-luvulla. Nyt täytyy keskittyä meihin ihmisiin, ay-liikkeen sijaan. Meidän täytyy olla se uudistus puolue, joka johtaa Suomen läpi työelämän murroksen.</p><p>Maailma ja Suomi avautuu ja monipuolistuu koko ajan. Enää ei meitä ihmisiä voi paimentaa kuin karjaa ja tasapäistää. Nyt tarvitaan järjestelmiä mitkä taipuu meidän yksilöllisiin tarpeisiin. Kiellot, pakot ja määräykset täytyy korvata vaihtoehdoilla ja valinnanvapaudella. Me tarvitsemme vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia rakentaa elämästämme omaa. Emme määräyksiä ja rajoituksia, elämää ylhäältä saneltuna. Nyt tarvitaan SDPn arvoja 2000-luvulle tuotuna!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään pitkän Jaakobin painin jälkeen laitoin jäsenhakemuksen demareihin. Kyseessä on paluu puolueeseen, josta lähdin syksyllä 2015. Pari vuotta olen etsinyt itseäni ja poliittista kotia. Eihän SDP minullekkaan ongelmaton ole, mutta paras mahdollinen.

Se missä demarit on tällä hetkellä on surkeaa. Nyt olisi puolueella ryhtiliikkeen aika. Olisi aika lopettaa historialla ratsastaminen ja katsoa oikeasti tulevaisuuteen. Meitä sosialidemokraatteja tarvitaan vielä, mutta ei samalla lailla kuin 70-luvulla. Nyt täytyy keskittyä meihin ihmisiin, ay-liikkeen sijaan. Meidän täytyy olla se uudistus puolue, joka johtaa Suomen läpi työelämän murroksen.

Maailma ja Suomi avautuu ja monipuolistuu koko ajan. Enää ei meitä ihmisiä voi paimentaa kuin karjaa ja tasapäistää. Nyt tarvitaan järjestelmiä mitkä taipuu meidän yksilöllisiin tarpeisiin. Kiellot, pakot ja määräykset täytyy korvata vaihtoehdoilla ja valinnanvapaudella. Me tarvitsemme vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia rakentaa elämästämme omaa. Emme määräyksiä ja rajoituksia, elämää ylhäältä saneltuna. Nyt tarvitaan SDPn arvoja 2000-luvulle tuotuna!

]]>
0 http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250322-tasta-se-lahtee#comments Demareiden tulevaisuus Demarit ja ammattiyhdistys SDP Tulevaisuus Fri, 02 Feb 2018 14:27:41 +0000 Toni Kukkonen http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250322-tasta-se-lahtee
Lapsiköyhyys http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249472-lapsikoyhyys <p>Suomessa oli vuonna 2014 THL:n raportin mukaaan 126000 köyhyydessä elävää lasta. Tämän ongelma heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. THL suosittelee&rdquo; lapsiperheiden tulonsiirtojen kohentamista, opiskelijaperheiden talouden tukemista, helposti saatavan tuen vahvistamista opiskelun kaikissa vaiheissa sekä eri politiikkaratkaisujen arvioimista niistä lapsiperheille aiheutuvien seurausten kannalta.&rdquo;</p><p>Keskustelujen pohjaksi esitän tulopohjaisen vanhempainpäivärahan muuttamiseksi seuraavaa :</p><p>Kahden alimman palkkaluokan perusteella tulevan päivärahan korottamista ja kahden korkeimman palkkaluokkaan perustuvan päivärahan poistamista, sekä maksimin luomista päivärahoihin.</p><p>Alin päiväraha 0-8215 &euro;/kk on 24,64 &euro; tulisi esim. nostaa 30.00 &euro;/pv.</p><p>Toiseksi alin 11000 &euro;/ kk on 33,00 &euro; tulisi esim. nostaa 37.00 &euro;/pv.</p><p>Päivärahojen kattona tulisi asettaa 120.00 &euro;/päivä , joka on laitettu vuosityötuloluokkaan 40000&euro;/vuosi. 50000 ja 60000 &euro;/vuosityötuloluokat tällöin poistuisivat.</p><p>Edellä oleva muutos vaikuittaisi vanhempainpäivärahojen vaihteluväliin suunniilleen näin.</p><p>Nykyinen vaihteluväli n .625 &euro;/kk - n. 4200 &euro; /kk</p><p>Ehdotettu vaihteluväli n. 750&euro;/ kk - n. 3100 &euro; / kk</p><p>Tulosidonnainen päivärahan maksamisen ajattelussa tulisi lähteä siitä, että tuki ei saisi nousta keskipalkan yläpuolelle, vaikka olisi suurituloinen. Lapsiköyhyydestä irti pääseminen edellyttää myös muita toimenpiteitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa oli vuonna 2014 THL:n raportin mukaaan 126000 köyhyydessä elävää lasta. Tämän ongelma heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. THL suosittelee” lapsiperheiden tulonsiirtojen kohentamista, opiskelijaperheiden talouden tukemista, helposti saatavan tuen vahvistamista opiskelun kaikissa vaiheissa sekä eri politiikkaratkaisujen arvioimista niistä lapsiperheille aiheutuvien seurausten kannalta.”

Keskustelujen pohjaksi esitän tulopohjaisen vanhempainpäivärahan muuttamiseksi seuraavaa :

Kahden alimman palkkaluokan perusteella tulevan päivärahan korottamista ja kahden korkeimman palkkaluokkaan perustuvan päivärahan poistamista, sekä maksimin luomista päivärahoihin.

Alin päiväraha 0-8215 €/kk on 24,64 € tulisi esim. nostaa 30.00 €/pv.

Toiseksi alin 11000 €/ kk on 33,00 € tulisi esim. nostaa 37.00 €/pv.

Päivärahojen kattona tulisi asettaa 120.00 €/päivä , joka on laitettu vuosityötuloluokkaan 40000€/vuosi. 50000 ja 60000 €/vuosityötuloluokat tällöin poistuisivat.

Edellä oleva muutos vaikuittaisi vanhempainpäivärahojen vaihteluväliin suunniilleen näin.

Nykyinen vaihteluväli n .625 €/kk - n. 4200 € /kk

Ehdotettu vaihteluväli n. 750€/ kk - n. 3100 € / kk

Tulosidonnainen päivärahan maksamisen ajattelussa tulisi lähteä siitä, että tuki ei saisi nousta keskipalkan yläpuolelle, vaikka olisi suurituloinen. Lapsiköyhyydestä irti pääseminen edellyttää myös muita toimenpiteitä.

]]>
4 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249472-lapsikoyhyys#comments Lapsiköyhyys Tulevaisuus Tuloluokat Vanhempain päiväraha Sat, 20 Jan 2018 17:06:50 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249472-lapsikoyhyys
Väyrynen haluaa kaivaa Suomen EU- ja eurohistoriaa http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248557-vayrynen-haluaa-kaivaa-suomen-eu-ja-eurohistoriaa <p>Paavo Väyrynen esiintyi ensimmäisen kerran presidenttiehdokkaana vuoden 2018 vaaleja ajatellen Sanomatalossa presidenttimessuilla joulukuussa. Hän joutui heti toimittaja Timo Haapalan &quot;grilliin&quot;. Haapala muistutti erinäisistä asioista Väyrysen omalta poliittiselta uralta. Se ei Väyryselle sopinut. Hän ilmoitti Hapalalle, että ei halua puhua menneisyydestä, hän haluaa puhua tulevaisuudesta. Eli Väyrynen toi selvästi esiin, ettei hänen poliittista uraansa saa tarkastella muulta pohjalta, kuin hänen omien muistiinpanojensa ja itse valitsemiensa asioiden valossa kehottaen Haapalaa lukemaan koko kirjallisen tuotantonsa läpi.</p><p>Siis Väyrynen haluaa käydä vaalitaistelua puhumalla Suomen tulevaisuudesta? Toistaiseksi Väyrysen vaalitaistelu on rakennettu kokonaan istuvan presidentin, Sauli Niinistön, tekemisiä vastaan hyökkäämiseen 1990 luvulla ja Suomen liittymiseen Euroopan unioniin ja euroon. Siis historiaan! Se siitä tulevaisuuteen katsomisesta! Hän haluaa myös tarkoitushakuisesti unohtaa itse oman osansa Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Alla Olli Ainolan kirjoitus Iltalehdessä asiasta viime vuoden helmikuulta.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml?_ga=2.109568710.2108525295.1511015616-2057325801.1496406947" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml?_ga=2.109568710.2108525295.1511015616-2057325801.1496406947">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml?_ga=2.109...</a></p><p>Väyrysen muisti on kovin valikoivaa. Ja häntä itseään ei saa muistuttaa mm. jalasmökistä eikä Neuvostoliitosta suurlähettiläs Vladimirovilta pyytämästään nootista Ahti Karjalaista tukemaan vuoden 1982 presidentinvaalissa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrynen esiintyi ensimmäisen kerran presidenttiehdokkaana vuoden 2018 vaaleja ajatellen Sanomatalossa presidenttimessuilla joulukuussa. Hän joutui heti toimittaja Timo Haapalan "grilliin". Haapala muistutti erinäisistä asioista Väyrysen omalta poliittiselta uralta. Se ei Väyryselle sopinut. Hän ilmoitti Hapalalle, että ei halua puhua menneisyydestä, hän haluaa puhua tulevaisuudesta. Eli Väyrynen toi selvästi esiin, ettei hänen poliittista uraansa saa tarkastella muulta pohjalta, kuin hänen omien muistiinpanojensa ja itse valitsemiensa asioiden valossa kehottaen Haapalaa lukemaan koko kirjallisen tuotantonsa läpi.

Siis Väyrynen haluaa käydä vaalitaistelua puhumalla Suomen tulevaisuudesta? Toistaiseksi Väyrysen vaalitaistelu on rakennettu kokonaan istuvan presidentin, Sauli Niinistön, tekemisiä vastaan hyökkäämiseen 1990 luvulla ja Suomen liittymiseen Euroopan unioniin ja euroon. Siis historiaan! Se siitä tulevaisuuteen katsomisesta! Hän haluaa myös tarkoitushakuisesti unohtaa itse oman osansa Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Alla Olli Ainolan kirjoitus Iltalehdessä asiasta viime vuoden helmikuulta.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml?_ga=2.109568710.2108525295.1511015616-2057325801.1496406947

Väyrysen muisti on kovin valikoivaa. Ja häntä itseään ei saa muistuttaa mm. jalasmökistä eikä Neuvostoliitosta suurlähettiläs Vladimirovilta pyytämästään nootista Ahti Karjalaista tukemaan vuoden 1982 presidentinvaalissa.

 

 

 

 

]]>
53 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248557-vayrynen-haluaa-kaivaa-suomen-eu-ja-eurohistoriaa#comments EU Euro Tulevaisuus Väyrynen Wed, 03 Jan 2018 14:30:25 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248557-vayrynen-haluaa-kaivaa-suomen-eu-ja-eurohistoriaa
Kansa kiinnittyy arvoihin http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248531-kansa-kiinnittyy-arvoihin <p><br /><strong><em>Kansalaisten arkikäytännöt asettavat yhteiskunnan toiminnalle raamit. Arkeen voidaan vaikuttaa vain käyttäytymiseen vaikuttamalla. Kestäviä muutoksia saadaan aikaan, jos muutokset ja niiden perusteet ovat arvojen kanssa tasapainossa.</em></strong></p><p>Yhteiskunnan rakenteet ovat arvojen kiinnityspintoja. Rakenteet, niiden merkitys ja vaikutukset ovat olleet esillä muun muassa Kekkosta käsittelevän dokumenttisarjan johdosta. Ajankohtaisuutta lisäävät talvella järjestettävät presidentinvaalit sekä se, että takana on juhlavuosi Suomi 100-vuotta.</p><p>Monet arvopohjaiset asiat, jotka ohjaavat arkista käyttäytymistämme, kumpuavat suomalaisen yhteiskunnan historiasta. Historiamme taustalla ovat muun muassa vaikeat sotavuodet, jälleenrakennus, hyvinvointiyhteiskunnan syntyminen, lama, pankkikriisi ja elämän digisoituminen.</p><p>Ruotsissa asioista keskustellaan ja niitä avataan, mutta Suomessa asioista mielellään vaietaan. Vaikenemisen kulttuuri syntyi sotavuosina ja se jatkui myös 90-luvun &rdquo;laman lapsien&rdquo; asioiden käsittelemättä jättämisenä. Asiat säilyvät kansan muistissa ja rasittavat uuden tekemistä, kun vanhoja rasitteita ei käsitellä asianmukaisesti. Kansakunnan omakuvan ja demokratian toimivuuden kannalta vaikeatkin asiat olisi käsiteltävä.</p><p>Jokainen ikäkausi on kohdannut nämä asiat omista näkökulmistaan. Monet muutokset ovat tulleet aina annettuina ja niihin on pitänyt sopeutua, kun valinnanvaraa tai vaihtoehtoja ei ole ollut. Nyt, kun vaihtoehtoja on, niin arvostammeko niitä tai osaammeko hyödyntää niitä?</p><p>Kansalaisilta jää käsittelemättä liian paljon valmistelussa olevia asioita hämärien tai hämärrettyjen käsitteiden takia. Tämä kehitys jakaa kansalaisia ja vie niin puolueilta kuin politikoilta uskottavuutta. Politiikan ja poliitikkojen tulisi olla kansan tarpeita varten, eikä itseään varten.</p><p>Vaikeat asiat olisi avattava ja keskusteltava kunnolla, jotta yleinen mielipide ja kansan syvät rivit ymmärtävät tehtyjä päätöksiä ja niiden vaikutuksia, voiden näin myös sitoutua päätöksiin. Yhteiskunnan on kuitenkin uskallettava kokeilla uusia asioita, mutta niitä ei voi tehdä &rdquo;toimitusjohtajan&rdquo; käskytyksellä tai määräämällä.</p><p>Meitä vaivaa edelleen sulkeutumisen, itsekseen murjottamisen ja päätöksentekijöiden valtakulttuuri. Asiat voitaisiin avata, tehdä näkyviksi ja vuorovaikutteisiksi nykytekniikan avulla, jos käytäntöjä halutaan aidosti uudistaa. Ihmisiä pitää osallistaa yhteiskunnallisilla asioilla, jotta useammat saavat äänensä kuuluviin, vaihtoehtoja syntyy ja niitä voidaan arvioida.</p><p>Ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta onkin</p><ol><li>Miten yhteiskunnan eri ikäisten tarpeet ja ääni saadaan kuuluviin?</li><li>Kuinka politiikka kehittyy vastaamaan uskottavalla tavalla kansalaisten tarpeisiin?</li><li>Koska yhteiskunta pääsee avoimen ja läpinäkyvän vuorovaikutuksen arkikäytänteisiin?</li></ol><p>Nämä asiat vaikuttavat yhteisen tulevaisuuden tekemiseen ja arvoihin, joista kansalaisten tulevaisuuskuva muodostuu. Kansaa on vaikea johtaa, jos ei ole yhteistä tulevaisuuskuvaa.</p><p>Päättäjien pitää kertoa mielipiteensä perustellusti, jotta demokratia ei menetä merkitystään. Äänestämällä pitää saada äänensä kuuluviin. Liiallinen konsensuspolitiikka, moniarvottomuus tai vaihtoehdottomuus, ei voi jatkua, koska silloin kansan äänellä, politiikalla tai valtaa pitävillä puolueilla ei ole merkitystä.</p><p>Politikka menettää lopunkin tarkoituksen ja merkityksen kansalaisten silmissä, jos puolueet eivät tuo esille erilaisia arvopohjaisia vaihtoehtoja ja käy niistä keskustelua ennen päätöksentekoa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Kansalaisten arkikäytännöt asettavat yhteiskunnan toiminnalle raamit. Arkeen voidaan vaikuttaa vain käyttäytymiseen vaikuttamalla. Kestäviä muutoksia saadaan aikaan, jos muutokset ja niiden perusteet ovat arvojen kanssa tasapainossa.

Yhteiskunnan rakenteet ovat arvojen kiinnityspintoja. Rakenteet, niiden merkitys ja vaikutukset ovat olleet esillä muun muassa Kekkosta käsittelevän dokumenttisarjan johdosta. Ajankohtaisuutta lisäävät talvella järjestettävät presidentinvaalit sekä se, että takana on juhlavuosi Suomi 100-vuotta.

Monet arvopohjaiset asiat, jotka ohjaavat arkista käyttäytymistämme, kumpuavat suomalaisen yhteiskunnan historiasta. Historiamme taustalla ovat muun muassa vaikeat sotavuodet, jälleenrakennus, hyvinvointiyhteiskunnan syntyminen, lama, pankkikriisi ja elämän digisoituminen.

Ruotsissa asioista keskustellaan ja niitä avataan, mutta Suomessa asioista mielellään vaietaan. Vaikenemisen kulttuuri syntyi sotavuosina ja se jatkui myös 90-luvun ”laman lapsien” asioiden käsittelemättä jättämisenä. Asiat säilyvät kansan muistissa ja rasittavat uuden tekemistä, kun vanhoja rasitteita ei käsitellä asianmukaisesti. Kansakunnan omakuvan ja demokratian toimivuuden kannalta vaikeatkin asiat olisi käsiteltävä.

Jokainen ikäkausi on kohdannut nämä asiat omista näkökulmistaan. Monet muutokset ovat tulleet aina annettuina ja niihin on pitänyt sopeutua, kun valinnanvaraa tai vaihtoehtoja ei ole ollut. Nyt, kun vaihtoehtoja on, niin arvostammeko niitä tai osaammeko hyödyntää niitä?

Kansalaisilta jää käsittelemättä liian paljon valmistelussa olevia asioita hämärien tai hämärrettyjen käsitteiden takia. Tämä kehitys jakaa kansalaisia ja vie niin puolueilta kuin politikoilta uskottavuutta. Politiikan ja poliitikkojen tulisi olla kansan tarpeita varten, eikä itseään varten.

Vaikeat asiat olisi avattava ja keskusteltava kunnolla, jotta yleinen mielipide ja kansan syvät rivit ymmärtävät tehtyjä päätöksiä ja niiden vaikutuksia, voiden näin myös sitoutua päätöksiin. Yhteiskunnan on kuitenkin uskallettava kokeilla uusia asioita, mutta niitä ei voi tehdä ”toimitusjohtajan” käskytyksellä tai määräämällä.

Meitä vaivaa edelleen sulkeutumisen, itsekseen murjottamisen ja päätöksentekijöiden valtakulttuuri. Asiat voitaisiin avata, tehdä näkyviksi ja vuorovaikutteisiksi nykytekniikan avulla, jos käytäntöjä halutaan aidosti uudistaa. Ihmisiä pitää osallistaa yhteiskunnallisilla asioilla, jotta useammat saavat äänensä kuuluviin, vaihtoehtoja syntyy ja niitä voidaan arvioida.

Ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta onkin

  1. Miten yhteiskunnan eri ikäisten tarpeet ja ääni saadaan kuuluviin?
  2. Kuinka politiikka kehittyy vastaamaan uskottavalla tavalla kansalaisten tarpeisiin?
  3. Koska yhteiskunta pääsee avoimen ja läpinäkyvän vuorovaikutuksen arkikäytänteisiin?

Nämä asiat vaikuttavat yhteisen tulevaisuuden tekemiseen ja arvoihin, joista kansalaisten tulevaisuuskuva muodostuu. Kansaa on vaikea johtaa, jos ei ole yhteistä tulevaisuuskuvaa.

Päättäjien pitää kertoa mielipiteensä perustellusti, jotta demokratia ei menetä merkitystään. Äänestämällä pitää saada äänensä kuuluviin. Liiallinen konsensuspolitiikka, moniarvottomuus tai vaihtoehdottomuus, ei voi jatkua, koska silloin kansan äänellä, politiikalla tai valtaa pitävillä puolueilla ei ole merkitystä.

Politikka menettää lopunkin tarkoituksen ja merkityksen kansalaisten silmissä, jos puolueet eivät tuo esille erilaisia arvopohjaisia vaihtoehtoja ja käy niistä keskustelua ennen päätöksentekoa.

 

]]>
2 http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248531-kansa-kiinnittyy-arvoihin#comments Arvot Mielipiteet Tulevaisuus Vaihtoehdot Vuorovaikutus Tue, 02 Jan 2018 19:35:00 +0000 Keijo Houhala http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248531-kansa-kiinnittyy-arvoihin
Tulevaisuuden keksinnöt? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248185-tulevaisuuden-keksinnot <p>Viimeksi kun kirjoitin niin esitin lopuksi kysymyksen: &quot;Tekisinkö itsemurhan&quot; ;-)</p><p>-joku taisi ottaa sen jopa tosissaan, silmäniskusta huolimatta - no hällä väliä(?).</p><p>Ajatuksissani teen aina hyviä keksintöjä. Taannoin kuuntelin aamuista puheradiota jossa juontajat ylistivät Hollantia siitä, että siellä &quot;sairas&quot; voi saada luvan armomurhaan - onko se oikein? - ehkä(?).?</p><p>Ennen armomurhaa pitäisi aina selvittää ainakin se, että ihminen ei ole masentunut. Lähtökohtaisesti armomurha tulisi siis sallia vain (mieleltään) terveille henkilöille.</p><p>UUSIA KEKSINTÖJÄ</p><p>Ihmiset keksivät aina kaikkea uutta, ja sitä kautta &quot;huominen on parempi&quot;!</p><p>Itse jo vuosia sitten, lentoturmatutkintoja katseltuani, ajattelin - päättelin, että eikö muka olisi mahdollista kehittää ainakin &quot;cockbit recorder&quot; - tallennin, ja myös lentotietotallennin, joka ei koneen syöksyttyä mereen jäisi koneen kanssa sinne meren pohjaan - ha jaa, jo nyt, ensi vuonna, Airbus aikoo ottaa tuollaisen käyttöön - hyvä!</p><p>JUNAT JA MUUT HÄLYTYSAJONEUVOT</p><p>Junien tasoristeysturmia voitaisiin varmasti ehkäistä tunnistimilla. Jokaiseen autoon vaan pakolliseksi vastaanotin joka saa liikkuvasta junasta tulevan radiosignaalin (kantavuus 200 metriä). Samanlainen lähetin myös hälytysajoneuvoihin. Siten ei kävisi kuten joskus minulle...</p><p>Niin ikään on tutkittu juttu, että kun autoilija kääntyy risteyksestä niin hän on seuraavat 100-200 metriä niin helpottunut suorituksensa onnistumisesta, että ei havaitse tien varressa olevia liikennemerkkejä, ei edes nopeusrajoituksia. Toki navigaattori tuossa auttaa. Mutta entä jos ennen risteystä olisi merkki: risteävällä tiellä rajoitus 80km/h, tai 100km/h, jne?</p><p>Voisiko siitä olla apua?</p><p>NO JAA</p><p>Jatkossa kun autoja ajavat robotit, ja me vaan tarkkailemme, niin onko tuolla väliä? Mikä on robotti?</p><p>Jaaha - pitää katsella &quot;Vem vet mest?&quot; Hyvä ohjelma - suosittelen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeksi kun kirjoitin niin esitin lopuksi kysymyksen: "Tekisinkö itsemurhan" ;-)

-joku taisi ottaa sen jopa tosissaan, silmäniskusta huolimatta - no hällä väliä(?).

Ajatuksissani teen aina hyviä keksintöjä. Taannoin kuuntelin aamuista puheradiota jossa juontajat ylistivät Hollantia siitä, että siellä "sairas" voi saada luvan armomurhaan - onko se oikein? - ehkä(?).?

Ennen armomurhaa pitäisi aina selvittää ainakin se, että ihminen ei ole masentunut. Lähtökohtaisesti armomurha tulisi siis sallia vain (mieleltään) terveille henkilöille.

UUSIA KEKSINTÖJÄ

Ihmiset keksivät aina kaikkea uutta, ja sitä kautta "huominen on parempi"!

Itse jo vuosia sitten, lentoturmatutkintoja katseltuani, ajattelin - päättelin, että eikö muka olisi mahdollista kehittää ainakin "cockbit recorder" - tallennin, ja myös lentotietotallennin, joka ei koneen syöksyttyä mereen jäisi koneen kanssa sinne meren pohjaan - ha jaa, jo nyt, ensi vuonna, Airbus aikoo ottaa tuollaisen käyttöön - hyvä!

JUNAT JA MUUT HÄLYTYSAJONEUVOT

Junien tasoristeysturmia voitaisiin varmasti ehkäistä tunnistimilla. Jokaiseen autoon vaan pakolliseksi vastaanotin joka saa liikkuvasta junasta tulevan radiosignaalin (kantavuus 200 metriä). Samanlainen lähetin myös hälytysajoneuvoihin. Siten ei kävisi kuten joskus minulle...

Niin ikään on tutkittu juttu, että kun autoilija kääntyy risteyksestä niin hän on seuraavat 100-200 metriä niin helpottunut suorituksensa onnistumisesta, että ei havaitse tien varressa olevia liikennemerkkejä, ei edes nopeusrajoituksia. Toki navigaattori tuossa auttaa. Mutta entä jos ennen risteystä olisi merkki: risteävällä tiellä rajoitus 80km/h, tai 100km/h, jne?

Voisiko siitä olla apua?

NO JAA

Jatkossa kun autoja ajavat robotit, ja me vaan tarkkailemme, niin onko tuolla väliä? Mikä on robotti?

Jaaha - pitää katsella "Vem vet mest?" Hyvä ohjelma - suosittelen!

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248185-tulevaisuuden-keksinnot#comments Keksinnöt Tulevaisuus Tue, 26 Dec 2017 15:30:21 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248185-tulevaisuuden-keksinnot
Niinistön sotaretkelle http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247637-niiniston-sotaretkelle <p>Presidenttiehdokas Sauli Niinistö lähes myönsi, että Hän on teoreettisessä sodassa lännen puolella itää vastaan. Nykyinen vastuukausi onkin tähän valmistautumista, kuten olemme nähneet ja tulevaisuutta rakennetaan tätä sotaa varten. Sauli Niistöä voidaan kuvailla sotaan valmistautuvaksi presidentiksi.</p> <p>Tohtori Paavo taas on toisella linjalla, jossa valmistaudutaan pysymään sotien ulkopuolla.</p> <p>Mihin sinä valmistaudut ?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidenttiehdokas Sauli Niinistö lähes myönsi, että Hän on teoreettisessä sodassa lännen puolella itää vastaan. Nykyinen vastuukausi onkin tähän valmistautumista, kuten olemme nähneet ja tulevaisuutta rakennetaan tätä sotaa varten. Sauli Niistöä voidaan kuvailla sotaan valmistautuvaksi presidentiksi.

Tohtori Paavo taas on toisella linjalla, jossa valmistaudutaan pysymään sotien ulkopuolla.

Mihin sinä valmistaudut ?

]]>
8 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247637-niiniston-sotaretkelle#comments Liittoutuminen Rauha Sota Tulevaisuus Fri, 15 Dec 2017 04:14:42 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247637-niiniston-sotaretkelle