Alkoholilaki http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132740/all Wed, 30 May 2018 14:08:52 +0300 fi Alkoholipolitiikan ennustaminen ei ole rakettitiedettä http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256087-alkoholipolitiikan-ennustaminen-ei-ole-rakettitiedetta <p>Mediassa on ollut tänään pieni farssi, jossa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/thl-puhui-300-500-viinakuolemasta-loytyi-pekka-puskalta/">Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija on kieltänyt THL:n ennustaneen alkoholilain lisäävän alkoholikuolemia</a>. THL:n oli alkoholilakivalmistelun alla näkyvästi ennustanut 150 (tai jopa 300-500) uutta kuolemaa mikäli uusi alkoholilaki hyväksytään. Uskon erikoistutkijan kömmähdyksen olevan vain tahaton lipsahdus mutta tässä yhteydessä on ehkä hyvä vähän avata miten nämä asiantuntija-arviot alkoholipolitiikan muutoksista ylipäätänsä toimivat.</p><p>Alkoholipolitiikan tutkimus perustuu tehtävien muutosten tarkkailuun ja niiden pohjalta yleispätevien mallien rakentamiseen. Mallien avulla voidaan ennustaa miten jokin ehdotettu muutos vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja&nbsp; haittoihin. Oleellista tässä on että malleihin ja niiden pohjalta tehtäviin ennustuksiin sisältyy epävarmuutta ja alkoholipolitiikan tieteessä ei synny fysiikan lakeja jotka pätevät varmuudella.</p><p>Minulla ei ole kovin suurta moitittavaa siitä miten THL nämä mallit ja ennustukset esittää. Eikä ennustukset voi aina osua oikeaan. Ongelma alkaa kun ennustukset siirtyvät eteenpäin äänitorvena toimiville päihdejärjestöille, yksittäisille kansanedustajille ja Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille. Epävarmasta tulee varmaa, ennustuksista tulee faktoja, teoreettisesta maksimista tuleekin vähimmäisseuraus. Oli pöyristyttävää lukea alkoholilain perusteluosiota, jossa epävarmasta tuli täysin varmaa. Tällaista tekstiä tuottava virkamies ei joko ymmärrä lukemaansa tai väärinkäyttää virka-asemaansa politiikan tekemiseen.</p><p>Alkoholilainsäädäntöä valmistellessa on hyvä, että meillä on käytettävissä parhaita mahdollisia ennustuksia muutosten vaikutuksista. Mutta on tärkeä muistaa että alkoholipolitiikan tutkimus ei tuota ehdottomia faktoja, eikä fysiikan lakeja, vaan vain arvioita siitä, miten yhteiskunta muuttuu alkoholilainsäädännön muuttuessa. Aina eivät huolellakaan laaditut ennustukset toteudu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mediassa on ollut tänään pieni farssi, jossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija on kieltänyt THL:n ennustaneen alkoholilain lisäävän alkoholikuolemia. THL:n oli alkoholilakivalmistelun alla näkyvästi ennustanut 150 (tai jopa 300-500) uutta kuolemaa mikäli uusi alkoholilaki hyväksytään. Uskon erikoistutkijan kömmähdyksen olevan vain tahaton lipsahdus mutta tässä yhteydessä on ehkä hyvä vähän avata miten nämä asiantuntija-arviot alkoholipolitiikan muutoksista ylipäätänsä toimivat.

Alkoholipolitiikan tutkimus perustuu tehtävien muutosten tarkkailuun ja niiden pohjalta yleispätevien mallien rakentamiseen. Mallien avulla voidaan ennustaa miten jokin ehdotettu muutos vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja  haittoihin. Oleellista tässä on että malleihin ja niiden pohjalta tehtäviin ennustuksiin sisältyy epävarmuutta ja alkoholipolitiikan tieteessä ei synny fysiikan lakeja jotka pätevät varmuudella.

Minulla ei ole kovin suurta moitittavaa siitä miten THL nämä mallit ja ennustukset esittää. Eikä ennustukset voi aina osua oikeaan. Ongelma alkaa kun ennustukset siirtyvät eteenpäin äänitorvena toimiville päihdejärjestöille, yksittäisille kansanedustajille ja Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille. Epävarmasta tulee varmaa, ennustuksista tulee faktoja, teoreettisesta maksimista tuleekin vähimmäisseuraus. Oli pöyristyttävää lukea alkoholilain perusteluosiota, jossa epävarmasta tuli täysin varmaa. Tällaista tekstiä tuottava virkamies ei joko ymmärrä lukemaansa tai väärinkäyttää virka-asemaansa politiikan tekemiseen.

Alkoholilainsäädäntöä valmistellessa on hyvä, että meillä on käytettävissä parhaita mahdollisia ennustuksia muutosten vaikutuksista. Mutta on tärkeä muistaa että alkoholipolitiikan tutkimus ei tuota ehdottomia faktoja, eikä fysiikan lakeja, vaan vain arvioita siitä, miten yhteiskunta muuttuu alkoholilainsäädännön muuttuessa. Aina eivät huolellakaan laaditut ennustukset toteudu.

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256087-alkoholipolitiikan-ennustaminen-ei-ole-rakettitiedetta#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholilaki Ennustamisen vaikeudesta THL Wed, 30 May 2018 11:08:52 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256087-alkoholipolitiikan-ennustaminen-ei-ole-rakettitiedetta
Tiesitkö? Alkoholin maksimihintaa säädellään http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256086-tiesitko-alkoholin-maksimihintaa-saadellaan <p>Kuten otsikko kertoo, Suomen laissa säädellään myös Alkossa myytävän alkoholin maksimihintaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, ettei alkoholin hintaa saa korottaa liian korkeaksi vaan Alkon täytyy monopoliasemassakin tarjota kansalle alkoholi riittävän halvalla.</p><p>Laki on löydettävissä täältä:&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243" title="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243">https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243</a></p><p>&quot;7 &sect;&nbsp;Alkoholiyhtiö päättää alkoholijuomien hinnoittelusta liiketaloudellisin perustein. Hinnoittelun on oltava kohtuullista ja tuoteryhmien hinnoittelukertoimien asettamisen tulee perustua alkoholiyhtiölle myynnistä ja yksinoikeuteen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.&quot;</p><p>Mielestäni on siis omituista, kun tarkoituksena on minimoida Alkon olemassaololla alkoholin haitat, jos samaan aikaan se ei saisi käyttää hintaa tapana muokata suomalaisten alkoholikäyttäytymistä. Jos hinnat nousisivat huomattavasti korkeammaksi, alkoholia myös nautittaisiin vähemmän. Samoin jos hintasignaaleilla voitaisiin määrätä pahanmakuiset alkoholit halvemmaksi ja paremmanmakuiset kalliimmaksi, voisi ainakin nuorten kohdalla alkoholin käyttö vähentyä.</p><p>Alkoholimonopolia ei voida mielestäni perustella millään lailla. Ajallinen ja sijainnilla rajoittaminen ovat huomattavasti heikompia keinoja kuin hinta ja jos maksimihintakin on määritelty, ei voida puhua edes halusta yrittää rajoittaa alkoholin myyntiä. Kansan pitää saada viinansa halvalla.</p><p><em>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen ja on ehdolla Oulussa sekä maakunta- että eduskuntavaaleissa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten otsikko kertoo, Suomen laissa säädellään myös Alkossa myytävän alkoholin maksimihintaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, ettei alkoholin hintaa saa korottaa liian korkeaksi vaan Alkon täytyy monopoliasemassakin tarjota kansalle alkoholi riittävän halvalla.

Laki on löydettävissä täältä: 

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243

"7 § Alkoholiyhtiö päättää alkoholijuomien hinnoittelusta liiketaloudellisin perustein. Hinnoittelun on oltava kohtuullista ja tuoteryhmien hinnoittelukertoimien asettamisen tulee perustua alkoholiyhtiölle myynnistä ja yksinoikeuteen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen."

Mielestäni on siis omituista, kun tarkoituksena on minimoida Alkon olemassaololla alkoholin haitat, jos samaan aikaan se ei saisi käyttää hintaa tapana muokata suomalaisten alkoholikäyttäytymistä. Jos hinnat nousisivat huomattavasti korkeammaksi, alkoholia myös nautittaisiin vähemmän. Samoin jos hintasignaaleilla voitaisiin määrätä pahanmakuiset alkoholit halvemmaksi ja paremmanmakuiset kalliimmaksi, voisi ainakin nuorten kohdalla alkoholin käyttö vähentyä.

Alkoholimonopolia ei voida mielestäni perustella millään lailla. Ajallinen ja sijainnilla rajoittaminen ovat huomattavasti heikompia keinoja kuin hinta ja jos maksimihintakin on määritelty, ei voida puhua edes halusta yrittää rajoittaa alkoholin myyntiä. Kansan pitää saada viinansa halvalla.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen ja on ehdolla Oulussa sekä maakunta- että eduskuntavaaleissa.

]]>
0 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256086-tiesitko-alkoholin-maksimihintaa-saadellaan#comments Alko Alkoholihaitat Alkoholilaki Wed, 30 May 2018 10:50:16 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256086-tiesitko-alkoholin-maksimihintaa-saadellaan
Holhous kunniaan - vanhoillisempi alkoholipoliittinen kannanotto http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255836-holhous-kunniaan-vanhoillisempi-alkoholipoliittinen-kannanotto <p><strong>Nyt kun alkoholilain uudistuksesta on kulunut hetki, saa netistä lukea liberaalien kommentteja kuinka &rdquo;maailma ei romahtanutkaan&rdquo;, aivan kuin joku olisi sellaista todella ennustanut. Koko alkoholilain ympärillä käyty keskustelu oli ohipuhumista ja jyräsi alleen tärkeämpiäkin aiheita. Siksi en välittänyt aikanaan siihen osallistua, mutta kiusaus kävi nyt liian suureksi.</strong></p><p>Suomalaiset sekoavat, kun joku mainitsee alkoholilain. Varsinkin somessa keskustelu on painottunut alkoholin vapautusta vaativalle kannalle. Se onkin luonnollista, koska yleensä vanhempi väki on onnekseen laiskaa somekansaa. Keskustelussa toistuvat sanat kuten &rdquo;holhous&rdquo; ja sen vastapainona &rdquo;vapaus&rdquo; tuon tuosta. Kuukauden ajan olisi voinut luulla, että Suomessa vallitsee kieltolaki, niin janoiselta kuulosti somekansa. <em>En kannata kieltolakia ja itsekin olen käyttänyt alkoholia ajoin reilustikin, mutta näin intohimoista suhtautumista alkoholiin en ymmärrä.</em></p><p>Tiukkaa alkoholilakia vaalivien ja vaativien argumentteja väärinymmärrettiin aivan tahallisesti, tai sitten ne kuitattiin vain edellämainittuna &rdquo;holhoamisena&rdquo; tai Päivi Räsäsen hourailuina. Keskustalaiset saivat osakseen nälvintää lestadiolaisuudesta. Koko asiaa ei osattu eikä haluttu asettaa oikeisiin mittasuhteisiin eikä kansanterveyttä vaalivien argumentteja edes tahdottu tarkastella siten, kuin ne oli tarkoitettu. He nimittäin puhuivat kokonaisuudesta, kun vapaamieliset taas sortuivat vouhottamaan yhdestä asiasta pohtimatta sen pitemmälle asian vaikutuksia.</p><p>Vaikka sosiaalinen media ja sen tuoma keskustelu ovat osaltaan rapauttaneet vanhojen suurten tiedotusvälineiden valtaa ja sikäli todella kannatettava ilmiö, on siinä paljon huonojakin puolia. Kun kannanottoja on helppo tehdä ja niihin on helppo vastata, ei niistä tule kovin syvällisiä ja keskustelu tuppaa taantumaan &rdquo;älyniekkojen&rdquo; sapelinkalisteluksi jonkin sivuseikan ympärillä. Suurta kuvaa esimerkiksi alkoholinkulutuksessa ei tahdota nähdä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Missä mennään?</strong></p><p>Uskallan väittää, että suomalaisista, kuten muistakin länsimaalaisista, on tullut juoppoja. Syynä ei ole mikään syrjäytymisen lisääntyminen tai muu, vaan nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyys. Kaikkien tilastojen mukaan suomalaisten alkoholinkäyttö on <a href="http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/profiles/fin.pdf">kasvanut rajusti</a> 1950-luvulta tähän päivään, huomioiden myös salaviinan juonti. Syitä on tietysti monia: sodanjälkeiset kovat rajoitukset, uskonnollinen ilmapiiri ja tietysti sekin, että sokeria ja viljaa piti käyttää muuhunkin kuin viinan valmistukseen.</p><p>Muistellaanpa aikaa, jota minä en voi muistaa kuin kirjoista. Neuvostoliitto paini 1980-luvulla karmean alkoholinkulutuksen kanssa, mille länsimaissa naureskeltiin. Siellä ne juovat itsensä tärviölle, mutta mitäpä muuta venäläiset osaavatkaan. Ennen Gorbatsovin aloittamaa alkoholinvastaista kampanjaa <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK233387/">Neuvostoliiton alkoholinkulutus</a> oli noin 14 litraa per asukas, kampanjan aikana taas alimmillaan noin 10.5L per asukas. Tilastoon on huomioitu myös laittoman alkoholin määrä, valtion viralliset tilastothan väittävät kulutusta puolta pienemmäksi ja kampanjan aikana laittoman alkoholinkulutuksen määrä lisääntyi. Yhtä kaikki, venäläisten viinankulutus oli tuota luokkaa.</p><p>Mutta entä meillä Suomessa, jossa edelleen muistetaan Neuvostoliiton lopun aikojen kosteus? Meidän alkoholinkulutuksemme per capita on noussut salavihkaa lähes samalle tasolle, jolla venäläisten viinankulutus oli ennen kuin supervalta päätti tarttua toimeen ja alkaa sotia viinankulua vastaan: vuosien 2008-2010 keskikulutus oli noin 12.3L per asukas. Nyt kulutus on laskenut noin 10 litraan per asukas, ja veikkaan hihasta muiden päihteiden syrjäyttäneen alkoholia. Olemme siis samassa tilanteessa kuin aikanaan kauhistelemamme, juoppouteen romahtamassa ollut Neuvostoliitto. Emme vain huomaa tilannettamme itse, koska pidämme sitä normaalina.</p><p><strong>Raittiusväen argumentit pitävät</strong></p><p>Mitä kovasta alkoholinkulutuksesta sitten seuraa? Terveydenhuollon kohonneita kustannuksia, yleistä järjestyshäiriötä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia. Näitä ongelmia on turha yrittää lakaista maton alle toteamalla, että se on vain juoppojen ongelma. Tissuttelu rasittaa elimistöä siinä missä kertalärvitkin, ja volyymien kasvaessa kolminkertaisiksi, kuten Suomessa on 60 vuodessa tapahtunut, on todellisuuspakoista väittää, etteikö yleisen alkoholinkäytön lisääminen lisäisi suurkulutusta ja näin pilaisi elämiä, jotka erilaisessa ympäristössä olisivat mitä onnellisimpia.</p><p>Mitä taas tulee siihen, lisääkö sääntelyn höllentäminen alkoholin kulutusta, niin näyttö sen puolesta on melkoisen kiistatonta. Suomessa alkoholinkulutus on noussut käytännössä aina, kun sääntelyä on merkittävällä tavalla löysätty. Kun viinanmyynti vapautui kortilta, alkoholin kulutus kasvoi. Kun keskiolutta alettiin myydä, alkoholin kulutus kasvoi. Kun alkoholiveroa laskettiin, alkoholin kulutus kasvoi. Siksi alussa esittämäni rallattelu, kuinka maailma ei romahtanutkaan kun neloskalja tuli kauppoihin, on historiatonta ja lapsellista vapautuksen ollessa kosmeettinen. Toisaalta voidaan todeta, että Ruotsin keskioluen laimennus vähensi alkoholin kulutusta ja edellä mainittu Neuvostoliiton alkoholin vastainen kampanja onnistui sekin vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta.</p><p>Mikäli alkoholipolitiikan vapautusta kannattaa, on oltava sisäisesti johdonmukainen. Silloin on oltava valmis luopumaan myös suuresta osasta terveyspalveluja ja siirtymään amerikkalaiseen systeemiin. Se voi nuoruuden huumassa kuulostaa hyvältä, sillä &rdquo;minustahan voi tulla mitä vain, paitsi juoppo tai epäonnistuja&rdquo;. Toki voi olla sitäkin mieltä, että hyvinvointivaltio on ylläpidettävä ja säilytettävä, mutta silti alkoholin sääntelyä tulee purkaa. Silloin on hyväksyttävä nousevat kulut. Mutta jos kukaan ikinä tulee lupaamaan äänestäjälle, että me voimme jotain saada mistään muusta tinkimättä, on hän joko yksinkertainen tai epärehellinen. Mikäli me suomalaiset alamme ajatella meillä olevan vain oikeuksia paitsi tehdä mitä haluamme, myös saada apua aiheuttamiimme terveysongelmiin, on meistä tullut isoja lapsia. Minä olen niitä, joiden mielestä vapauksista voi tinkiä hyvinvoinnin säilyttämiseksi.</p><p><strong>Ja niin muidenkin</strong></p><p>Mitä taas tulee vapaamielisemmän alkoholipolitiikan kannattajiin, ovat he tietysti monissa väitteissään oikeassa. On totta, että esimerkiksi korkealla verotuksella ja sääntelyllä ajetaan kuluttajia ostamaan alkoholia Virosta tai muuten kiertämään sääntelyä. Niinhän kävi Neuvostoliiton alkoholinvastaisen kampanjan aikana, ja niin on käynyt Suomessakin. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että sellainen ihminen joka menee ulkomaille ja tuo sieltä 110L kaljaa, taitaisi tehdä kiljua. Siihen suureen alkoholinkäyttäjien joukkoon, josta osa siirtyy suurkuluttajien porukkaan alkoholinkäytön volyymien kasvaessa tai tärvelee maksansa tissuttelemalla entistä enemmän kun saanti helpottuu, ei tuonti kohdistu yhtä paljon. Lisäksi on sekin totta, että mitä kauemmas etelärannikolta mennään, sitä kalliimpi on Viron-reissu. Lisäksi on niin, että tuonnin rajoittaminen ei välttämättä ole lopullisesti poissa työkalupakista.</p><p>Verotuksen lasku voi lisätä verotuloja varsinkin alkoholiveron osalta, kun maahantuonti vähenee. Mutta ei alkoholiveron tarkoitus olekaan pelkästään kerätä tuloja, vaan hillitä alkoholin kulutusta, ja sen se kyllä tekee varsinkin niiden keskuudessa, jotka eivät hamstraa alkoholia. Näennäisesti fiksu argumentti siis menee kokonaan ohi vastustajan pointin. Mitä taas tulee tulojen keräämiseen, ihmettelen yrityksiä nakertaa raittiusväkeä vouhottamalla, kuinka Alkon monopoli haittaa pienpanimoita. Niin voi haitatakin ja varmasti haittaa, mutta se on se hinta, jonka useat ovat valmiita maksamaan siitä, että väkevien myynnistä saatavat tulot ohjautuvat valtiolle ja päihdeongelmien hoitoon. Älyttömintä mitä luin somekeskusteluista, oli Keskustan varakansanedustaja <strong>Mikko Kärnän </strong>kommentti, jonka mukaan &rdquo;nykytilanne hyödyttää vain Alkoa&rdquo;. Unohtiko kansanedustaja, kuka sen Alkon omistaa?</p><p>Väitteet siitä, että sääntely kääntyy aina itseään vastaan, on sen sijaan toimimaton. Useaan kertaan alkoholilakikeskustelun aikana näin, kuinka netin liberaalit facebook-asiantuntijat lausuivat, että Suomen kieltolaki lisäsi alkoholin kulutusta. Kieltolakiahan kukaan ei ole vaatinut ja toisekseen, kieltolakikin voi toimia. Suomessa käytettiin sodan jälkeen valtavan paljon huumeita johtuen tiedon puutteesta ja sodanaikaisesta lääkinnästä. Niin vain kävi, että kun näitä aineita alettiin kieltää ja niiden valmistusta ja tuontia valvoa, niiden käyttö romahti. Kyse on lainsäädännön suhteesta muuhun ympäristöön. Nykyään tuontia ei enää pystytä valvomaan, kun rajoja ylipäätään ei valvota. Silti esimerkiksi persunuorissa osa kannattaa aivan vapaata huumepolitiikkaa, vaikka haluaisivat koko EU:sta ulos. Eikö ero EU:sta olisi oikein hyvä tilaisuus terästää huumeidenvastaista taistelua?</p><p><strong>Ajattele mitä haluat, mutta niin tekevät muutkin</strong></p><p>Joka tapauksessa on niin, että jos kannatat vapaata alkoholipolitiikkaa, niin sen kun vaan. Et voi kuitenkaan pitää kantaasi itsessään parempana kuin vaikkapa Päivi Räsäsen kanta, sillä lähdette vain täysin eri näkökulmasta. Sinä haluat vapautta, Räsänen taas vähemmän alkoholin aiheuttamia haittoja. Vapaus ei ole sen jalompi tavoite kuin onnellisuus ja hyvinvointi, jota &quot;holhoajat&quot; uskovat edistävänsä. Kummankaan kanta ei ole ongelmaton, mutta ne voivat olla sisäisesti johdonmukaisia.</p><p>Alkoholipolitiikankin vuoksi olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>25.5.2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun alkoholilain uudistuksesta on kulunut hetki, saa netistä lukea liberaalien kommentteja kuinka ”maailma ei romahtanutkaan”, aivan kuin joku olisi sellaista todella ennustanut. Koko alkoholilain ympärillä käyty keskustelu oli ohipuhumista ja jyräsi alleen tärkeämpiäkin aiheita. Siksi en välittänyt aikanaan siihen osallistua, mutta kiusaus kävi nyt liian suureksi.

Suomalaiset sekoavat, kun joku mainitsee alkoholilain. Varsinkin somessa keskustelu on painottunut alkoholin vapautusta vaativalle kannalle. Se onkin luonnollista, koska yleensä vanhempi väki on onnekseen laiskaa somekansaa. Keskustelussa toistuvat sanat kuten ”holhous” ja sen vastapainona ”vapaus” tuon tuosta. Kuukauden ajan olisi voinut luulla, että Suomessa vallitsee kieltolaki, niin janoiselta kuulosti somekansa. En kannata kieltolakia ja itsekin olen käyttänyt alkoholia ajoin reilustikin, mutta näin intohimoista suhtautumista alkoholiin en ymmärrä.

Tiukkaa alkoholilakia vaalivien ja vaativien argumentteja väärinymmärrettiin aivan tahallisesti, tai sitten ne kuitattiin vain edellämainittuna ”holhoamisena” tai Päivi Räsäsen hourailuina. Keskustalaiset saivat osakseen nälvintää lestadiolaisuudesta. Koko asiaa ei osattu eikä haluttu asettaa oikeisiin mittasuhteisiin eikä kansanterveyttä vaalivien argumentteja edes tahdottu tarkastella siten, kuin ne oli tarkoitettu. He nimittäin puhuivat kokonaisuudesta, kun vapaamieliset taas sortuivat vouhottamaan yhdestä asiasta pohtimatta sen pitemmälle asian vaikutuksia.

Vaikka sosiaalinen media ja sen tuoma keskustelu ovat osaltaan rapauttaneet vanhojen suurten tiedotusvälineiden valtaa ja sikäli todella kannatettava ilmiö, on siinä paljon huonojakin puolia. Kun kannanottoja on helppo tehdä ja niihin on helppo vastata, ei niistä tule kovin syvällisiä ja keskustelu tuppaa taantumaan ”älyniekkojen” sapelinkalisteluksi jonkin sivuseikan ympärillä. Suurta kuvaa esimerkiksi alkoholinkulutuksessa ei tahdota nähdä.

 

Missä mennään?

Uskallan väittää, että suomalaisista, kuten muistakin länsimaalaisista, on tullut juoppoja. Syynä ei ole mikään syrjäytymisen lisääntyminen tai muu, vaan nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyys. Kaikkien tilastojen mukaan suomalaisten alkoholinkäyttö on kasvanut rajusti 1950-luvulta tähän päivään, huomioiden myös salaviinan juonti. Syitä on tietysti monia: sodanjälkeiset kovat rajoitukset, uskonnollinen ilmapiiri ja tietysti sekin, että sokeria ja viljaa piti käyttää muuhunkin kuin viinan valmistukseen.

Muistellaanpa aikaa, jota minä en voi muistaa kuin kirjoista. Neuvostoliitto paini 1980-luvulla karmean alkoholinkulutuksen kanssa, mille länsimaissa naureskeltiin. Siellä ne juovat itsensä tärviölle, mutta mitäpä muuta venäläiset osaavatkaan. Ennen Gorbatsovin aloittamaa alkoholinvastaista kampanjaa Neuvostoliiton alkoholinkulutus oli noin 14 litraa per asukas, kampanjan aikana taas alimmillaan noin 10.5L per asukas. Tilastoon on huomioitu myös laittoman alkoholin määrä, valtion viralliset tilastothan väittävät kulutusta puolta pienemmäksi ja kampanjan aikana laittoman alkoholinkulutuksen määrä lisääntyi. Yhtä kaikki, venäläisten viinankulutus oli tuota luokkaa.

Mutta entä meillä Suomessa, jossa edelleen muistetaan Neuvostoliiton lopun aikojen kosteus? Meidän alkoholinkulutuksemme per capita on noussut salavihkaa lähes samalle tasolle, jolla venäläisten viinankulutus oli ennen kuin supervalta päätti tarttua toimeen ja alkaa sotia viinankulua vastaan: vuosien 2008-2010 keskikulutus oli noin 12.3L per asukas. Nyt kulutus on laskenut noin 10 litraan per asukas, ja veikkaan hihasta muiden päihteiden syrjäyttäneen alkoholia. Olemme siis samassa tilanteessa kuin aikanaan kauhistelemamme, juoppouteen romahtamassa ollut Neuvostoliitto. Emme vain huomaa tilannettamme itse, koska pidämme sitä normaalina.

Raittiusväen argumentit pitävät

Mitä kovasta alkoholinkulutuksesta sitten seuraa? Terveydenhuollon kohonneita kustannuksia, yleistä järjestyshäiriötä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia. Näitä ongelmia on turha yrittää lakaista maton alle toteamalla, että se on vain juoppojen ongelma. Tissuttelu rasittaa elimistöä siinä missä kertalärvitkin, ja volyymien kasvaessa kolminkertaisiksi, kuten Suomessa on 60 vuodessa tapahtunut, on todellisuuspakoista väittää, etteikö yleisen alkoholinkäytön lisääminen lisäisi suurkulutusta ja näin pilaisi elämiä, jotka erilaisessa ympäristössä olisivat mitä onnellisimpia.

Mitä taas tulee siihen, lisääkö sääntelyn höllentäminen alkoholin kulutusta, niin näyttö sen puolesta on melkoisen kiistatonta. Suomessa alkoholinkulutus on noussut käytännössä aina, kun sääntelyä on merkittävällä tavalla löysätty. Kun viinanmyynti vapautui kortilta, alkoholin kulutus kasvoi. Kun keskiolutta alettiin myydä, alkoholin kulutus kasvoi. Kun alkoholiveroa laskettiin, alkoholin kulutus kasvoi. Siksi alussa esittämäni rallattelu, kuinka maailma ei romahtanutkaan kun neloskalja tuli kauppoihin, on historiatonta ja lapsellista vapautuksen ollessa kosmeettinen. Toisaalta voidaan todeta, että Ruotsin keskioluen laimennus vähensi alkoholin kulutusta ja edellä mainittu Neuvostoliiton alkoholin vastainen kampanja onnistui sekin vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta.

Mikäli alkoholipolitiikan vapautusta kannattaa, on oltava sisäisesti johdonmukainen. Silloin on oltava valmis luopumaan myös suuresta osasta terveyspalveluja ja siirtymään amerikkalaiseen systeemiin. Se voi nuoruuden huumassa kuulostaa hyvältä, sillä ”minustahan voi tulla mitä vain, paitsi juoppo tai epäonnistuja”. Toki voi olla sitäkin mieltä, että hyvinvointivaltio on ylläpidettävä ja säilytettävä, mutta silti alkoholin sääntelyä tulee purkaa. Silloin on hyväksyttävä nousevat kulut. Mutta jos kukaan ikinä tulee lupaamaan äänestäjälle, että me voimme jotain saada mistään muusta tinkimättä, on hän joko yksinkertainen tai epärehellinen. Mikäli me suomalaiset alamme ajatella meillä olevan vain oikeuksia paitsi tehdä mitä haluamme, myös saada apua aiheuttamiimme terveysongelmiin, on meistä tullut isoja lapsia. Minä olen niitä, joiden mielestä vapauksista voi tinkiä hyvinvoinnin säilyttämiseksi.

Ja niin muidenkin

Mitä taas tulee vapaamielisemmän alkoholipolitiikan kannattajiin, ovat he tietysti monissa väitteissään oikeassa. On totta, että esimerkiksi korkealla verotuksella ja sääntelyllä ajetaan kuluttajia ostamaan alkoholia Virosta tai muuten kiertämään sääntelyä. Niinhän kävi Neuvostoliiton alkoholinvastaisen kampanjan aikana, ja niin on käynyt Suomessakin. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että sellainen ihminen joka menee ulkomaille ja tuo sieltä 110L kaljaa, taitaisi tehdä kiljua. Siihen suureen alkoholinkäyttäjien joukkoon, josta osa siirtyy suurkuluttajien porukkaan alkoholinkäytön volyymien kasvaessa tai tärvelee maksansa tissuttelemalla entistä enemmän kun saanti helpottuu, ei tuonti kohdistu yhtä paljon. Lisäksi on sekin totta, että mitä kauemmas etelärannikolta mennään, sitä kalliimpi on Viron-reissu. Lisäksi on niin, että tuonnin rajoittaminen ei välttämättä ole lopullisesti poissa työkalupakista.

Verotuksen lasku voi lisätä verotuloja varsinkin alkoholiveron osalta, kun maahantuonti vähenee. Mutta ei alkoholiveron tarkoitus olekaan pelkästään kerätä tuloja, vaan hillitä alkoholin kulutusta, ja sen se kyllä tekee varsinkin niiden keskuudessa, jotka eivät hamstraa alkoholia. Näennäisesti fiksu argumentti siis menee kokonaan ohi vastustajan pointin. Mitä taas tulee tulojen keräämiseen, ihmettelen yrityksiä nakertaa raittiusväkeä vouhottamalla, kuinka Alkon monopoli haittaa pienpanimoita. Niin voi haitatakin ja varmasti haittaa, mutta se on se hinta, jonka useat ovat valmiita maksamaan siitä, että väkevien myynnistä saatavat tulot ohjautuvat valtiolle ja päihdeongelmien hoitoon. Älyttömintä mitä luin somekeskusteluista, oli Keskustan varakansanedustaja Mikko Kärnän kommentti, jonka mukaan ”nykytilanne hyödyttää vain Alkoa”. Unohtiko kansanedustaja, kuka sen Alkon omistaa?

Väitteet siitä, että sääntely kääntyy aina itseään vastaan, on sen sijaan toimimaton. Useaan kertaan alkoholilakikeskustelun aikana näin, kuinka netin liberaalit facebook-asiantuntijat lausuivat, että Suomen kieltolaki lisäsi alkoholin kulutusta. Kieltolakiahan kukaan ei ole vaatinut ja toisekseen, kieltolakikin voi toimia. Suomessa käytettiin sodan jälkeen valtavan paljon huumeita johtuen tiedon puutteesta ja sodanaikaisesta lääkinnästä. Niin vain kävi, että kun näitä aineita alettiin kieltää ja niiden valmistusta ja tuontia valvoa, niiden käyttö romahti. Kyse on lainsäädännön suhteesta muuhun ympäristöön. Nykyään tuontia ei enää pystytä valvomaan, kun rajoja ylipäätään ei valvota. Silti esimerkiksi persunuorissa osa kannattaa aivan vapaata huumepolitiikkaa, vaikka haluaisivat koko EU:sta ulos. Eikö ero EU:sta olisi oikein hyvä tilaisuus terästää huumeidenvastaista taistelua?

Ajattele mitä haluat, mutta niin tekevät muutkin

Joka tapauksessa on niin, että jos kannatat vapaata alkoholipolitiikkaa, niin sen kun vaan. Et voi kuitenkaan pitää kantaasi itsessään parempana kuin vaikkapa Päivi Räsäsen kanta, sillä lähdette vain täysin eri näkökulmasta. Sinä haluat vapautta, Räsänen taas vähemmän alkoholin aiheuttamia haittoja. Vapaus ei ole sen jalompi tavoite kuin onnellisuus ja hyvinvointi, jota "holhoajat" uskovat edistävänsä. Kummankaan kanta ei ole ongelmaton, mutta ne voivat olla sisäisesti johdonmukaisia.

Alkoholipolitiikankin vuoksi olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä

25.5.2018

]]>
16 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255836-holhous-kunniaan-vanhoillisempi-alkoholipoliittinen-kannanotto#comments Alkoholilaki Alkoholipolitiikka Liberalismi Raittius Vapaus Fri, 25 May 2018 16:29:10 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255836-holhous-kunniaan-vanhoillisempi-alkoholipoliittinen-kannanotto
Tätä Alkon monopolin purku tarkoittaa http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255028-tata-alkon-monopolin-purku-tarkoittaa <p>Ruippo <a href="http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254972-mita-monopolien-purku-tarkoittaa">kyselee monopoleista </a>ja puolustaa Alkon monopolia, joten vastailen hänen argumentteihinsa. Numerolla on Ruipon argumentti ja sitten viivalla vastaukseni.<br /><br />1. Monopolin purkaminen tarkoittaa että koko pulju myydään.<br /><br />- Monopoleja on erilaisia. Alkon monopoli on lakitekninen, eikä sen purkaminen tarkoita automaattisesti minkään myymistä ja lopettamista. Jos kyseessä olisi valmiiksi rakennettu infra jota vastaan kukaan ei käytännössä voisi kilpailla, kuten tiet ja sähköverkko, tämä olisi totta. Sähköverkot ja tiet ja sellaiset infraan perustuvat monopolisysteemit olisi perhanan fiksua pitää julkisina.<br /><br />Alko voi olla edelleen olemassa ja valtion omistuksessa, jos näin poliittisesti päätetään, mutta sen täytyy tietenkin uudistua voidakseen kilpailla. Monopolin purkaminen tarkoittaa siis kilpailun avaamista eikä Alkon myymistä.<br /><br />2. Monopolin myynti olisi tulonsiirto rikkaille ja mistä saadaan puuttuvat verot sitten?<br /><br />-&nbsp;<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/aVeQLK5e">Alko tienaa valtiole käsittääkseni jonkin 30 miljoonaa vuodessa.</a>&nbsp;Alko ei selvästi ole olemassa rahan takia. Alkon ostaminen ei välttämättä olisi hyvä bisnes kenellekään jos monopoli puretaan, koska se tarkoittaa sitä että sitten tulee kilpailijoita ja Alko ei voi enää sanella hintoja. Jos Alko säilyisi edelleen monopolina ja se vain myytäisiin, se voisi olla tulonsiirto rikkaille, mutta tästähän ei ole kyse. Toki työntekijätki maksaa veroja etc, mutta niitä ei lasketa, koska olisivat kilpailijalla töissä sitten.<br /><br />3. 200 myymälää suljettaisiin.<br /><br />- Jos Alkon myynti menee muille yrityksille, alkon työntekijät siirtyvät varmaan suhteellisen nätisti näihin muihin töihin. Syntyisi varmasti myös alkoholiin erikoistuneita kauppoja. 200 suljettua liikettä perustuu ilmeisesti&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000003460331.html">tämmöiseen tekstiin</a>, eikä ota huomioon sitä ettei se ole koko totuus, koska jokin sen tilan todennäköisesti täyttää, koska suomalaiselle ei tunnetusti ole hankalaa myydä alkoholia.<br /><br />4.&nbsp;Alkon monopolin purku on merkittävä riski kansanterveydelle.<br /><br />-&nbsp;Alko ei enää toimi alkoholin sääntelijänä, tämä tuli nähtyä alkoholilain muutoksessa. Oletettiin että kansa ratkeaa ryyppäämään kun alkoholia saa helpommin, mutta&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805052200896303_pi.shtml">se ei pitänytkään paikkaansa</a>. Tosiasia on, että Alko ei ole pullonkaula alkoholin saamisessa ja&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005658820.html">nuoret eivät nykyään edes enää oikein tahdo ryypätä</a>, toisin kuin aiemmat sukupolvet.&nbsp;<a href="https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/efb2a791-d076-44fb-8039-67a208559790">Jännästi alkoholittomat oluet ovat ilmeisesti nousussa.</a><br /><br />Alkoholia sai muutenkin jo kaupoista lavoittain ja sulkemisajan jälkeen baarista. Etämyynnin kiellot taas ovat käsittääkseni mahdottomia, vaikka niitä yritetäänkin, joten monopoli on heikoilla kantimilla muutenkin ja olisi fiksua ottaa potti kotimaahan eikä jättää sitä ulkomaisille jotka&nbsp;<a href="https://www.viinikauppa.com/catalog/information.php?info_id=5">nykyäänkin toimittavat alkoholit kotiin.</a><br /><br />5. Viinivalikoima vähenisi.<br /><br />- Epäilen. Ihmiset tykkää viinistä ja jos ovat valmiita maksamaan monopolihintoja, joku varmasti sitä tulee myymään. Myös etämyynti tulee olla sallittua, joten voi tilata vaikka ulkomailta jotain harvinaisia kotiovelle. Maailma on avoinna.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p><br />Lopuksi. Jos halutaan että valtio tekee pisnestä, olisi ehkä fiksumpaa myydä Alko ja perustaa valtiollinen pelifirma. Minullahan ei ole periaatteessa hirveästi sitä vastaan että valtio omistaa juttuja ja bittitehtaassa voisi olla tosi vähän kilpailua vääristäviä elementtejä ja kunnolla onnistuessaan rahaa voi tulla sen verran että sillä kattaa koko tulovajeen. ;)<br /><br />Piraattipuolue kannattaa alkon monopolin purkamista. Tuore alkoholilaki näyttääkin että kansaa tarvitsee holhota hieman vähemmän kuin tunnutaan uskovan.</p> Ruippo kyselee monopoleista ja puolustaa Alkon monopolia, joten vastailen hänen argumentteihinsa. Numerolla on Ruipon argumentti ja sitten viivalla vastaukseni.

1. Monopolin purkaminen tarkoittaa että koko pulju myydään.

- Monopoleja on erilaisia. Alkon monopoli on lakitekninen, eikä sen purkaminen tarkoita automaattisesti minkään myymistä ja lopettamista. Jos kyseessä olisi valmiiksi rakennettu infra jota vastaan kukaan ei käytännössä voisi kilpailla, kuten tiet ja sähköverkko, tämä olisi totta. Sähköverkot ja tiet ja sellaiset infraan perustuvat monopolisysteemit olisi perhanan fiksua pitää julkisina.

Alko voi olla edelleen olemassa ja valtion omistuksessa, jos näin poliittisesti päätetään, mutta sen täytyy tietenkin uudistua voidakseen kilpailla. Monopolin purkaminen tarkoittaa siis kilpailun avaamista eikä Alkon myymistä.

2. Monopolin myynti olisi tulonsiirto rikkaille ja mistä saadaan puuttuvat verot sitten?

Alko tienaa valtiole käsittääkseni jonkin 30 miljoonaa vuodessa. Alko ei selvästi ole olemassa rahan takia. Alkon ostaminen ei välttämättä olisi hyvä bisnes kenellekään jos monopoli puretaan, koska se tarkoittaa sitä että sitten tulee kilpailijoita ja Alko ei voi enää sanella hintoja. Jos Alko säilyisi edelleen monopolina ja se vain myytäisiin, se voisi olla tulonsiirto rikkaille, mutta tästähän ei ole kyse. Toki työntekijätki maksaa veroja etc, mutta niitä ei lasketa, koska olisivat kilpailijalla töissä sitten.

3. 200 myymälää suljettaisiin.

- Jos Alkon myynti menee muille yrityksille, alkon työntekijät siirtyvät varmaan suhteellisen nätisti näihin muihin töihin. Syntyisi varmasti myös alkoholiin erikoistuneita kauppoja. 200 suljettua liikettä perustuu ilmeisesti tämmöiseen tekstiin, eikä ota huomioon sitä ettei se ole koko totuus, koska jokin sen tilan todennäköisesti täyttää, koska suomalaiselle ei tunnetusti ole hankalaa myydä alkoholia.

4. Alkon monopolin purku on merkittävä riski kansanterveydelle.

- Alko ei enää toimi alkoholin sääntelijänä, tämä tuli nähtyä alkoholilain muutoksessa. Oletettiin että kansa ratkeaa ryyppäämään kun alkoholia saa helpommin, mutta se ei pitänytkään paikkaansa. Tosiasia on, että Alko ei ole pullonkaula alkoholin saamisessa ja nuoret eivät nykyään edes enää oikein tahdo ryypätä, toisin kuin aiemmat sukupolvet. Jännästi alkoholittomat oluet ovat ilmeisesti nousussa.

Alkoholia sai muutenkin jo kaupoista lavoittain ja sulkemisajan jälkeen baarista. Etämyynnin kiellot taas ovat käsittääkseni mahdottomia, vaikka niitä yritetäänkin, joten monopoli on heikoilla kantimilla muutenkin ja olisi fiksua ottaa potti kotimaahan eikä jättää sitä ulkomaisille jotka nykyäänkin toimittavat alkoholit kotiin.

5. Viinivalikoima vähenisi.

- Epäilen. Ihmiset tykkää viinistä ja jos ovat valmiita maksamaan monopolihintoja, joku varmasti sitä tulee myymään. Myös etämyynti tulee olla sallittua, joten voi tilata vaikka ulkomailta jotain harvinaisia kotiovelle. Maailma on avoinna.

 



Lopuksi. Jos halutaan että valtio tekee pisnestä, olisi ehkä fiksumpaa myydä Alko ja perustaa valtiollinen pelifirma. Minullahan ei ole periaatteessa hirveästi sitä vastaan että valtio omistaa juttuja ja bittitehtaassa voisi olla tosi vähän kilpailua vääristäviä elementtejä ja kunnolla onnistuessaan rahaa voi tulla sen verran että sillä kattaa koko tulovajeen. ;)

Piraattipuolue kannattaa alkon monopolin purkamista. Tuore alkoholilaki näyttääkin että kansaa tarvitsee holhota hieman vähemmän kuin tunnutaan uskovan.

]]>
16 http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255028-tata-alkon-monopolin-purku-tarkoittaa#comments Kotimaa Alko Alkoholilaki Monopoli Tue, 08 May 2018 10:43:18 +0000 Olli Markkanen http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255028-tata-alkon-monopolin-purku-tarkoittaa
Uuden alkoholilain varoiteltiin tappavan lisää - miten kävi? http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252189-uuden-alkoholilain-varoiteltiin-tappavan-lisaa-miten-kavi <p>Asiantuntijat Pekka Puskan johdolla<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pekka-puska-uudesta-alkoholilaista-ei-vaikuta-alkoholia-vaarin-kayttaviin-kylla-meilla-viinaa-saa-jos-sita-haluaa/6733022#gs.uDS2Nho"> varoittelivat lisäkuolemista</a>. Alkoholin kulutuksen varoiteltiin kasvavan 6 % ja kuolemia tulisi 150 lisää. <a href="http://https://www.stara.fi/2018/02/05/thl-asiantuntijoille-taystyrmays-alkoholin-kulutus-ei-noussut-ehka-lainkaan/">SDP ulvoi</a>, että humalajuominen, järjestyshäiriöt, pahoinpitelyt ja onnettomuudet lisääntyvät.</p><p>Mutta miten kävikään?<em> <a href="https://www.stara.fi/2018/03/12/alkoholilain-piti-tappaa-150-suomalaista-nayttaakin-kayvan-painvastoin/">&quot;</a>Nyt <strong>tuoreimmat tilastot ovat vahvistaneet, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi kansanedustajille rajusti virheellistä tietoa alkoholilain vaikutuksista</strong>.<a href="https://www.stara.fi/2018/03/12/alkoholilain-piti-tappaa-150-suomalaista-nayttaakin-kayvan-painvastoin/">&quot; </a></em><a href="https://www.stara.fi/2018/03/12/alkoholilain-piti-tappaa-150-suomalaista-nayttaakin-kayvan-painvastoin/">Alkoholin kulutus</a> laski tammi-helmikuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Entä ne järjestyshäiriöt ja pahoinpitelyt? Hiljaista ollut?</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäystä:</p><p>Alkon lonkeroita myytiin helmikuussa 43 prosenttia viimevuotista vähemmän - <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005600765.html">HS</a></p><p>Uusi alkoholilaki veti myös viinin myynnin Alkossa laskuun - <a href="https://www.ksml.fi/talous/Uusi-alkoholilaki-veti-my%C3%B6s-viinin-myynnin-Alkossa-laskuun/1121780">KSML</a></p><p>Kauppiaat (Citymarket &amp; Lidl): &quot;Ei ole mitään havaittavaa kasvua.&quot; - <a href="https://www.turkulainen.fi/artikkeli/599348-alkoholilaki-vapautui-kaksi-viikkoa-sitten-turkulaiset-kaupat-nain-muutos-on">Turkulainen</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asiantuntijat Pekka Puskan johdolla varoittelivat lisäkuolemista. Alkoholin kulutuksen varoiteltiin kasvavan 6 % ja kuolemia tulisi 150 lisää. SDP ulvoi, että humalajuominen, järjestyshäiriöt, pahoinpitelyt ja onnettomuudet lisääntyvät.

Mutta miten kävikään? "Nyt tuoreimmat tilastot ovat vahvistaneet, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi kansanedustajille rajusti virheellistä tietoa alkoholilain vaikutuksista." Alkoholin kulutus laski tammi-helmikuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Entä ne järjestyshäiriöt ja pahoinpitelyt? Hiljaista ollut?

 

Lisäystä:

Alkon lonkeroita myytiin helmikuussa 43 prosenttia viimevuotista vähemmän - HS

Uusi alkoholilaki veti myös viinin myynnin Alkossa laskuun - KSML

Kauppiaat (Citymarket & Lidl): "Ei ole mitään havaittavaa kasvua." - Turkulainen

]]>
38 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252189-uuden-alkoholilain-varoiteltiin-tappavan-lisaa-miten-kavi#comments Alkoholilaki Tue, 13 Mar 2018 07:44:57 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252189-uuden-alkoholilain-varoiteltiin-tappavan-lisaa-miten-kavi
Olut-gulagien saaristo ja alkoholipolitiikan lopullinen ratkaisu http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250869-olut-gulagien-saaristo-ja-alkoholipolitiikan-lopullinen-ratkaisu <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/nDCJdMHeqOg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/nDCJdMHeqOg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br /><br />Ensimmäinen kuukausi limuviinaholokaustia on takana ja tulokset ovat maltillisen positiivisia. Mutta tosiasia on se, että norminpurussa on vasta raapaistu kevyesti pintaa ja työtä on vielä reilusti jäljellä.</p><p>Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisartikkelissa haastateltiin virolaisia Veikoa ja Tarmoa, jotka trokaavat pääkaupunkiseudulla Latviasta kärrättyä alkoholia janoisimmille yön kähmyssä taivaltajille. Yksilönvapauksien perusteeton rajoittaminen luo taloudelliset kannustimet pimeiden markkinoiden syntymiseksi? Kuka olisi uskonut? Toivotan Veikolle ja Tarmolle mitä parhainta menestystä liike-elämässä, heidän työnsä osaltaan vapauttaa suomalaisia keskushallinnon kahleista, asiakas kerrallaan.</p><p>Monissa maissa, joissa ihmiset eivät vapaaehtoisesti anna poliitikkojen kääriä sieluaan piikkilankaan, olisi tällaisen sääntelyn ehdottaminenkin poliittinen itsemurha. Suomessa lisärajoituksien vaatiminen vain sementoi politbyroon pyrkyreiden aseman puoluekoneistonsa turvaamissa ja poliittisin perustein jaetuissa viroissa, kuten THL:n ja muiden raittiusseurojen kohdalla on jo nähty.</p><p>Alkoholipolitiikassa, ja monessa muussa asiassa, meidän suomalaisten pitäisi kuunnella enemmän sitä sisäisen vapaudenkaipuumme ääntä, jonka niin moni on onnistunut kahlitsemaan alitajuntansa itävaltalaiseen kellariin. Jokaisessa meissä asuu vapausaatetta rakastava liberaali, joka yleensä päästetään kahleista vasta Suomesta poistuessa.</p><p>Me suomalaiset olemme loppujen lopuksi aika vinkeitä otuksia. Olemme kansaivälisiä ja matkustelemme paljon ympäri maailmaa etsimässä uusia kokemuksia ja avartamassa maailmankuvaamme. Kantakapakassa, illanistujaisissa, kahvipöydissä ja nettipalstoilla ylistämme, aivan aiheellisesti, kuinka hienoa on käydä ulkomailla katsomassa eri kulttuureita. Samalla manaamme, kuinka kotona kaikki on kiellettyä eikä mitään saa tehdä kysymättä erikseen lupaa virkamieheltä. Tästä huolimatta suomalainen äänestää eduskuntavaaleissa kerta toisensa jälkeen valtaan niitä samoja vanhoja ehdokkaita ja puolueita, jotka ovat kuohineet tämän kansan vapauksistaan.</p><p>Ulkomailla käydessä me nautimme ympäri vuorokauden auki olevien katukeittiöiden ruoista ja toiset punaisten lyhtyjen alueen tarjonnasta. Yökerhossa meni aamukahdeksaan ja oli niin perkuleen hauskaa kerrankin irroitella kunnolla. Aurinkorannalla tarjoilija toi limua rantatuoliin asti ja bissen tai jäätelön sai kylmälaukun kanssa kiertävältä myyjältä. Lähikaupassa hinnat olivat kohtuulliset ja illallisviinitkin sai lähikaupasta. Kyllä kelpasi rentoutua ja lapsetkin tykkäsivät olla. Tippiäkin ostovoimaköyhä suomalainen antaa aivan mielellään, kun palvelu on hyvää ja hinnat kohtuulliset. Käytiin paikallisella viinitilalla, panimolla tai tislaamolla ja pitihän sieltä ostaa tuliaisiksi jotain sellaista, mitä ei Alkosta saa. Oli siellä kyllä helvetin hienoa, ei ollenkaan niin tiukkapipoista kuin Suomessa.</p><p>Hotellissa tosin ei ollut hissiä, naapurissa mesottiin sunnuntaiaamulle asti, sille ihanalle paratiisisaarelle noustiin hyppäämällä vyötäröä myöten rantaveteen rinkka pään päällä, ja muutenkin asiat tehtiin eri tavalla kuin kotona. Yhtenä päivänä oli vatsa vähän sekaisin ja basaarista kesämökille ostetut kahden euron sandaalit hajosivat jo ennen elokuuta. Taksikuskin tai basaarimyyjän kanssa tinkiminen oli aluksi vähän vaivaannuttavaa, mutta markkinahintoihin pääsi kiinni parissa päivässä ja huonoille tarjouksille oppi nopeasti sanomaan ei. Sitä oli vähän niin kuin oman nokkeluutensa varassa ja tunsi itsensä kerrankin aikuiseksi.</p><p>Niin, lomakaupungissa oli myös karnevaalit, joissa soitto- ja tanssiryhmät kiersivät kaupunkia myöhään yöhön ja muutenkin elävästä musiikista saatiin nauttia iltaisin hotellin, rantabaarin tai bulevardin terasseilla istuessa. Monisatavuotisen kaupungin arkkitehtuuria olisi jaksanut katsella toisenkin viikon, kun vanha kaupunki kohtasi lasiset pilvenpiirtäjät tavalla, joka saisi kotimaan museo- ja kaavoitusviranomaiset laskemaan alleen. Värikkäissä lähiöissä käytiin katsomassa vapaana kukkivaa taidetta, katukauppiaita, ravintoloita ja muita kaupunginosalle leimallisia erikoisuuksia, sekä tietysti paikallisten ihmisten elämänmenoa. Eläkkeellä sitten muutetaan sinne nauttimaan elämästä, oli se niin jumalattoman rento ja hieno paikka, ette kuule uskokaan.</p><p>Näitä lomatarinoita suomalaiset kertovat satojatuhansia joka vuosi. Kotimaan kamaralle jälleen astuessaan liian monelle suomalaiselle kuitenkin tapahtuu jotain. Elämisen ja yrittämisen vapaudesta, monipuolisesta arkkitehtuurista, kohtuullisista hinnoista ja elävästä kulttuurista nauttinut suomalainen muuttuu sääntelyä, holhousta, verotusta ja kiusaamista rakastavaksi sadomasokistiksi, jolle kieltäminen, rajoittaminen ja pakottaminen ovatkin elämää ohjaavia jakamattomia arvoja. Voi katsos tulla ripuli, humala, maksakirroosi, nälänähätä, konkurssi tai ydinsota, jos kotimaassa saisi toteuttaa yksilönvapauksiaan tavalla, joka ulkomailla nosti onnenkyyneleet silmiin.</p><p>Tästä kaikesta me äänioikeutetut saamme kiittää vain itseämme. Olemme äänestyskäyttäytymisellämme synnyttäneet hirvittävän määrän tarpeettomia sääntöjä, joiden myötä vastuu omilla aivoilla ajattelusta ja normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä on ulkoistettu poliitikoille ja virkamiehille. Meidät on säikytelty pelkäämään yksilönvapauksia neuroottisesti vaikka ulkomailla käydessämme nautimme siitä, ettei meitä olla pitämässä jatkuvasti kädestä.</p><p>Ennustin viime eduskuntavaalien paljon heikompaa norminpurkukehitystä, mutta ilahduttavasti kaupan aukioloaikojen ja alkoholilain suhteen hallitus on lunastanut pitkän liudan lupauksia. Kerrankin on ollut kivaa olla edes hieman väärässä. Mutta tämä norminpurkutalkoot ovat vasta alussa ja miljoonat suomalaiset odottavat edelleen vapautusta kahleistaan.</p><p>Tietysti joku hairahtuu polulta, tekee hölmöyksiä tai esimerkiksi kehittää itselleen tuhoisan addiktion. Se on ikävä kyllä vapauden hinta, aivan samoin kuin vuolentaa opetteleva lapsi viiltää varmasti jossain vaiheessa sormeensa, kalastamaan opetteleva oppii nopeasti irroittamaan koukun nahastaan ja laskettelun harrastajalla saattaa joskus käydä polvilumpio pois paikoiltaan.</p><p>Nämä tapaukset ovat valitettavia, mutta osa oppii virheistään ja heitä, jotka eivät opi, tulee tietysti auttaa, jos he apua tarvitsevat. Vähemmistön aiheuttamat ongelmat eivät kuitenkaan voi tällä tavalla toimia perusteena valtavan enemmistön yksilönvapauksien rajoittamiselle.</p><p>Vaikka alkoholilain muutos oli ihan kiva juttu, niin se oli silti pientä näpertelyä siihen nähden, kuinka paljon työtä on vielä jäljellä niin alkoholilaissa kuin niin monella muullakin yhteiskuntamme osa-alueella. Esimerkiksi elintarvikkeita myyvän liikkeen tulisi voida myydä mitä tahansa alkoholituotteita haluavat. Anniskelu- ja myyntiajat tulisi poistaa niin kaupoilta kuin ravintoloiltakin, Alko pitäisi lakkauttaa, ja kotona pitäisi saada tehdä omaan käyttöön juuri sellaista alkoholia kuin haluaa. Työmarkkinapolitiikkaan, verotukseen, laillistettuihin kartelleihin ja niin moneen muuhun asiaan ei lyhyellä videolla edes ehdi pureutua.</p><p>Oli miten oli, suomalaiset elävät maltillisesta alkoholilain vapautuksesta huolimatta tiukasti säännellyssä työleirissä. Nämä olut-gulagien aidat on kaadettava ja aikuisia ihmisiä on Suomessakin alettava kohtelemaan aikuisina, täysivaltaisina oman onnensa seppinä.</p><p><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005525899.html" rel="nofollow">https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005525899.html</a><br /><a href="https://blogbook.fi/helenaeronen/alkoholipolitiikan-taustapirut/" rel="nofollow">https://blogbook.fi/helenaeronen/alkoholipolitiikan-taustapirut/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=nDCJdMHeqOg

Ensimmäinen kuukausi limuviinaholokaustia on takana ja tulokset ovat maltillisen positiivisia. Mutta tosiasia on se, että norminpurussa on vasta raapaistu kevyesti pintaa ja työtä on vielä reilusti jäljellä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisartikkelissa haastateltiin virolaisia Veikoa ja Tarmoa, jotka trokaavat pääkaupunkiseudulla Latviasta kärrättyä alkoholia janoisimmille yön kähmyssä taivaltajille. Yksilönvapauksien perusteeton rajoittaminen luo taloudelliset kannustimet pimeiden markkinoiden syntymiseksi? Kuka olisi uskonut? Toivotan Veikolle ja Tarmolle mitä parhainta menestystä liike-elämässä, heidän työnsä osaltaan vapauttaa suomalaisia keskushallinnon kahleista, asiakas kerrallaan.

Monissa maissa, joissa ihmiset eivät vapaaehtoisesti anna poliitikkojen kääriä sieluaan piikkilankaan, olisi tällaisen sääntelyn ehdottaminenkin poliittinen itsemurha. Suomessa lisärajoituksien vaatiminen vain sementoi politbyroon pyrkyreiden aseman puoluekoneistonsa turvaamissa ja poliittisin perustein jaetuissa viroissa, kuten THL:n ja muiden raittiusseurojen kohdalla on jo nähty.

Alkoholipolitiikassa, ja monessa muussa asiassa, meidän suomalaisten pitäisi kuunnella enemmän sitä sisäisen vapaudenkaipuumme ääntä, jonka niin moni on onnistunut kahlitsemaan alitajuntansa itävaltalaiseen kellariin. Jokaisessa meissä asuu vapausaatetta rakastava liberaali, joka yleensä päästetään kahleista vasta Suomesta poistuessa.

Me suomalaiset olemme loppujen lopuksi aika vinkeitä otuksia. Olemme kansaivälisiä ja matkustelemme paljon ympäri maailmaa etsimässä uusia kokemuksia ja avartamassa maailmankuvaamme. Kantakapakassa, illanistujaisissa, kahvipöydissä ja nettipalstoilla ylistämme, aivan aiheellisesti, kuinka hienoa on käydä ulkomailla katsomassa eri kulttuureita. Samalla manaamme, kuinka kotona kaikki on kiellettyä eikä mitään saa tehdä kysymättä erikseen lupaa virkamieheltä. Tästä huolimatta suomalainen äänestää eduskuntavaaleissa kerta toisensa jälkeen valtaan niitä samoja vanhoja ehdokkaita ja puolueita, jotka ovat kuohineet tämän kansan vapauksistaan.

Ulkomailla käydessä me nautimme ympäri vuorokauden auki olevien katukeittiöiden ruoista ja toiset punaisten lyhtyjen alueen tarjonnasta. Yökerhossa meni aamukahdeksaan ja oli niin perkuleen hauskaa kerrankin irroitella kunnolla. Aurinkorannalla tarjoilija toi limua rantatuoliin asti ja bissen tai jäätelön sai kylmälaukun kanssa kiertävältä myyjältä. Lähikaupassa hinnat olivat kohtuulliset ja illallisviinitkin sai lähikaupasta. Kyllä kelpasi rentoutua ja lapsetkin tykkäsivät olla. Tippiäkin ostovoimaköyhä suomalainen antaa aivan mielellään, kun palvelu on hyvää ja hinnat kohtuulliset. Käytiin paikallisella viinitilalla, panimolla tai tislaamolla ja pitihän sieltä ostaa tuliaisiksi jotain sellaista, mitä ei Alkosta saa. Oli siellä kyllä helvetin hienoa, ei ollenkaan niin tiukkapipoista kuin Suomessa.

Hotellissa tosin ei ollut hissiä, naapurissa mesottiin sunnuntaiaamulle asti, sille ihanalle paratiisisaarelle noustiin hyppäämällä vyötäröä myöten rantaveteen rinkka pään päällä, ja muutenkin asiat tehtiin eri tavalla kuin kotona. Yhtenä päivänä oli vatsa vähän sekaisin ja basaarista kesämökille ostetut kahden euron sandaalit hajosivat jo ennen elokuuta. Taksikuskin tai basaarimyyjän kanssa tinkiminen oli aluksi vähän vaivaannuttavaa, mutta markkinahintoihin pääsi kiinni parissa päivässä ja huonoille tarjouksille oppi nopeasti sanomaan ei. Sitä oli vähän niin kuin oman nokkeluutensa varassa ja tunsi itsensä kerrankin aikuiseksi.

Niin, lomakaupungissa oli myös karnevaalit, joissa soitto- ja tanssiryhmät kiersivät kaupunkia myöhään yöhön ja muutenkin elävästä musiikista saatiin nauttia iltaisin hotellin, rantabaarin tai bulevardin terasseilla istuessa. Monisatavuotisen kaupungin arkkitehtuuria olisi jaksanut katsella toisenkin viikon, kun vanha kaupunki kohtasi lasiset pilvenpiirtäjät tavalla, joka saisi kotimaan museo- ja kaavoitusviranomaiset laskemaan alleen. Värikkäissä lähiöissä käytiin katsomassa vapaana kukkivaa taidetta, katukauppiaita, ravintoloita ja muita kaupunginosalle leimallisia erikoisuuksia, sekä tietysti paikallisten ihmisten elämänmenoa. Eläkkeellä sitten muutetaan sinne nauttimaan elämästä, oli se niin jumalattoman rento ja hieno paikka, ette kuule uskokaan.

Näitä lomatarinoita suomalaiset kertovat satojatuhansia joka vuosi. Kotimaan kamaralle jälleen astuessaan liian monelle suomalaiselle kuitenkin tapahtuu jotain. Elämisen ja yrittämisen vapaudesta, monipuolisesta arkkitehtuurista, kohtuullisista hinnoista ja elävästä kulttuurista nauttinut suomalainen muuttuu sääntelyä, holhousta, verotusta ja kiusaamista rakastavaksi sadomasokistiksi, jolle kieltäminen, rajoittaminen ja pakottaminen ovatkin elämää ohjaavia jakamattomia arvoja. Voi katsos tulla ripuli, humala, maksakirroosi, nälänähätä, konkurssi tai ydinsota, jos kotimaassa saisi toteuttaa yksilönvapauksiaan tavalla, joka ulkomailla nosti onnenkyyneleet silmiin.

Tästä kaikesta me äänioikeutetut saamme kiittää vain itseämme. Olemme äänestyskäyttäytymisellämme synnyttäneet hirvittävän määrän tarpeettomia sääntöjä, joiden myötä vastuu omilla aivoilla ajattelusta ja normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä on ulkoistettu poliitikoille ja virkamiehille. Meidät on säikytelty pelkäämään yksilönvapauksia neuroottisesti vaikka ulkomailla käydessämme nautimme siitä, ettei meitä olla pitämässä jatkuvasti kädestä.

Ennustin viime eduskuntavaalien paljon heikompaa norminpurkukehitystä, mutta ilahduttavasti kaupan aukioloaikojen ja alkoholilain suhteen hallitus on lunastanut pitkän liudan lupauksia. Kerrankin on ollut kivaa olla edes hieman väärässä. Mutta tämä norminpurkutalkoot ovat vasta alussa ja miljoonat suomalaiset odottavat edelleen vapautusta kahleistaan.

Tietysti joku hairahtuu polulta, tekee hölmöyksiä tai esimerkiksi kehittää itselleen tuhoisan addiktion. Se on ikävä kyllä vapauden hinta, aivan samoin kuin vuolentaa opetteleva lapsi viiltää varmasti jossain vaiheessa sormeensa, kalastamaan opetteleva oppii nopeasti irroittamaan koukun nahastaan ja laskettelun harrastajalla saattaa joskus käydä polvilumpio pois paikoiltaan.

Nämä tapaukset ovat valitettavia, mutta osa oppii virheistään ja heitä, jotka eivät opi, tulee tietysti auttaa, jos he apua tarvitsevat. Vähemmistön aiheuttamat ongelmat eivät kuitenkaan voi tällä tavalla toimia perusteena valtavan enemmistön yksilönvapauksien rajoittamiselle.

Vaikka alkoholilain muutos oli ihan kiva juttu, niin se oli silti pientä näpertelyä siihen nähden, kuinka paljon työtä on vielä jäljellä niin alkoholilaissa kuin niin monella muullakin yhteiskuntamme osa-alueella. Esimerkiksi elintarvikkeita myyvän liikkeen tulisi voida myydä mitä tahansa alkoholituotteita haluavat. Anniskelu- ja myyntiajat tulisi poistaa niin kaupoilta kuin ravintoloiltakin, Alko pitäisi lakkauttaa, ja kotona pitäisi saada tehdä omaan käyttöön juuri sellaista alkoholia kuin haluaa. Työmarkkinapolitiikkaan, verotukseen, laillistettuihin kartelleihin ja niin moneen muuhun asiaan ei lyhyellä videolla edes ehdi pureutua.

Oli miten oli, suomalaiset elävät maltillisesta alkoholilain vapautuksesta huolimatta tiukasti säännellyssä työleirissä. Nämä olut-gulagien aidat on kaadettava ja aikuisia ihmisiä on Suomessakin alettava kohtelemaan aikuisina, täysivaltaisina oman onnensa seppinä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005525899.html
https://blogbook.fi/helenaeronen/alkoholipolitiikan-taustapirut/

]]>
12 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250869-olut-gulagien-saaristo-ja-alkoholipolitiikan-lopullinen-ratkaisu#comments Alkoholi Alkoholilaki Alkoholipolitiikka Elinkeinovapaus Vapaus Tue, 13 Feb 2018 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250869-olut-gulagien-saaristo-ja-alkoholipolitiikan-lopullinen-ratkaisu
Vaihtoehto on punavihreä konkurssi http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248592-vaihtoehto-on-punavihrea-konkurssi <p>Suomen talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Hallituksen linja tuottaa tulosta, mikä aiheuttaa hämmennystä vasemmisto-oppositiossa. SDP:n piiriväki luottaa MTV:n kyselytutkimuksessa enemmän&nbsp;<strong>Antti Lindtmaniin</strong>&nbsp;kuin&nbsp;<strong>Antti Rinteeseen</strong>.<br /><br />Ainakin yksi asia yhdistää demareita ja kaikkia suomalaisia: Rinne ei kerää luottamusta pääministeriksi vaikka tarjoilisi ruusuja ja suklaata Hakaniemen torilla joka päivä.<br /><br />Demariväki haikailee hallitukseen vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa.&nbsp;<br /><br />Kuten ulkoministeri&nbsp;<strong>Timo Soini</strong>&nbsp;plokissaan <a href="http://timosoini.fi/2018/01/punavihrea-konkurssi/">kirjoittaa</a>, punavihreät ovat luvanneet perua koulutusleikkaukset ja aktiivimallin, purkaa kaikki indeksijäädytykset, ryöstää Sitran kassan, palauttaa lomarahat, hoitaa hoitajamitoituksen, lisätä ilmastorahoitusta, perua autoverokevennykset, korjata aluepolitiikan, aktivoida Eurooppa-politiikan ja sulkea Nato-oven. Kaikki tämä ja vielä enemmän vähentäen samalla valtion velkaantumista.<br /><br />Viherkolmikko laskettelee luikuria talvisäillä. Saamattomat sanovat saavansa peruttua kaiķen vastustamansa. Rinteen, <strong>Anderssonin</strong> ja <strong>Aallon</strong> vaihtoehto on punavihreä konkurssi. Ei kiitos, vaikka käärittäisiin kuinka kauniisiin puheisiin.<br /><br />Demarit ovat vailla uskottavaa johtajaa, vihreiden johtajaa ei ole näkynyt ja vasemmistoliittoa johtaa jonkin sortin sosialisti.&nbsp;Sininen tulevaisuus uskoo suomalaisten ymmärtävän, että viherkolmikon ei pidä antaa tärvellä Suomen toista vuosisataa.</p> <p>Yksi hallituksen lukuisista merkittävistä uudistuksista on alkoholilaki. Demareista vain viisaaksi tuntemani&nbsp;<strong>Ville Skinnari </strong>luotti ihmiseen - kaikki muut demarit äänestivät 5,5 prosenttiyksikön tilavuusrajaa vastaan. Vasemmistoliittolaisista ja vihreistä suurin osa ei halunnut vahvempia oluita kauppoihin. Sellaista vapaamielisyyttä. Sosialistit uskovat ihmisten holhoukseen.</p> <p>Hallituksen ja sinisten kovan työn ansiosta alkoholilaki uudistetaan 5,5 rajalla eduskunnan äänin 98-94. Saimme viime hetkillä vakuutettua riittävästi kansanedustajia lakiuudistuksen taakse. Tältä näyttää poliittinen työvoitto.</p> <p>Julkinen keskustelu on kilpistynyt tilavuusprosenttiin, mutta alkoholilain uudistus sisältää paljon merkittävää sääntelyn keventämistä erityisesti ravintola-alalla. Kannattaa tutustua <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712152200608300_pi.shtml">niihin kaikkiin</a>.&nbsp;</p> <p>Vastasin Ylen vaalikoneeseen vuonna 2015, että &quot;liiallisen holhoamisen on loputtava: A-olut ja viini ruokakauppoihin ja samalla vapautetaan alkoholin myyntiaikoja&quot;. Kaksi kolmesta tavoitteestani toteutuu tämän hallituksen toimesta. Kyllä siihen voi olla tyytyväinen niin kuluttaja kuin yrittäjäkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Hallituksen linja tuottaa tulosta, mikä aiheuttaa hämmennystä vasemmisto-oppositiossa. SDP:n piiriväki luottaa MTV:n kyselytutkimuksessa enemmän Antti Lindtmaniin kuin Antti Rinteeseen.

Ainakin yksi asia yhdistää demareita ja kaikkia suomalaisia: Rinne ei kerää luottamusta pääministeriksi vaikka tarjoilisi ruusuja ja suklaata Hakaniemen torilla joka päivä.

Demariväki haikailee hallitukseen vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. 

Kuten ulkoministeri Timo Soini plokissaan kirjoittaa, punavihreät ovat luvanneet perua koulutusleikkaukset ja aktiivimallin, purkaa kaikki indeksijäädytykset, ryöstää Sitran kassan, palauttaa lomarahat, hoitaa hoitajamitoituksen, lisätä ilmastorahoitusta, perua autoverokevennykset, korjata aluepolitiikan, aktivoida Eurooppa-politiikan ja sulkea Nato-oven. Kaikki tämä ja vielä enemmän vähentäen samalla valtion velkaantumista.

Viherkolmikko laskettelee luikuria talvisäillä. Saamattomat sanovat saavansa peruttua kaiķen vastustamansa. Rinteen, Anderssonin ja Aallon vaihtoehto on punavihreä konkurssi. Ei kiitos, vaikka käärittäisiin kuinka kauniisiin puheisiin.

Demarit ovat vailla uskottavaa johtajaa, vihreiden johtajaa ei ole näkynyt ja vasemmistoliittoa johtaa jonkin sortin sosialisti. Sininen tulevaisuus uskoo suomalaisten ymmärtävän, että viherkolmikon ei pidä antaa tärvellä Suomen toista vuosisataa.

Yksi hallituksen lukuisista merkittävistä uudistuksista on alkoholilaki. Demareista vain viisaaksi tuntemani Ville Skinnari luotti ihmiseen - kaikki muut demarit äänestivät 5,5 prosenttiyksikön tilavuusrajaa vastaan. Vasemmistoliittolaisista ja vihreistä suurin osa ei halunnut vahvempia oluita kauppoihin. Sellaista vapaamielisyyttä. Sosialistit uskovat ihmisten holhoukseen.

Hallituksen ja sinisten kovan työn ansiosta alkoholilaki uudistetaan 5,5 rajalla eduskunnan äänin 98-94. Saimme viime hetkillä vakuutettua riittävästi kansanedustajia lakiuudistuksen taakse. Tältä näyttää poliittinen työvoitto.

Julkinen keskustelu on kilpistynyt tilavuusprosenttiin, mutta alkoholilain uudistus sisältää paljon merkittävää sääntelyn keventämistä erityisesti ravintola-alalla. Kannattaa tutustua niihin kaikkiin

Vastasin Ylen vaalikoneeseen vuonna 2015, että "liiallisen holhoamisen on loputtava: A-olut ja viini ruokakauppoihin ja samalla vapautetaan alkoholin myyntiaikoja". Kaksi kolmesta tavoitteestani toteutuu tämän hallituksen toimesta. Kyllä siihen voi olla tyytyväinen niin kuluttaja kuin yrittäjäkin.

]]>
0 Alkoholilaki Suomen talous ja työllisyys Talouskasvu Yrittäjyys Thu, 04 Jan 2018 08:39:19 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248592-vaihtoehto-on-punavihrea-konkurssi
"Etänoli" ja siihen muka liittyvät epäselvyydet http://anttivesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248540-etanoli-ja-siihen-muka-liittyvat-epaselvyydet <p>Vuosi vaihtui ja uuden alkoholilain ensimmäiset vapauttavat pykälät tulivat&nbsp; voimaan. Sosiaalinen media täyttyi kuvista, joissa ihmiset ostavat yhden tölkin 5,5-prosenttista lonkeroa tai pullon A-olutta ruokakaupasta ihan vain siksi, että se tuli nyt mahdolliseksi.&nbsp;</p><p><a href="http://anttivesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248068-etamyyty-alkoholi-sekoittaa-paita">Edellisessä blogitekstissäni</a> käsittelin alkoholin etämyyntiä, joka joulukuun eduskuntakeskusteluiden jäljiltä jäi julkisuudessa sekavaan tilaan. Pääasialliset syyt tilan sekavuuteen ovat tarkoituksella ylläpidetty ristiriita lakien ja viranomaistulkintojen välillä sekä tiettyjen virkamiestahojen haluttomuus hyväksyä omien näkemystensä kanssa eriäviä tuomioistuinten ratkaisuja.&nbsp;</p><p>Visnapuu-tapausta eli ns. Alkotaxi-juttua STM pitää ahkerasti esillä, koska sen mukaan tuo ratkaisu &quot;antaa Suomelle luvan kieltää etämyynnin&quot;. No eihän se tietenkään tällaista lupaa anna.&nbsp; Unionin tuomioistuimen <a href="http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&amp;docid=171385&amp;pageIndex=0&amp;doclang=fi&amp;mode=lst&amp;dir=&amp;occ=first&amp;part=1&amp;cid=320077">tuomio</a> asiassa kuuluu relevantilta osin seuraavasti:</p><hr /><p><em>SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaa on tulkittava siten, että kun pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen jäsenvaltion säännöstön mukaan myyjä, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, tarvitsee vähittäismyyntiluvan voidakseen tuoda alkoholijuomia vähittäismyyntiin ensin mainitussa jäsenvaltiossa asuville kuluttajille tilanteessa, jossa myyjä huolehtii kyseisten juomien kuljetuksesta tai antaa sen kolmannen tehtäväksi, mainitut artiklat eivät ole esteenä tällaiselle säännöstölle, kunha</em><em>n tämä säännöstö on sellainen, että <strong>(1)</strong> sillä voidaan taata tavoitellun päämäärän toteuttaminen eli tässä tapauksessa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelu, <strong>(2)</strong> tätä päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä vähintään yhtä tehokkaasti <strong>(3)</strong> eikä kyseinen säännöstö ole mielivaltaisen syrjinnän keino tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoitus, minkä selvittäminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana. <strong>**</strong></em></p><hr /><p>Toisin sanoen, tässä ei ole ollut kyse varsinaisesti etämyynnistä vaan pikemminkin vähittäismyynnistä ja sen luvanvaraisuudesta. Virolainen yrittäjä Valev Visnapuu oli toimittanut itse tilauksia Suomeen suomalaisille kuluttajille, ja myynti on tapahtunut Suomessa. Tavallisesti etämyyntiteitse tapahtuva juomien ostaminen tapahtuu siten, että kuluttaja menee verkkokauppaan, ostaa tuotteet sieltä, ja sitten jokin kuljetusliike kuten DHL toimittaa tilauksen. Lisäksi on vielä KKO:n ratkaistavana (<strong>**</strong>), toteutuvatko edellä olevaan lainaukseen merkityt <strong>(1-3)</strong> ehdot.&nbsp;</p><p>Visnapuu-tapaus soveltuu erittäin huonosti minkäänlaiseksi tulkinnan ohjenuoraksi, koska siinä käsiteltävä toiminta ei ole lainkaan tyypillistä etämyyntiä. Visnapuu-tapauksen merkitystä etämyyntikysymyksen laajemman arvioinnin näkökulmasta on kriittisesti arvioinut mm. eduskunnan lakivaliokunnalle antamassaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-155919.pdf">lausunnossa</a> Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.</p><p>Etämyynnin sallituksi toteava, lainvoimainen Vaasan Hovioikeuden <a href="https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/hovioikeusratkaisut/hovioikeusratkaisut/1464590704141.html">Viiniklubi-tuomio</a> tuli sivuttua edellisessä blogissa. Tässä tapauksessa viinejä maahan tuonut ja klubin jäsenille edelleen toimittanut henkilö oli syytteessä törkeästä alkoholirikoksesta. Syyte hylättiin, koska&nbsp;<strong>alkoholilain säännökset, joiden nojalla syytetyn menettely on ollut lainvastaista, eivät ole EU-oikeuden mukaisia.</strong>&nbsp;</p><p>Tämä VaaHO:n tuomio oli unohdettu STM:n valmisteleman alkoholilakiesityksen perusteluista, mutta ehkäpä se muistuu mieleen nyt, kun ministeriössä saadaan ihan ajatuksella keskittyä siihen, mitä asia koskee eli etämyyntiin.&nbsp;</p><p>Seuraavaksi voisi tarkastella STM:n niin ikään vähemmälle huomiolle jättämää EY-tuomioistuimen ns. <a href="http://curia.europa.eu/juris/document/document_print.jsf;jsessionid=9ea7d2dc30dd6cbcdf4af5f8484d8b53b86eebf8be41.e34KaxiLc3qMb40Rch0SaxuSahr0?doclang=FI&amp;text=&amp;pageIndex=0&amp;docid=63050&amp;cid=391415">Rosengren-tuomiota</a>, jonka myötä Ruotsissa jouduttiin unohtamaan haikailut etämyynnin kieltämisestä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Rosengren-tapauksessa henkilöt olivat tilanneet Ruotsissa olevasta asuinpaikastaan käsin postimyynnistä suoraan tuottajilta laatikoittain Espanjassa tuotettua viiniä. Nämä laatikot, jotka tuotiin Ruotsiin ilman, että niitä olisi ilmoitettu tullissa, takavarikoitiin sillä perusteella, että ne oli tuotu maahan alkoholilain vastaisella tavalla.</p><p>Tuomio kuuluu seuraavasti:</p><hr /><p><em>1) Alkohollagenin (alkoholilaki), joka on annettu 16.12.1994, 4 luvun 2 &sect;:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista kansallista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on arvioitava EY 28 artiklan valossa eikä EY 31 artiklan valossa.</em></p><p><em>2) Alkohollagenin 4 luvun 2 &sect;:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltainen säännös, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on EY 28 artiklassa tarkoitettu tuonnin määrällinen<br />rajoitus, vaikka kyseisessä laissa velvoitetaan vähittäismyyntimonopolin haltija toimittamaan ja tarvittaessa siis tuomaan maahan pyynnöstä asianomaiset juomat.</em></p><p><em>3) Alkohollagenin 4 luvun 2 &sect;:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti ja</em></p><p><em>&mdash; jolla ei voida saavuttaa tavoitteena olevaa alkoholin kulutuksen yleistä rajoittamista ja</em></p><p><em>&mdash; joka ei ole oikeassa suhteessa siihen tavoiteltuun päämäärään nähden, että nuorisoa suojellaan alkoholin kulutuksen haitoilta,</em></p><p><em>ei voida pitää EY 30 artiklan nojalla oikeutettuna ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi.&nbsp;</em></p><hr /><p>Postimyynnistä tilaaminen ja etämyynti ovat kaikkialla EU:ssa normaalia ja laillista toimintaa.&nbsp;Suomen lainsäädännössä asiaa koskevaa sääntelyä on mm. <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100182">valmisteverotuslaissa</a>, joka sisältää varsin selkeät määrittelyt etämyynnin menettelyistä ja siihen liittyvistä vero- ja muista velvoitteista. Valmisteverotuslain etämyyntiä ja muuta maahantuontia koskevista kohdista voi selvästi nähdä myös sen, että etämyynti on nimenomaan pääsääntö ja muut maahan tuomisen tavat (kuten suomalainen keinotekoinen erikoisuus nimeltä &quot;etäosto&quot;) poikkeuksia.&nbsp;</p><p>Mitä enemmän näitä aiheeseen liittyviä tuomioita ja voimassa olevia lakeja lukee, sitä enemmän joutuu ihmettelemään, millä ihmeen perusteella suomalaiset virkamiehet ovat voineet kenenkään asiaan puuttumatta väittää, että Suomen laki jo nyt kieltäisi alkoholin etämyynnin (esim. eduskunnalle esitetyt&nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-147697.pdf">väitteet</a> &quot;nykyisestä etämyyntikiellosta&quot;). Ei kiellä. <strong>Myöskään Helsingin Hovioikeus tai EUT eivät ole &quot;tuominneet&quot; etämyyntiä kielletyksi, vaikka niin on mm. eduskunnalle suoraan väitetty.</strong> Helsingin hovioikeuden (ei lainvoimainen) <a href="https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/material/attachments/oikeus_hovioikeudet_helsinginhovioikeus/tiedotteet2014/2017/4CtFsCuGd/Tiedote_R_12-2908.pdf">tuomio</a>&nbsp;päinvastoin viittaa EU-tuomioistuimelta pyydettyyn ennakkoratkaisuun, joka nimenomaan toteaa, että <em>&quot;vaatimusta vähittäismyyntiluvasta voidaan pitää tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä.&quot;&nbsp;</em>Lisäksi Helsingin Hovioikeus totesi jo alle 4,7-prosenttisten (nyk. 5,5) juomien osalta, ettei niiden maahantuonnin ja kotiinkuljetuksen kieltäminen ole EU-oikeuden mukaista. Tuomiota koskevassa hovioikeuden tiedotteessa ei mainita sanallakaan etämyyntiä.&nbsp;</p><p>Etämyyntikiellon vaatijat vetoavat siihen, että Alkolla on monopoli vähittäismyyntiin Suomessa yli 5,5-prosenttisten juomien osalta. Niin onkin, mutta ei se liity etämyyntiin. Rosengren-tuomiossa tämä sanotaan aivan selvästi: <em>&quot;</em><em>Aluksi on huomautettava, että alkoholilaissa monopolille annettu erityinen tehtävä koostuu siitä, että <strong>monopolille on varattu yksinoikeus</strong> <strong>harjoittaa</strong> <strong>Ruotsissa alkoholijuomien vähittäismyyntiä kuluttajille</strong>, lukuun ottamatta myyntiä anniskelupaikoissa. <strong>On selvää, että tämä yksinoikeus ei kata kyseisten juomien maahantuontia.</strong></em>&quot; Ja juuri maahantuonnista etämyynnissä on kysymys.&nbsp;</p><p>Kannattaa kiinnittää huomiota myös professori Raition edellä mainitussa lausunnossaan viittaamaan Suomen hallituksen 15.7.2004 antamaan kirjalliseen huomautukseen Rosengren-tapauksessa. Raition mukaan &quot;<em>huomautus sisältää varsin selkokielisen linjauksen alkoholin etämyynnin sallittavuudesta ja samaisen alkoholilain (1994/1143) tulkinnasta seuraavasti (kohta 18): &#39;Toisin kuin Ruotsissa,&nbsp;<strong>Suomessa ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa rajoituksia alkoholijuomien maahantuonnille siten, että yksityishenkilöiden vapautta tilata alkoholijuomia omaan tai lähipiirinsä käyttöön esimerkiksi suoraan tuottajilta muista jäsenvaltioista olisi kielletty</strong>&#39;&rdquo;</em>. Mieli on muuttunut matkan varrella, vaikka pykälät ovat pysyneet ennallaan, ja ennallaan ne ovat edelleen.</p><p>Lopuksi on hyvä mennä suoraan alkulähteille eli <a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:12012E/TXT">Sopimukseen Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT)</a>.</p><p>- Artikla 34 (aiemmin EY 28) kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: &quot;<em>Jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.</em>&quot;</p><p>- Artiklassa 36 (aiemmin EY 30) annetaan mahdollisuus toteuttaa tietyillä perusteilla kieltoja tai rajoituksia. Yksi sallituista perusteista on terveyden suojelu. Samassa artiklassa kuitenkin asetetaan ehto, jonka mukaan &quot;<em>Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.</em>&quot;</p><p>- Artiklan 37 (aiemmin EY 31) toinen momentti kieltää toteuttamasta uusia toimenpiteitä, &quot;<em>joilla rajoitetaan jäsenvaltioiden välisten tullien ja määrällisten rajoitusten kieltämistä koskevien artiklojen soveltamisalaa</em>&quot;.&nbsp;</p><p>Sillä rajallisella hahmotuskyvyllä, joka minulla on, en oikein kykene näkemään sellaista polkua, joka oikeuskäytännön ja EU-lainsäädännön valossa mahdollistaisi uudet toimenpiteet alkoholijuomien etämyynnin rajoittamiseksi. Halua sellaiseen saattaa olla, mutta ei sellaista fakiiria löydy, joka pystyisi vääristelemään argumentit sellaiseen muotoon, että ne ikinä menisivät läpi EU-oikeuden seulasta.</p><p>Kotimaisille päättäjille uskaliaat ja toiveikkaat tarkoitushakuiset tulkinnat saattavat mennä läpi, kun kaikilla ei ole aikaa katsoa itse, mitä tuomioissa ja pykälissä oikeasti lukee. Suomessa on totuttu luottamaan siihen, että päätöksentekijät saavat kaiken oikean ja oleellisen tiedon. Tässä keskeinen tekijä on <a href="http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:esittelij%C3%A4n_vastuu">esittelijän vastuu</a>. Informaation tarkoitushakuinen valikointi ja rajaaminen tai muu politikointi eivät kuulu siihen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosi vaihtui ja uuden alkoholilain ensimmäiset vapauttavat pykälät tulivat  voimaan. Sosiaalinen media täyttyi kuvista, joissa ihmiset ostavat yhden tölkin 5,5-prosenttista lonkeroa tai pullon A-olutta ruokakaupasta ihan vain siksi, että se tuli nyt mahdolliseksi. 

Edellisessä blogitekstissäni käsittelin alkoholin etämyyntiä, joka joulukuun eduskuntakeskusteluiden jäljiltä jäi julkisuudessa sekavaan tilaan. Pääasialliset syyt tilan sekavuuteen ovat tarkoituksella ylläpidetty ristiriita lakien ja viranomaistulkintojen välillä sekä tiettyjen virkamiestahojen haluttomuus hyväksyä omien näkemystensä kanssa eriäviä tuomioistuinten ratkaisuja. 

Visnapuu-tapausta eli ns. Alkotaxi-juttua STM pitää ahkerasti esillä, koska sen mukaan tuo ratkaisu "antaa Suomelle luvan kieltää etämyynnin". No eihän se tietenkään tällaista lupaa anna.  Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa kuuluu relevantilta osin seuraavasti:


SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaa on tulkittava siten, että kun pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen jäsenvaltion säännöstön mukaan myyjä, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, tarvitsee vähittäismyyntiluvan voidakseen tuoda alkoholijuomia vähittäismyyntiin ensin mainitussa jäsenvaltiossa asuville kuluttajille tilanteessa, jossa myyjä huolehtii kyseisten juomien kuljetuksesta tai antaa sen kolmannen tehtäväksi, mainitut artiklat eivät ole esteenä tällaiselle säännöstölle, kunhan tämä säännöstö on sellainen, että (1) sillä voidaan taata tavoitellun päämäärän toteuttaminen eli tässä tapauksessa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelu, (2) tätä päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä vähintään yhtä tehokkaasti (3) eikä kyseinen säännöstö ole mielivaltaisen syrjinnän keino tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoitus, minkä selvittäminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana. **


Toisin sanoen, tässä ei ole ollut kyse varsinaisesti etämyynnistä vaan pikemminkin vähittäismyynnistä ja sen luvanvaraisuudesta. Virolainen yrittäjä Valev Visnapuu oli toimittanut itse tilauksia Suomeen suomalaisille kuluttajille, ja myynti on tapahtunut Suomessa. Tavallisesti etämyyntiteitse tapahtuva juomien ostaminen tapahtuu siten, että kuluttaja menee verkkokauppaan, ostaa tuotteet sieltä, ja sitten jokin kuljetusliike kuten DHL toimittaa tilauksen. Lisäksi on vielä KKO:n ratkaistavana (**), toteutuvatko edellä olevaan lainaukseen merkityt (1-3) ehdot. 

Visnapuu-tapaus soveltuu erittäin huonosti minkäänlaiseksi tulkinnan ohjenuoraksi, koska siinä käsiteltävä toiminta ei ole lainkaan tyypillistä etämyyntiä. Visnapuu-tapauksen merkitystä etämyyntikysymyksen laajemman arvioinnin näkökulmasta on kriittisesti arvioinut mm. eduskunnan lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.

Etämyynnin sallituksi toteava, lainvoimainen Vaasan Hovioikeuden Viiniklubi-tuomio tuli sivuttua edellisessä blogissa. Tässä tapauksessa viinejä maahan tuonut ja klubin jäsenille edelleen toimittanut henkilö oli syytteessä törkeästä alkoholirikoksesta. Syyte hylättiin, koska alkoholilain säännökset, joiden nojalla syytetyn menettely on ollut lainvastaista, eivät ole EU-oikeuden mukaisia. 

Tämä VaaHO:n tuomio oli unohdettu STM:n valmisteleman alkoholilakiesityksen perusteluista, mutta ehkäpä se muistuu mieleen nyt, kun ministeriössä saadaan ihan ajatuksella keskittyä siihen, mitä asia koskee eli etämyyntiin. 

Seuraavaksi voisi tarkastella STM:n niin ikään vähemmälle huomiolle jättämää EY-tuomioistuimen ns. Rosengren-tuomiota, jonka myötä Ruotsissa jouduttiin unohtamaan haikailut etämyynnin kieltämisestä.  

Rosengren-tapauksessa henkilöt olivat tilanneet Ruotsissa olevasta asuinpaikastaan käsin postimyynnistä suoraan tuottajilta laatikoittain Espanjassa tuotettua viiniä. Nämä laatikot, jotka tuotiin Ruotsiin ilman, että niitä olisi ilmoitettu tullissa, takavarikoitiin sillä perusteella, että ne oli tuotu maahan alkoholilain vastaisella tavalla.

Tuomio kuuluu seuraavasti:


1) Alkohollagenin (alkoholilaki), joka on annettu 16.12.1994, 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista kansallista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on arvioitava EY 28 artiklan valossa eikä EY 31 artiklan valossa.

2) Alkohollagenin 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltainen säännös, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on EY 28 artiklassa tarkoitettu tuonnin määrällinen
rajoitus, vaikka kyseisessä laissa velvoitetaan vähittäismyyntimonopolin haltija toimittamaan ja tarvittaessa siis tuomaan maahan pyynnöstä asianomaiset juomat.

3) Alkohollagenin 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti ja

— jolla ei voida saavuttaa tavoitteena olevaa alkoholin kulutuksen yleistä rajoittamista ja

— joka ei ole oikeassa suhteessa siihen tavoiteltuun päämäärään nähden, että nuorisoa suojellaan alkoholin kulutuksen haitoilta,

ei voida pitää EY 30 artiklan nojalla oikeutettuna ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. 


Postimyynnistä tilaaminen ja etämyynti ovat kaikkialla EU:ssa normaalia ja laillista toimintaa. Suomen lainsäädännössä asiaa koskevaa sääntelyä on mm. valmisteverotuslaissa, joka sisältää varsin selkeät määrittelyt etämyynnin menettelyistä ja siihen liittyvistä vero- ja muista velvoitteista. Valmisteverotuslain etämyyntiä ja muuta maahantuontia koskevista kohdista voi selvästi nähdä myös sen, että etämyynti on nimenomaan pääsääntö ja muut maahan tuomisen tavat (kuten suomalainen keinotekoinen erikoisuus nimeltä "etäosto") poikkeuksia. 

Mitä enemmän näitä aiheeseen liittyviä tuomioita ja voimassa olevia lakeja lukee, sitä enemmän joutuu ihmettelemään, millä ihmeen perusteella suomalaiset virkamiehet ovat voineet kenenkään asiaan puuttumatta väittää, että Suomen laki jo nyt kieltäisi alkoholin etämyynnin (esim. eduskunnalle esitetyt väitteet "nykyisestä etämyyntikiellosta"). Ei kiellä. Myöskään Helsingin Hovioikeus tai EUT eivät ole "tuominneet" etämyyntiä kielletyksi, vaikka niin on mm. eduskunnalle suoraan väitetty. Helsingin hovioikeuden (ei lainvoimainen) tuomio päinvastoin viittaa EU-tuomioistuimelta pyydettyyn ennakkoratkaisuun, joka nimenomaan toteaa, että "vaatimusta vähittäismyyntiluvasta voidaan pitää tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä." Lisäksi Helsingin Hovioikeus totesi jo alle 4,7-prosenttisten (nyk. 5,5) juomien osalta, ettei niiden maahantuonnin ja kotiinkuljetuksen kieltäminen ole EU-oikeuden mukaista. Tuomiota koskevassa hovioikeuden tiedotteessa ei mainita sanallakaan etämyyntiä. 

Etämyyntikiellon vaatijat vetoavat siihen, että Alkolla on monopoli vähittäismyyntiin Suomessa yli 5,5-prosenttisten juomien osalta. Niin onkin, mutta ei se liity etämyyntiin. Rosengren-tuomiossa tämä sanotaan aivan selvästi: "Aluksi on huomautettava, että alkoholilaissa monopolille annettu erityinen tehtävä koostuu siitä, että monopolille on varattu yksinoikeus harjoittaa Ruotsissa alkoholijuomien vähittäismyyntiä kuluttajille, lukuun ottamatta myyntiä anniskelupaikoissa. On selvää, että tämä yksinoikeus ei kata kyseisten juomien maahantuontia." Ja juuri maahantuonnista etämyynnissä on kysymys. 

Kannattaa kiinnittää huomiota myös professori Raition edellä mainitussa lausunnossaan viittaamaan Suomen hallituksen 15.7.2004 antamaan kirjalliseen huomautukseen Rosengren-tapauksessa. Raition mukaan "huomautus sisältää varsin selkokielisen linjauksen alkoholin etämyynnin sallittavuudesta ja samaisen alkoholilain (1994/1143) tulkinnasta seuraavasti (kohta 18): 'Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa rajoituksia alkoholijuomien maahantuonnille siten, että yksityishenkilöiden vapautta tilata alkoholijuomia omaan tai lähipiirinsä käyttöön esimerkiksi suoraan tuottajilta muista jäsenvaltioista olisi kielletty'”. Mieli on muuttunut matkan varrella, vaikka pykälät ovat pysyneet ennallaan, ja ennallaan ne ovat edelleen.

Lopuksi on hyvä mennä suoraan alkulähteille eli Sopimukseen Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT).

- Artikla 34 (aiemmin EY 28) kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "Jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä."

- Artiklassa 36 (aiemmin EY 30) annetaan mahdollisuus toteuttaa tietyillä perusteilla kieltoja tai rajoituksia. Yksi sallituista perusteista on terveyden suojelu. Samassa artiklassa kuitenkin asetetaan ehto, jonka mukaan "Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen."

- Artiklan 37 (aiemmin EY 31) toinen momentti kieltää toteuttamasta uusia toimenpiteitä, "joilla rajoitetaan jäsenvaltioiden välisten tullien ja määrällisten rajoitusten kieltämistä koskevien artiklojen soveltamisalaa". 

Sillä rajallisella hahmotuskyvyllä, joka minulla on, en oikein kykene näkemään sellaista polkua, joka oikeuskäytännön ja EU-lainsäädännön valossa mahdollistaisi uudet toimenpiteet alkoholijuomien etämyynnin rajoittamiseksi. Halua sellaiseen saattaa olla, mutta ei sellaista fakiiria löydy, joka pystyisi vääristelemään argumentit sellaiseen muotoon, että ne ikinä menisivät läpi EU-oikeuden seulasta.

Kotimaisille päättäjille uskaliaat ja toiveikkaat tarkoitushakuiset tulkinnat saattavat mennä läpi, kun kaikilla ei ole aikaa katsoa itse, mitä tuomioissa ja pykälissä oikeasti lukee. Suomessa on totuttu luottamaan siihen, että päätöksentekijät saavat kaiken oikean ja oleellisen tiedon. Tässä keskeinen tekijä on esittelijän vastuu. Informaation tarkoitushakuinen valikointi ja rajaaminen tai muu politikointi eivät kuulu siihen.

]]>
6 http://anttivesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248540-etanoli-ja-siihen-muka-liittyvat-epaselvyydet#comments Kotimaa Alkoholilaki Etämyynti Wed, 03 Jan 2018 08:44:38 +0000 Antti Vesala http://anttivesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248540-etanoli-ja-siihen-muka-liittyvat-epaselvyydet
Sisäministeriö valmistautuu kasvaviin turvallisuusuhkiin http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248286-sisaministerio-valmistautuu-kasvaviin-turvallisuusuhkiin <p>Sanomalehti Keskisuomalaisen haltuunsa saamien <u><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9998151">luottamuksellisten ja osin salaisten tietojen </a></u>mukaan sisäministeriössä valmistaudutaan vuodesta alusta voimaan astuvan uuden lain vuoksi kasvaviin&nbsp; sisäisiin turvallisuusuhkiin - lehdelle vuodettuja tietoja kommentoinut sisäministeri Paula Risikko myöntää väitettyjen valmisteluiden olevan varsin mittavia&nbsp; ja ennakkosuunnitelmien perustuvan reaalisiin uhkakuviin :</p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp; &nbsp; &nbsp;&quot;Sisäministeriössä on jo arvioitu, että poliisién määrää tulisi kasvattaa <strong>kasvavien alkoholihaittojen </strong>takia noin 170 henkilötyövuodella. Ministeriö perustaa arvionsa siihen, että alkoholin saatavuuden laajeneminen lisää kulutusta ja siirtää juomista koteihin ja kaduille.</em></p><p><em>Risikko sanoo Keskisuomalaisessa, että alkoholilain ja muiden turvallisuustilanteen muutosten vaikutukset on huomioitava myös koulutusmäärissä, koska poliiseja ei juurikaan ole työttömänä. Ministeriön mukaan myös ravintoloiden jatkoaikojen lisääntyminen ja myöhentyminen<strong> todennäköisesti lisäävät järjestyshäiriöitä ja pahoinpitelyjä keskustoissa varsinkin aamuöisin ja viikonloppuisin</strong>.&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Näin - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sanomalehti Keskisuomalaisen haltuunsa saamien luottamuksellisten ja osin salaisten tietojen mukaan sisäministeriössä valmistaudutaan vuodesta alusta voimaan astuvan uuden lain vuoksi kasvaviin  sisäisiin turvallisuusuhkiin - lehdelle vuodettuja tietoja kommentoinut sisäministeri Paula Risikko myöntää väitettyjen valmisteluiden olevan varsin mittavia  ja ennakkosuunnitelmien perustuvan reaalisiin uhkakuviin :

 

     "Sisäministeriössä on jo arvioitu, että poliisién määrää tulisi kasvattaa kasvavien alkoholihaittojen takia noin 170 henkilötyövuodella. Ministeriö perustaa arvionsa siihen, että alkoholin saatavuuden laajeneminen lisää kulutusta ja siirtää juomista koteihin ja kaduille.

Risikko sanoo Keskisuomalaisessa, että alkoholilain ja muiden turvallisuustilanteen muutosten vaikutukset on huomioitava myös koulutusmäärissä, koska poliiseja ei juurikaan ole työttömänä. Ministeriön mukaan myös ravintoloiden jatkoaikojen lisääntyminen ja myöhentyminen todennäköisesti lisäävät järjestyshäiriöitä ja pahoinpitelyjä keskustoissa varsinkin aamuöisin ja viikonloppuisin."

 

 

 

Näin - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ...

]]>
13 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248286-sisaministerio-valmistautuu-kasvaviin-turvallisuusuhkiin#comments Alkoholilaki Fri, 29 Dec 2017 07:46:19 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248286-sisaministerio-valmistautuu-kasvaviin-turvallisuusuhkiin
Alkoholilaki muuttuu - hyötyä kaikille? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248282-alkoholilaki-muuttuu-hyotya-kaikille <p>Ensi vuoden alusta alkoholilaki muuttuu ja nelosoluita ja limuviinoja saa sen jälkeen myydä ruokakaupoissa. Käytäntö tulee varmasti laskemaan nelosoluen ja limuviinojen hintoja mitä ei voi välttämättä pitää hyvänä asiana.</p><p>Hyvänä asiana kaikkien kannalta voinee pitää sitä, että on väläytetty, että Suomeen saataisiin 170 poliisia lisää jotta kansalaisten turvallisuus pystytään alkoholain muuttumisen myötä pitämään nykyisellä tasolla.</p><p>Itse en usko, että alkoholilain muutos juurikaan lisää järjestyshäiriöitä - tuon suhteen tilanne säilynee melko lailla nykyisellä tasolla, uskallan väittää. Ensi vuonna tiedämme paremmin.</p><p>Mikäli kuitenkin poliiseja palkataan lisää niin se on pelkästään hyvä asia. Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa liian vähän. Monet oikeat rikoksetkin jäävät tutkimatta.</p><p>Ns. rähinäviinan juojia on nyt ja tulee aina olemaan - tai naisista se on kiinni(?) sillä rähinäviinaa juovilla on yleensä geenivirhe joka tuota väkivaltaista käytöstä aiheuttaa. Poliisilla tulee kuitenkin vielä pitkään riittämään töitä alkoholia nauttineiden aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi.</p><p>Ryyppyporukoissa aina silloin tällöin sattuu jopa tappoja ja murhia. Noissa porukoissa lienee kuitenkin harvemmin mukana varsinaisia rähinäviinan juojia, siis &quot;geenivirheellisiä ihmisiä&quot; - syyt lienevät muualla, veikkaan ja väitän. Rohkenen myös väittää, että ns. puliukot kiinnittävät huomiota myös alkoholin hintaan. Sen sijaan rähinägeenin omaavilla yleensä on rahaa vaikka siihen koskenkorvaan.</p><p>Tärkein asia tässä veromuutoksessa on kuitenkin se, että ehkä saamme lisää poliiseja joita&nbsp; nyt on liian vähän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensi vuoden alusta alkoholilaki muuttuu ja nelosoluita ja limuviinoja saa sen jälkeen myydä ruokakaupoissa. Käytäntö tulee varmasti laskemaan nelosoluen ja limuviinojen hintoja mitä ei voi välttämättä pitää hyvänä asiana.

Hyvänä asiana kaikkien kannalta voinee pitää sitä, että on väläytetty, että Suomeen saataisiin 170 poliisia lisää jotta kansalaisten turvallisuus pystytään alkoholain muuttumisen myötä pitämään nykyisellä tasolla.

Itse en usko, että alkoholilain muutos juurikaan lisää järjestyshäiriöitä - tuon suhteen tilanne säilynee melko lailla nykyisellä tasolla, uskallan väittää. Ensi vuonna tiedämme paremmin.

Mikäli kuitenkin poliiseja palkataan lisää niin se on pelkästään hyvä asia. Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa liian vähän. Monet oikeat rikoksetkin jäävät tutkimatta.

Ns. rähinäviinan juojia on nyt ja tulee aina olemaan - tai naisista se on kiinni(?) sillä rähinäviinaa juovilla on yleensä geenivirhe joka tuota väkivaltaista käytöstä aiheuttaa. Poliisilla tulee kuitenkin vielä pitkään riittämään töitä alkoholia nauttineiden aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi.

Ryyppyporukoissa aina silloin tällöin sattuu jopa tappoja ja murhia. Noissa porukoissa lienee kuitenkin harvemmin mukana varsinaisia rähinäviinan juojia, siis "geenivirheellisiä ihmisiä" - syyt lienevät muualla, veikkaan ja väitän. Rohkenen myös väittää, että ns. puliukot kiinnittävät huomiota myös alkoholin hintaan. Sen sijaan rähinägeenin omaavilla yleensä on rahaa vaikka siihen koskenkorvaan.

Tärkein asia tässä veromuutoksessa on kuitenkin se, että ehkä saamme lisää poliiseja joita  nyt on liian vähän.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248282-alkoholilaki-muuttuu-hyotya-kaikille#comments Alkoholilaki Limuviinanat Nelosolut Poliisi Turvallisuus Fri, 29 Dec 2017 06:20:41 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248282-alkoholilaki-muuttuu-hyotya-kaikille
Ikuinen dilemma http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247979-ikuinen-dilemma <p>Onko järkevää sanan perinteisessä merkityksessä &quot;rangaista&quot; sellaista, johon rangaistus ei hänen tilansa vuoksi vaikuttaisi, olkoonkin että toisaalta hänen tilansa myös pääsasiallinen syy, minkä johdosta sopivaa rangaistusta on ylipäätään aiheellista kerääntyä pohtimaan?</p><p>Entä jos joku on ehdollistunut jotenkin ihan pimeästi, että jos pistää varvassukat jalkaan, niin sekoilee aina jotain mitä katuu myöhemmin, mutta ilman varvassukkia kaikki sujuu hyvin ja vielä paremmin?</p><p>Ongelma ei, <em>niinq mun mielestä,&nbsp;</em>ole Hakkarainen tai edes alkoholi, vaan se, miten alkoholi joihinkin ihmisiin lopulta päätyy vaikuttamaan ja kuinka paljon näitä dipsomanian tiputanssia viipeltäviä rajatapauksia todella sitten on joukossamme.</p><p>Joku voi analysoida syvemminkin, mutta sellaistakin on tietääkseni olemassa, että se ongelma nousee ajoittain, jolloin ylilyöntien tietysti ajatellaan helposti olevan pelkkää holtittomuutta alkoholin käytössä sillä kertaa. Varsin arkisten ja tavanomaisena pidetyn alkoholinkäyttäjän kuvausten mukaan, taustalla kuitenkin kasvaa jokin outo paine, joka toisinaan helpottuu vain reippaalla kupittelulla. Näin sanoi myös Soini, todetessaan kuinka työmies on kopsunsa ansainnut. Mekanismi on hakkaraisilla sama kuin kenellä tahansa, jonka viikonloput ovat kohtalaisen kosteita ja paljonko se sitten tarkoittaa, uskon lukijoiden olevan tässä toistensa parhaita tuomareita (vaikka pelkästään itsensä riittäisi jopa täydellisesti, mutta kellepä se riittäisi?).</p><p>Ainoa vaan, että vaikka se tunne pääsystä viimein putelin äärelle on hakkaraisilla <em>muuten</em> samanlainen kuin ns. enemmistön edustajalla, joka iltapäivästä istuu työpisteellään perjantaipullonsa helmeilevää hikoilua mielessään maiskutellen...niin enemmistön edustajan halulla juoda itsensä humalaan (sikäli kun sitä on) löytyy kuitenkin aina lopulta mittansa. Suurimmalla osalla ihmisiä asia vain on niin. Potentiaalisilla ongelmakäyttäjillä ei joissain/useimmissa tapauksissa tunnu olevan paljoakaan rajaa, siinä missä raskailla ongelmakäyttäjillä tilanteen luonne tai muiden käyttäytyminen eivät enää vaikuta hänen alkoholinkäyttönsä liiallisuuteen, eivätkä mahdolliset velvoitteet, myöskään seuraavia päiviä koskien. Kuitenkin &quot;kohtauksen&quot; mentyä ohi, ihminen normalisoituu krapulan myötä morkkikseen, takaumiin illan kulusta kaikkine hölmöilyineen ja kokee useinkin katumusta juomisesta/an laajemminkin. Tämä kuitenkin menee ohi nopeasti vieroitusoireiden palattua ja siitähän se kierre saa voimansa alunperinkin, että pelkän ohuen mieliteon sijaan tällainen henkilö tulee antaneeksi myöten&nbsp;<em>vieroitusoireille.&nbsp;</em></p><p>Jos joku ei satu tietämään, niin vieroitusoire tietysti edellyttää ainakin orastavaa riippuvuutta. Niin sanotusti järjissään oleva erottaa ne muista ihmisistä ja yrittää kenties epätoivoisestikin puuttua toisen &quot;tasoitteluun&quot;, mutta se jolla ne on, pitää selittää tilanteen helposti milloin milläkin. Yhä useammin. Ja useammin. Ajan myötä on mahdollista sekin, että hän on ns. täydessä tällingissä kun muut vasta aloittelevat. Se johtuu juuri tästä samasta syystä, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hahmottaa juomistaan, oikeastaan yhtään. Kukapa ei olisi nähnyt jossain pariskuntaa, jonka toinen osapuoli (yleensä mies) omasta mielestään ottaa vain &quot;vähän täydennystä&quot;, &quot;ehkä vielä yhden&quot;, eikä ymmärrä/halua ymmärtää kiskovansa kaksin käsin, sen enempää kuin hän vaikuttaa välittävän seuralaisensa varsin ilmeisestä tyytymättömyydestä? Tällainen mielletään usein kypsymättömyydeksi ja sellaistahan siinä varsin selkeästi onkin mukana, mutta kenties ammattilaisilla olisi jokin arvio kuinka monesti kyse on&nbsp;<em>pelkästään</em>&nbsp;siitä. &nbsp;</p><p>On kuitenkin monimutkaista, monimuotoista ja todella usean elämää tälläkin hetkellä koskettavaa ongelmaa helpompaa puhua esim. Hakkaraisen kelvottomuudesta kansanedustajaksi tai ehdottaa hätäpäissään pikkujoulujen lopettamista kokonaan, kuin avoimesti kohdata se kuinka paljon alkoholi lopulta tuo esiin niitä huonoja puolia itsessä ja/tai muissa, saati että kuitenkaan rohkenisi ehdottaa Eduskunnan pikkujouluja vietettäväksi...ei...eihän nyt sentään...</p><p><br />...ja sitä rataa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Palataan siis Hakkaraisesta puolikkaan syklin koko painolla vielä siihen, että kyllä on kauheaa tuollainen käytös (ja onhan se), minkä jälkeen latingissa oleva kierros takaisin bashingina Hakkaraiseen.</p><p>Ikiliikkuja on keksitty, sillä on myös ikuinen moottori: laaja haluttomuus käsitellä vastaavia ilmiöitä juurineen laajemmin, mikä tietääkin sitä suurempaa löylyä Hakkaraiselle ja kahta suurempaa tuomittavuutta hänen toiminnalleen, olkoonkin että hän on sitä pyytänyt asianosaisilta anteeksi sekä ryhtynyt kaikkiin korjaaviin toimenpiteisiin vastaavan estämiseksi osaltaan jatkossa. Asia ei minulle todellakaan kuulu, mutta varmaan nyt sen verran voi julkisesti hämmästellä, että mitä enemmän hän muka vielä voisi tehdä asian hyväksi?</p><p>Vahinko on jo tapahtunut (tai kaikki niistä), eikä niitä yhdistä mikään muu kuin alkoholi. Aikoina jolloin hän ei ole juonut alkoholia, ei ole edes meinannut sattua vastaavaa. &quot;Ei olisi tullut selevinpäin mieleenkään&quot;, kuten monesti sanotaan. Hakkaraisella on varmasti takanaan sellaisiakin juhlia, ettei mitään kaduttavaa ollut, eikä meinannutkaan. Toisella kertaa taas syntyy mm. varmastikin eräs muistettavimpia eduskuntaskandaaleja, joka päätyi peittämään alleen jopa Hesarin tietovuodosta nousseen uutisoinnin. Jos joku sattui sellaista toivomaan, niin sai toivomansa, eikä tarvittu salaliittoa.&nbsp;<br /><br />Hmmm...ainoa todellinen kysymys lieneekin, että kauankohan tuo katuvan retuuttaminen jaksaa tällä kertaa viihdyttää?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko järkevää sanan perinteisessä merkityksessä "rangaista" sellaista, johon rangaistus ei hänen tilansa vuoksi vaikuttaisi, olkoonkin että toisaalta hänen tilansa myös pääsasiallinen syy, minkä johdosta sopivaa rangaistusta on ylipäätään aiheellista kerääntyä pohtimaan?

Entä jos joku on ehdollistunut jotenkin ihan pimeästi, että jos pistää varvassukat jalkaan, niin sekoilee aina jotain mitä katuu myöhemmin, mutta ilman varvassukkia kaikki sujuu hyvin ja vielä paremmin?

Ongelma ei, niinq mun mielestä, ole Hakkarainen tai edes alkoholi, vaan se, miten alkoholi joihinkin ihmisiin lopulta päätyy vaikuttamaan ja kuinka paljon näitä dipsomanian tiputanssia viipeltäviä rajatapauksia todella sitten on joukossamme.

Joku voi analysoida syvemminkin, mutta sellaistakin on tietääkseni olemassa, että se ongelma nousee ajoittain, jolloin ylilyöntien tietysti ajatellaan helposti olevan pelkkää holtittomuutta alkoholin käytössä sillä kertaa. Varsin arkisten ja tavanomaisena pidetyn alkoholinkäyttäjän kuvausten mukaan, taustalla kuitenkin kasvaa jokin outo paine, joka toisinaan helpottuu vain reippaalla kupittelulla. Näin sanoi myös Soini, todetessaan kuinka työmies on kopsunsa ansainnut. Mekanismi on hakkaraisilla sama kuin kenellä tahansa, jonka viikonloput ovat kohtalaisen kosteita ja paljonko se sitten tarkoittaa, uskon lukijoiden olevan tässä toistensa parhaita tuomareita (vaikka pelkästään itsensä riittäisi jopa täydellisesti, mutta kellepä se riittäisi?).

Ainoa vaan, että vaikka se tunne pääsystä viimein putelin äärelle on hakkaraisilla muuten samanlainen kuin ns. enemmistön edustajalla, joka iltapäivästä istuu työpisteellään perjantaipullonsa helmeilevää hikoilua mielessään maiskutellen...niin enemmistön edustajan halulla juoda itsensä humalaan (sikäli kun sitä on) löytyy kuitenkin aina lopulta mittansa. Suurimmalla osalla ihmisiä asia vain on niin. Potentiaalisilla ongelmakäyttäjillä ei joissain/useimmissa tapauksissa tunnu olevan paljoakaan rajaa, siinä missä raskailla ongelmakäyttäjillä tilanteen luonne tai muiden käyttäytyminen eivät enää vaikuta hänen alkoholinkäyttönsä liiallisuuteen, eivätkä mahdolliset velvoitteet, myöskään seuraavia päiviä koskien. Kuitenkin "kohtauksen" mentyä ohi, ihminen normalisoituu krapulan myötä morkkikseen, takaumiin illan kulusta kaikkine hölmöilyineen ja kokee useinkin katumusta juomisesta/an laajemminkin. Tämä kuitenkin menee ohi nopeasti vieroitusoireiden palattua ja siitähän se kierre saa voimansa alunperinkin, että pelkän ohuen mieliteon sijaan tällainen henkilö tulee antaneeksi myöten vieroitusoireille. 

Jos joku ei satu tietämään, niin vieroitusoire tietysti edellyttää ainakin orastavaa riippuvuutta. Niin sanotusti järjissään oleva erottaa ne muista ihmisistä ja yrittää kenties epätoivoisestikin puuttua toisen "tasoitteluun", mutta se jolla ne on, pitää selittää tilanteen helposti milloin milläkin. Yhä useammin. Ja useammin. Ajan myötä on mahdollista sekin, että hän on ns. täydessä tällingissä kun muut vasta aloittelevat. Se johtuu juuri tästä samasta syystä, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hahmottaa juomistaan, oikeastaan yhtään. Kukapa ei olisi nähnyt jossain pariskuntaa, jonka toinen osapuoli (yleensä mies) omasta mielestään ottaa vain "vähän täydennystä", "ehkä vielä yhden", eikä ymmärrä/halua ymmärtää kiskovansa kaksin käsin, sen enempää kuin hän vaikuttaa välittävän seuralaisensa varsin ilmeisestä tyytymättömyydestä? Tällainen mielletään usein kypsymättömyydeksi ja sellaistahan siinä varsin selkeästi onkin mukana, mutta kenties ammattilaisilla olisi jokin arvio kuinka monesti kyse on pelkästään siitä.  

On kuitenkin monimutkaista, monimuotoista ja todella usean elämää tälläkin hetkellä koskettavaa ongelmaa helpompaa puhua esim. Hakkaraisen kelvottomuudesta kansanedustajaksi tai ehdottaa hätäpäissään pikkujoulujen lopettamista kokonaan, kuin avoimesti kohdata se kuinka paljon alkoholi lopulta tuo esiin niitä huonoja puolia itsessä ja/tai muissa, saati että kuitenkaan rohkenisi ehdottaa Eduskunnan pikkujouluja vietettäväksi...ei...eihän nyt sentään...


...ja sitä rataa.  

Palataan siis Hakkaraisesta puolikkaan syklin koko painolla vielä siihen, että kyllä on kauheaa tuollainen käytös (ja onhan se), minkä jälkeen latingissa oleva kierros takaisin bashingina Hakkaraiseen.

Ikiliikkuja on keksitty, sillä on myös ikuinen moottori: laaja haluttomuus käsitellä vastaavia ilmiöitä juurineen laajemmin, mikä tietääkin sitä suurempaa löylyä Hakkaraiselle ja kahta suurempaa tuomittavuutta hänen toiminnalleen, olkoonkin että hän on sitä pyytänyt asianosaisilta anteeksi sekä ryhtynyt kaikkiin korjaaviin toimenpiteisiin vastaavan estämiseksi osaltaan jatkossa. Asia ei minulle todellakaan kuulu, mutta varmaan nyt sen verran voi julkisesti hämmästellä, että mitä enemmän hän muka vielä voisi tehdä asian hyväksi?

Vahinko on jo tapahtunut (tai kaikki niistä), eikä niitä yhdistä mikään muu kuin alkoholi. Aikoina jolloin hän ei ole juonut alkoholia, ei ole edes meinannut sattua vastaavaa. "Ei olisi tullut selevinpäin mieleenkään", kuten monesti sanotaan. Hakkaraisella on varmasti takanaan sellaisiakin juhlia, ettei mitään kaduttavaa ollut, eikä meinannutkaan. Toisella kertaa taas syntyy mm. varmastikin eräs muistettavimpia eduskuntaskandaaleja, joka päätyi peittämään alleen jopa Hesarin tietovuodosta nousseen uutisoinnin. Jos joku sattui sellaista toivomaan, niin sai toivomansa, eikä tarvittu salaliittoa. 

Hmmm...ainoa todellinen kysymys lieneekin, että kauankohan tuo katuvan retuuttaminen jaksaa tällä kertaa viihdyttää? 

]]>
8 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247979-ikuinen-dilemma#comments Alkoholilaki Eduskunta Kansalaisyhteiskunta Wed, 20 Dec 2017 22:55:52 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247979-ikuinen-dilemma
Kulissien takana: kansanedustajien punaiset silmät http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247981-kulissien-takana-kansanedustajien-punaiset-silmat <p>Eilen ja tänään otsikot kirkuvat eduskunnan alkoholinkäyttöä.</p><p>Monien kansanedustajien silmät olivat tänä aamuna eduskunnassa punaiset.</p><p>Silmät eivät punoittaneet viinasta, vaan liikutuksesta &ndash; ja väsymyksestä. Monia liikutti, kun <em>Maa on niin kaunis</em> soi&nbsp; osana eduskunnan jouluperinnettä juhlavassa valtiosalissa. Monia väsytti, koska yöunet ovat monilla jääneet muutamaan tuntiin viimeisen parin viikon ajan.</p><p>Minua myös suretti. Lähes kaikkien edustajien ja eduskunnan puolesta, jotka ovat laittaneet kaikkensa likoon näinä viikkoina oikeina pitämiensä asioiden puolesta.</p><p>Menneiden kymmenen päivän aikana eduskunta on käsitellyt koko 2018 budjetin, alkoholilain kokonaisuudistuksen ja työttömyysturvan &rdquo;aktivointimallin&rdquo;. Istunnot ovat useana päivänä jatkuneet aamusta pitkälle seuraavan päivän puolelle ja useamman kerran aamuyön tunneille.</p><p>Siis salissa, ei sen ulkopuolella.</p><p>Silti eilen ja tänään otsikot kirkuvat eduskunnan alkoholinkäyttöä.</p><p>Samalla etenkin työttömyysturvan muutos on jäänyt aivan katveeseen, vaikka kyseessä on ihmiskuvaltaan ja perusteiltaan outo laki, jota kukaan ei ole vielä osannut puolustaa.</p><p>Kaikkein oudoin prosessi oli alkoholilain käsittely.</p><p>Sen ensimmäinen käsittely alkoi klo 19&rsquo;30 viime viikon torstai-iltana. Meillä edustajilla oli tieto, että äänestys laista olisi perjantaiaamuna. Eduskunnan käsittelylle oli siis varattu vain torstai-ilta ja torstain ja perjantain välinen yö. Koko eduskunnan käsittelyä edelsi asiantuntijavaliokunnan eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittely.</p><p>Valiokunnan kirjallinen yhteenveto, jota eduskunnassa kutsutaan mietinnöksi, valmistui torstaina aamupäivällä. Me edustajat siis saimme asiantuntijamietinnön käsiimme muutama tunti ennen käsittelyn alkua. Mietinnön sisällöstä neuvoteltiin viime hetkiin asiasta. Valiokunnan selvä enemmistö päätyi vastustamaan hallituksen esitystä.</p><p>Sdp esitti, että alkoholilain käsittely olisi joko siirretty ensi vuoden puolelle tai vähintään seuraavaan päivään ja päivänvaloon, mutta se ei hallitukselle käynyt. Vielä käsittelyn aikana illan tunteina Päivi Räsänen esitti pöydällepanoa, mutta se ei myöskään sopinut kaikille.</p><p>Anteeksi siis ihmiset, että en jaksa huvittua &rdquo;eduskunta äänesti kännissä alkoholilaista&rdquo; &ndash;läpänheitosta.</p><p>Asia oli vakava. Käsittelyssä valiokunnan koko syksyn asiantuntijatyö mitätöitiin yhden illan ja yön aikana ja äänestystulos oli toinen kuin valiokunnan kanta.</p><p>Lisäksi nyt on käynyt ilmi, että kun salissa argumentoitiin niin salin ulkopuolella pari perussuomalaista on törkeillyt ja örveltänyt.</p><p>Myös työttömyysturvan &rdquo;akvivointimalli&rdquo; kärsi vastaavista käsittelyaikatauluista. Sitä on ansiokkaasti kuvannut esimerkiksi Tarja Filatov blogissaan.</p><p>Molemmissa asioissa tehtyjen päätöksien puolustaminen asia-argumenteilla ontui. Minusta tehtiin päätökset, jotka ovat ongelmallisia monien heikoimpien ryhmien kuten lasten tai työttömien näkökulmasta.</p><p>Toivumme näistä viikoista nopeasti. Silmät kirkastuvat. Univelka tulee kuitattua. Pienen hengähdystauon jälkeen kansanedustajat palaavat arkeensa ja tekevät taas kaikkensa puolustaakseen niitä asioita, joiden puolesta työtään tekevät.</p><p>Mutta älkää please enää jaksako viinaläppää. Ja please perussuomalaiset koittakaa tajuta, että nyt on enemmän kuin mokattu. Ei tuollainen kuulu eduskuntaan (tai oikein mihinkään).</p><p>&nbsp;</p> Eilen ja tänään otsikot kirkuvat eduskunnan alkoholinkäyttöä.

Monien kansanedustajien silmät olivat tänä aamuna eduskunnassa punaiset.

Silmät eivät punoittaneet viinasta, vaan liikutuksesta – ja väsymyksestä. Monia liikutti, kun Maa on niin kaunis soi  osana eduskunnan jouluperinnettä juhlavassa valtiosalissa. Monia väsytti, koska yöunet ovat monilla jääneet muutamaan tuntiin viimeisen parin viikon ajan.

Minua myös suretti. Lähes kaikkien edustajien ja eduskunnan puolesta, jotka ovat laittaneet kaikkensa likoon näinä viikkoina oikeina pitämiensä asioiden puolesta.

Menneiden kymmenen päivän aikana eduskunta on käsitellyt koko 2018 budjetin, alkoholilain kokonaisuudistuksen ja työttömyysturvan ”aktivointimallin”. Istunnot ovat useana päivänä jatkuneet aamusta pitkälle seuraavan päivän puolelle ja useamman kerran aamuyön tunneille.

Siis salissa, ei sen ulkopuolella.

Silti eilen ja tänään otsikot kirkuvat eduskunnan alkoholinkäyttöä.

Samalla etenkin työttömyysturvan muutos on jäänyt aivan katveeseen, vaikka kyseessä on ihmiskuvaltaan ja perusteiltaan outo laki, jota kukaan ei ole vielä osannut puolustaa.

Kaikkein oudoin prosessi oli alkoholilain käsittely.

Sen ensimmäinen käsittely alkoi klo 19’30 viime viikon torstai-iltana. Meillä edustajilla oli tieto, että äänestys laista olisi perjantaiaamuna. Eduskunnan käsittelylle oli siis varattu vain torstai-ilta ja torstain ja perjantain välinen yö. Koko eduskunnan käsittelyä edelsi asiantuntijavaliokunnan eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittely.

Valiokunnan kirjallinen yhteenveto, jota eduskunnassa kutsutaan mietinnöksi, valmistui torstaina aamupäivällä. Me edustajat siis saimme asiantuntijamietinnön käsiimme muutama tunti ennen käsittelyn alkua. Mietinnön sisällöstä neuvoteltiin viime hetkiin asiasta. Valiokunnan selvä enemmistö päätyi vastustamaan hallituksen esitystä.

Sdp esitti, että alkoholilain käsittely olisi joko siirretty ensi vuoden puolelle tai vähintään seuraavaan päivään ja päivänvaloon, mutta se ei hallitukselle käynyt. Vielä käsittelyn aikana illan tunteina Päivi Räsänen esitti pöydällepanoa, mutta se ei myöskään sopinut kaikille.

Anteeksi siis ihmiset, että en jaksa huvittua ”eduskunta äänesti kännissä alkoholilaista” –läpänheitosta.

Asia oli vakava. Käsittelyssä valiokunnan koko syksyn asiantuntijatyö mitätöitiin yhden illan ja yön aikana ja äänestystulos oli toinen kuin valiokunnan kanta.

Lisäksi nyt on käynyt ilmi, että kun salissa argumentoitiin niin salin ulkopuolella pari perussuomalaista on törkeillyt ja örveltänyt.

Myös työttömyysturvan ”akvivointimalli” kärsi vastaavista käsittelyaikatauluista. Sitä on ansiokkaasti kuvannut esimerkiksi Tarja Filatov blogissaan.

Molemmissa asioissa tehtyjen päätöksien puolustaminen asia-argumenteilla ontui. Minusta tehtiin päätökset, jotka ovat ongelmallisia monien heikoimpien ryhmien kuten lasten tai työttömien näkökulmasta.

Toivumme näistä viikoista nopeasti. Silmät kirkastuvat. Univelka tulee kuitattua. Pienen hengähdystauon jälkeen kansanedustajat palaavat arkeensa ja tekevät taas kaikkensa puolustaakseen niitä asioita, joiden puolesta työtään tekevät.

Mutta älkää please enää jaksako viinaläppää. Ja please perussuomalaiset koittakaa tajuta, että nyt on enemmän kuin mokattu. Ei tuollainen kuulu eduskuntaan (tai oikein mihinkään).

 

]]>
5 http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247981-kulissien-takana-kansanedustajien-punaiset-silmat#comments Kotimaa Aktiivimalli Alkoholilaki Eduskunta Politiikka Wed, 20 Dec 2017 20:01:05 +0000 Pilvi Torsti http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247981-kulissien-takana-kansanedustajien-punaiset-silmat
Kansanterveys on alkoholilaki-äänestyksen suurin häviäjä http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247713-kansanterveys-on-alkoholilaki-aanestyksen-suurin-haviaja <p>Kansanterveys oli varmasti eilisen alkoholilaki-äänestyksen suurin häviäjä. Miljardiliikevaihtoa pyörittävät kauppaketjut suurimpia voittajia, taas.</p><p>Erityisen hyvin keskustan katoamisen juuriltaan kiteyttää yllättäen aamun HS (16.12.2017): &quot;Lopullisessa äänestyksessä keskustan ryhmä jakautui suunnilleen kahtia. Tulos heijastaa eduskuntaryhmässä aiemmin näkynyttä liberaalin ja perinteisemmän linjan eroa. Jakolinja on vain syventynyt, kun puolueen kannatusluvut ovat jatkaneet laskuaan.&quot;</p><p>Keskustaliberaalin politiikan tuhon tie sai taas uuden luvun kirjaansa. Keskustan ja erityisesti maalaisliiton arvomaailmassa vastuuta lähimmäisestä korostettiin. Valtaosalle suomalaisista alkoholi ei ole ongelma, mutta tilastojen, aikaisempien poliittisten päätösten ja nuorison altistumisen kannalta riskit haitallisista vaikutuksista kasvavat.</p><p>On sääli, että äänestyksestä toiseen nämä useat keskustalaiset lipeävät liberaalille tielle ja aina on joku selitys. Kyllähän se tuntuu pahalta, että oma puolue varastettiin eri arvojen käyttöön. Aivan kuin renki olisi tullut töihin taloon ja alkanut hetken päästä isännöimään koko taloa.</p><p>Alkoholilaki voi olla niin sanottu omantunnon kysymys, mutta keskustassa tuntuvat kaikki asiat menevän vieraan liberaalin politiikan nimiin - käsittämätöntä. Siksi tämä äänestys näytti paljon keskustalaisista kansanedustajista - eliitin sylikoirista.</p><p>Siksi on syytä katsoa parempia ja isänmaallisempia vaihtoehtoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanterveys oli varmasti eilisen alkoholilaki-äänestyksen suurin häviäjä. Miljardiliikevaihtoa pyörittävät kauppaketjut suurimpia voittajia, taas.

Erityisen hyvin keskustan katoamisen juuriltaan kiteyttää yllättäen aamun HS (16.12.2017): "Lopullisessa äänestyksessä keskustan ryhmä jakautui suunnilleen kahtia. Tulos heijastaa eduskuntaryhmässä aiemmin näkynyttä liberaalin ja perinteisemmän linjan eroa. Jakolinja on vain syventynyt, kun puolueen kannatusluvut ovat jatkaneet laskuaan."

Keskustaliberaalin politiikan tuhon tie sai taas uuden luvun kirjaansa. Keskustan ja erityisesti maalaisliiton arvomaailmassa vastuuta lähimmäisestä korostettiin. Valtaosalle suomalaisista alkoholi ei ole ongelma, mutta tilastojen, aikaisempien poliittisten päätösten ja nuorison altistumisen kannalta riskit haitallisista vaikutuksista kasvavat.

On sääli, että äänestyksestä toiseen nämä useat keskustalaiset lipeävät liberaalille tielle ja aina on joku selitys. Kyllähän se tuntuu pahalta, että oma puolue varastettiin eri arvojen käyttöön. Aivan kuin renki olisi tullut töihin taloon ja alkanut hetken päästä isännöimään koko taloa.

Alkoholilaki voi olla niin sanottu omantunnon kysymys, mutta keskustassa tuntuvat kaikki asiat menevän vieraan liberaalin politiikan nimiin - käsittämätöntä. Siksi tämä äänestys näytti paljon keskustalaisista kansanedustajista - eliitin sylikoirista.

Siksi on syytä katsoa parempia ja isänmaallisempia vaihtoehtoja.

]]>
17 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247713-kansanterveys-on-alkoholilaki-aanestyksen-suurin-haviaja#comments Alkoholilaki Eduskunta Kansanterveys Keskusta Politiikka Sat, 16 Dec 2017 10:50:11 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247713-kansanterveys-on-alkoholilaki-aanestyksen-suurin-haviaja
Suomesta voi vielä tulla alkoholin järkimaa - päätöksen paikka on huomenna http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247597-suomesta-voi-viela-tulla-alkoholin-jarkimaa-paatoksen-paikka-on-huomenna <p>Eduskunta äänestää huomenna alkoholilaista, jota keskusta on saanut vesitettyä jo useamman kerran. Monen edustajan piti tuoda viinit ruokakauppaan &ndash; nyt tapellaan alle prosentista. <strong>Huomenna näemme edustajien kannan siitä, annetaanko suomalaisen nauttia vapautta ja kantaa vastuuta omasta elämästään.</strong> Nyt linjataan ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa, otammeko mallia eurooppalaisesta juomakulttuurista, tahdommeko tukea suomalaista panimoteollisuutta ja rakentaa lainsäädännöllämme järkevämpää alkoholikulttuuria.</p><p>Saatavuudesta ollaan tehty lakikeskustelun iso mörkö. Kyllä, laki lisää alkoholin saatavuutta &ndash; mutta oletteko nähneet Tallinnasta palaavat laivat? Alkoholinkulutuksesta merkittävä osa on tuontia. Jos saatavuuden lisääminen johtaa tämän rallin pienenemiseen ja kotimaisen kysynnän kasvuun, on tulos kansanterveydelle plusmiinus nolla ja kasvu suomalaiselle panimoalalle valtava hyöty. Samalla saatavuus lisääntyy juuri niiden ihmisten näkökulmasta, jotka käyttävät alkoholia kohtuudella: muut ovat tähänkin asti hakeneet pullonsa vaikka keskipäivällä Alkosta. Kohtuukäytössä ei ole mitään pahaa - sitä kuuluukin helpottaa, aivan kuten muualla Euroopassa on tehty.</p><p>Raittiusaate, alkoholin demonisointi, ongelmatapauksista vedetyt yleistykset ja täysi-ikäisten kansalaisten holhous eivät ole oikea suunta. Sen sijaan vapauden ja valikoiman lisääminen, vahvempien erikoisoluiden ja aitojen lonkerojen tuominen kaupan hyllyille on askel kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria, jossa alkoholia käytetään nautinto- eikä päihtymistarkoituksessa. <strong>Tehdään Suomestakin alkoholin järkimaa.</strong></p><p>Alkoholikulttuuri järkevöityy, kun lakeja laaditaan kohtuukäyttäjien ja tolkullisen enemmistön ehdoilla. <strong>Siksi tämä laki on saatava vesittämättä läpi, ja samoin kaikki seuraavat askeleet kohti vapautta</strong>. Meillä on pitkä matka kohti muuta Eurooppaa kuljettavana. Ehkä vielä jonakin päivänä myös suomalainen voi valita ruokaansa sopivan viinin samasta kaupasta &ndash; tai jos haaveilee oikein pitkälle, kahviinsa sopivan konjakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta äänestää huomenna alkoholilaista, jota keskusta on saanut vesitettyä jo useamman kerran. Monen edustajan piti tuoda viinit ruokakauppaan – nyt tapellaan alle prosentista. Huomenna näemme edustajien kannan siitä, annetaanko suomalaisen nauttia vapautta ja kantaa vastuuta omasta elämästään. Nyt linjataan ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa, otammeko mallia eurooppalaisesta juomakulttuurista, tahdommeko tukea suomalaista panimoteollisuutta ja rakentaa lainsäädännöllämme järkevämpää alkoholikulttuuria.

Saatavuudesta ollaan tehty lakikeskustelun iso mörkö. Kyllä, laki lisää alkoholin saatavuutta – mutta oletteko nähneet Tallinnasta palaavat laivat? Alkoholinkulutuksesta merkittävä osa on tuontia. Jos saatavuuden lisääminen johtaa tämän rallin pienenemiseen ja kotimaisen kysynnän kasvuun, on tulos kansanterveydelle plusmiinus nolla ja kasvu suomalaiselle panimoalalle valtava hyöty. Samalla saatavuus lisääntyy juuri niiden ihmisten näkökulmasta, jotka käyttävät alkoholia kohtuudella: muut ovat tähänkin asti hakeneet pullonsa vaikka keskipäivällä Alkosta. Kohtuukäytössä ei ole mitään pahaa - sitä kuuluukin helpottaa, aivan kuten muualla Euroopassa on tehty.

Raittiusaate, alkoholin demonisointi, ongelmatapauksista vedetyt yleistykset ja täysi-ikäisten kansalaisten holhous eivät ole oikea suunta. Sen sijaan vapauden ja valikoiman lisääminen, vahvempien erikoisoluiden ja aitojen lonkerojen tuominen kaupan hyllyille on askel kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria, jossa alkoholia käytetään nautinto- eikä päihtymistarkoituksessa. Tehdään Suomestakin alkoholin järkimaa.

Alkoholikulttuuri järkevöityy, kun lakeja laaditaan kohtuukäyttäjien ja tolkullisen enemmistön ehdoilla. Siksi tämä laki on saatava vesittämättä läpi, ja samoin kaikki seuraavat askeleet kohti vapautta. Meillä on pitkä matka kohti muuta Eurooppaa kuljettavana. Ehkä vielä jonakin päivänä myös suomalainen voi valita ruokaansa sopivan viinin samasta kaupasta – tai jos haaveilee oikein pitkälle, kahviinsa sopivan konjakin.

]]>
5 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247597-suomesta-voi-viela-tulla-alkoholin-jarkimaa-paatoksen-paikka-on-huomenna#comments Alkoholikulttuuri Alkoholilaki Holhous Yksilönvapaudet Thu, 14 Dec 2017 10:29:01 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247597-suomesta-voi-viela-tulla-alkoholin-jarkimaa-paatoksen-paikka-on-huomenna
Alkoholilaki - Keskustan ristiretki yksilönvapauksia vastaan http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246823-alkoholilaki-keskustan-ristiretki-yksilonvapauksia-vastaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Urr28zeNFiQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Urr28zeNFiQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Keskustan kansanedustaja Pekka Puska ja muut kepulaisen pirtinpöydän raittiusritarit ovat kerta toisensa jälkeen saaneet nenilleen rynnättyään faktojen falangiin, mutta Kepussa on näköjään ymmärretty, että suuret johtajat eivät ole päässeet historiankirjojen lehdille tekemättä suuria uhrauksia. Uhrauksia, jotka tässä tapauksessa maksaa tavallinen suomalainen kuluttaja ja veronmaksaja. Iso osa suomalaisista varmaankin oletti nähneensä kotimaisen alkoholipolitiikan nöyryyttävimmän alennustilan, kun alkoholilakia käsiteltiin taannoin eduskunnan täysistunnossa. Vaan eipä ole hurjassa gallup-deliriumissa resuavan Keskustan kiljuämpärissä pohja vielä tullut vastaan, kuten pari viime viikkoa on meille osoittanut.</p><p>Esimerkiksi Pekka Puska vuodatti pari viikkoa sitten Maaseudun Tulevaisuuteen kirjoittamassaan artikkelissa krokotiilinkyyneleitä siitä, kuinka ravitsemusliikkeiden kannattavuus heikkenee, jos kaupoissa myytävien oluiden prosenttirajaa nostetaan. Aika paksua ihmiseltä, joka on tehnyt härkäpäisesti ravintolayrittäjien toimintaedellytyksiä heikentävää politiikkaa vuosien ajan niin virkamiehenä kuin kansanedustajanakin. Samassa vuodatuksessa Puska käy läpi myös kaikki ne samat vanhat lätinät siitä, kuinka taivas tippuu niskaan, jos ihmisiä ei enää kohdellakaan valtiovallan orjina, vaan yksilönvapauksiin oikeutettuina täysivaltaisina aikuisina.</p><p>Puska valjastaa työkalukseen myös perinteisen alkiolaisen taantumuksellisuuden eli agraarikommunistisen maatalousprotektionismin. Tällä kertaa kuluttajia yritetään varjella markkinataloudelta ja halvemmilta hinnoilta seuraavalla logiikalla:</p><p>Maksimissaan 5,5 %:en, eli suomalaisittain vahvojen, oluiden salliminen ruokakauppaan toisi ulkomaiset panimot kilpailemaan Suomen markkinoille. Tyhmät kuluttajat sitten mahdollisesti ostaisivat vääriä oluita, mikä veisi leivän (pun intended) suomalaisen ohranviljelijän suusta. Jos vielä viinit tulisivat ruokakauppoihin, olisi hallintoalamaisella entistä enemmän mahdollisuuksia toteuttaa yksilönvapauttaan, ja se on neuroottisen holhoajan mielestä paha juttu se.</p><p>Puskan maailmassa viinien tuominen ruokakauppoihin siirtäisi kulutusta oluista viineihin, mikä saattaa jopa osaksi olla tottakin. Mutta sellaista tämä meidän ajatusten Tonavamme ei vaivaudu pohtimaan, että oluiden ja viinien vapauttaminen ruokakauppoihin voisi siirtää kulutusta kirkkaista viinoista miedompiin juomiin. Ja miksipä pohtisi, kun Kepun johdolla hallitus on esittämässä alkoholiveroihin korotuksia, jotka nostavat nimenomaan mietojen juomien verotusta moninkertaisesti väkeviin alkoholijuomiin verrattuna!</p><p>Ei markkinatalouden, vero-ohjauksen ja yksilönvapauksien konseptit ole vaikeita asioita, joten ihmettelen, miten hallitukselta voi tulla näin älyvapaita aloitteita, kun toiminnan keskiössä oli vielä hallituskauden alussa normien purkaminen ja kansalaisten ostovoiman parantaminen? Jos olisikin jokin hyvä syy korottaa alkoholiveroja, eikä todellakaan ole, niin silloinkin nimenomaan väkevien alkoholien verotusta pitäisi korottaa enemmän kuin miedompien alkoholien verotusta, jotta kulutus suuntautuisi mietojen suuntaan. Onko tämän logiikan seuraaminen todella näin vaikeaa vai onko minulla jäänyt jotain huomaamatta?</p><p>Jakovarapoliitikot ja riistoverottajat ehtivät jo juhlia Viron ja Latvian alkoholiverojen korotuksia, viinaralli kuulemma hiipuisi niiden myötä aivan itsekseen. Ja niinhän se varmasti hiipuisikin, jos suomalaisen alkoholiturismin kannustimia heikennettäisiin esimerkiksi tuplaamalla olutvero Virossa ja Latvian olutveroa nostettaisiin yli seitsenkertaiseksi nykyisestä. Todellisuus kuitenkin on se, että Suomessa korotetaan alkoholiveroa niin rajua tahtia, että Latvian ja Viron veronkorotuksista huolimatta kotimaassa myydyn alkoholin hinta kasvaa etelänaapureita nopeammin, lisäten viinarallin kannattavuutta entisestään!</p><p>Virossa muuten tajuttiin verokilpailun ja laskevan rajahyödyn merkitys muutamassa kuukaudessa siinä, missä useimmat suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät ole tajunneet sitä vielä vuosikymmenienkään rimpuilun jälkeen. Viro korotti alkoholiveroja viime heinäkuussa helposti ennustettavissa olevin seurauksin; Viron verottajalla alkoi tulla takkiin virolaisten suunnatessa ostoksille Latviaan. Tämä johti parissa kuukaudessa vaatimukseen alkoholiveron noston perumisesta ja loppujen lopuksi Viron hallitus päätti leikata aiottuja veronkorotuksia saatteenaan valtiovarainministerinsä kuolematon lause: &ldquo;Haluamme vähentää verovarojen virtaamista eteläiselle rajallemme, ja toisaalta emme halua, että suomalaismatkailijoiden määrä pohjoisella rajalla vähenee&rdquo;.</p><p>Olisipa Suomessa tarpeeksi monella poliitikolla kykyä ajatella noin järkevästi, mutta kiireellisten reformien sijaan Suomen eduskunta, sen hallitus, ja erityisesti Keskusta-puolue, näyttävät vuodesta toiseen, kuinka Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää kehitystä voidaan jarruttaa ja uudistus toisensa jälkeen vesittää tekemällä jopa hallituspuolueiden aikaisemmin yksimielisesti sopimista uudistuksista poliittista kauppatavaraa. Sotesta, maakuntahallinnosta ja valinnanvapaudesta voisi tietysti puhua paljonkin, mutta tässä alkoholilain tapauksessa Kepu on härskisti tehnyt veronkorotuksista ja prosenttirajoista itselleen työkalun hallituskumppaneiden kiristämiseksi.</p><p>Ihmettelen erityisesti sitä, että eräät kokoomuslaiset ja siniset paukuttelevat somessa henkseleitään, kuinka Kepun on pakko suostua prosenttirajan nostoon tai sen vaatimat alkoholiveronkorotukset jäävät toteutumatta. Aivan niin kuin porukka ei tajuaisi, että Kepu on jo voittanut taistelunsa yksilönvapauksia vastaan, kun hallituskumppanit ovat kerta toisensa jälkeen perääntyneet uudistuksesta, joka sovittiin astuvaksi voimaan alun perin vuonna 2016. Nyt, vuosien vitkuttelun jälkeen, pöydällä on kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa prosenttiraja ei nouse ja toisessa alkoholivero nousee. Ja molemmissa tapauksissa tietysti pidetään kiinni EU-lakien vastaisesta laintulkinnasta, jonka mukaan suomalainen ei saa ostaa alkoholia ulkomailta edes täältä vapaakauppa-alueemme sisältä, joutumatta kansalaistenkyttäyskoneiston kyykytettäväksi. Vaikka lakimuutoksessa on joitain positiivisiakin muutoksia, niin näillä vaihtoehdoilla kuluttaja, kansantalous, tavan veronmaksaja, järki ja oikeudenmukaisuus joutuvat silti taipumaan taantumuksellisen raittiusliikkeen mielivallan edessä.</p><p>Minusta Kokoomuksen tulisi pistää nyt stoppi tälle naurettavalle itsestäänselvyyksillä politikoinnille ja pakottaa Kepu taipumaan prosenttirajan nostoon ilman veronkorotuksia. Itse asiassa samaan pakettiin voisi leipoa jopa oluiden ja viinien veronalennukset, koska niiden kautta niin verokertymää, suomalaisten ostovoimaa kuin työllisyysastettakin saadaan kasvatettua vaivattomasti. Jos kannatuksen tippumisen takia panikoiva Keskusta haluaa hajottaa hallituksen vain käydäkseen kauppaa suomalaisten kauppojen ja ravintoloiden kilpailukyvyllä tai parista prosentin kymmenyksestä, niin onnea ja menestystä uuden tynkähallituksen kasaamiseen opposition ei-puolueiden kanssa.</p><p>Toivon todella, että edes Kokoomus, pystyy nousemaan tämän pelleilyn yläpuolelle ja ottaa rohkeasti alkoholilain uudistukseen, ja niin moneen muuhunkin teemaan, suomalaisten yksilönvapauksia ja markkinatalouden toimintaedellytyksiä edistävän kannan. Jos kukaan ei nouse pikkumaisen politikoinnin yläpuolelle näyttämään suoraselkäisesti suuntaa, jää vuosikymmenien paras tilaisuus suomalaisen politiikan ja yhteiskunnan reformoimiseksi käyttämättä. Siihen meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa.</p><p><a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.213163" title="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.213163">http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.213163</a><br /><a href="http://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f805667d8" title="http://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f805667d8">http://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f805667d8</a><br /><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005462127.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005462127.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005462127.html</a><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/terveen-jarjen-vastaista-suomesta-ainoa-eu-maa-joka-kieltaa-viinin-tilaamisen/" title="https://www.verkkouutiset.fi/terveen-jarjen-vastaista-suomesta-ainoa-eu-maa-joka-kieltaa-viinin-tilaamisen/">https://www.verkkouutiset.fi/terveen-jarjen-vastaista-suomesta-ainoa-eu-...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235568-nyt-se-sanotaan-suoraan-kokoomus-jos-iv-olutta-ei-tule-veronkorotus-perutaan" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235568-nyt-se-sanotaan-suoraan-kokoomus-jos-iv-olutta-ei-tule-veronkorotus-perutaan">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235568-nyt-se-sanotaan-suoraan-kokoomus...</a><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-totta-nettimyyntikiellosta/" title="https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-totta-nettimyyntikiellosta/">https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=Urr28zeNFiQ

Keskustan kansanedustaja Pekka Puska ja muut kepulaisen pirtinpöydän raittiusritarit ovat kerta toisensa jälkeen saaneet nenilleen rynnättyään faktojen falangiin, mutta Kepussa on näköjään ymmärretty, että suuret johtajat eivät ole päässeet historiankirjojen lehdille tekemättä suuria uhrauksia. Uhrauksia, jotka tässä tapauksessa maksaa tavallinen suomalainen kuluttaja ja veronmaksaja. Iso osa suomalaisista varmaankin oletti nähneensä kotimaisen alkoholipolitiikan nöyryyttävimmän alennustilan, kun alkoholilakia käsiteltiin taannoin eduskunnan täysistunnossa. Vaan eipä ole hurjassa gallup-deliriumissa resuavan Keskustan kiljuämpärissä pohja vielä tullut vastaan, kuten pari viime viikkoa on meille osoittanut.

Esimerkiksi Pekka Puska vuodatti pari viikkoa sitten Maaseudun Tulevaisuuteen kirjoittamassaan artikkelissa krokotiilinkyyneleitä siitä, kuinka ravitsemusliikkeiden kannattavuus heikkenee, jos kaupoissa myytävien oluiden prosenttirajaa nostetaan. Aika paksua ihmiseltä, joka on tehnyt härkäpäisesti ravintolayrittäjien toimintaedellytyksiä heikentävää politiikkaa vuosien ajan niin virkamiehenä kuin kansanedustajanakin. Samassa vuodatuksessa Puska käy läpi myös kaikki ne samat vanhat lätinät siitä, kuinka taivas tippuu niskaan, jos ihmisiä ei enää kohdellakaan valtiovallan orjina, vaan yksilönvapauksiin oikeutettuina täysivaltaisina aikuisina.

Puska valjastaa työkalukseen myös perinteisen alkiolaisen taantumuksellisuuden eli agraarikommunistisen maatalousprotektionismin. Tällä kertaa kuluttajia yritetään varjella markkinataloudelta ja halvemmilta hinnoilta seuraavalla logiikalla:

Maksimissaan 5,5 %:en, eli suomalaisittain vahvojen, oluiden salliminen ruokakauppaan toisi ulkomaiset panimot kilpailemaan Suomen markkinoille. Tyhmät kuluttajat sitten mahdollisesti ostaisivat vääriä oluita, mikä veisi leivän (pun intended) suomalaisen ohranviljelijän suusta. Jos vielä viinit tulisivat ruokakauppoihin, olisi hallintoalamaisella entistä enemmän mahdollisuuksia toteuttaa yksilönvapauttaan, ja se on neuroottisen holhoajan mielestä paha juttu se.

Puskan maailmassa viinien tuominen ruokakauppoihin siirtäisi kulutusta oluista viineihin, mikä saattaa jopa osaksi olla tottakin. Mutta sellaista tämä meidän ajatusten Tonavamme ei vaivaudu pohtimaan, että oluiden ja viinien vapauttaminen ruokakauppoihin voisi siirtää kulutusta kirkkaista viinoista miedompiin juomiin. Ja miksipä pohtisi, kun Kepun johdolla hallitus on esittämässä alkoholiveroihin korotuksia, jotka nostavat nimenomaan mietojen juomien verotusta moninkertaisesti väkeviin alkoholijuomiin verrattuna!

Ei markkinatalouden, vero-ohjauksen ja yksilönvapauksien konseptit ole vaikeita asioita, joten ihmettelen, miten hallitukselta voi tulla näin älyvapaita aloitteita, kun toiminnan keskiössä oli vielä hallituskauden alussa normien purkaminen ja kansalaisten ostovoiman parantaminen? Jos olisikin jokin hyvä syy korottaa alkoholiveroja, eikä todellakaan ole, niin silloinkin nimenomaan väkevien alkoholien verotusta pitäisi korottaa enemmän kuin miedompien alkoholien verotusta, jotta kulutus suuntautuisi mietojen suuntaan. Onko tämän logiikan seuraaminen todella näin vaikeaa vai onko minulla jäänyt jotain huomaamatta?

Jakovarapoliitikot ja riistoverottajat ehtivät jo juhlia Viron ja Latvian alkoholiverojen korotuksia, viinaralli kuulemma hiipuisi niiden myötä aivan itsekseen. Ja niinhän se varmasti hiipuisikin, jos suomalaisen alkoholiturismin kannustimia heikennettäisiin esimerkiksi tuplaamalla olutvero Virossa ja Latvian olutveroa nostettaisiin yli seitsenkertaiseksi nykyisestä. Todellisuus kuitenkin on se, että Suomessa korotetaan alkoholiveroa niin rajua tahtia, että Latvian ja Viron veronkorotuksista huolimatta kotimaassa myydyn alkoholin hinta kasvaa etelänaapureita nopeammin, lisäten viinarallin kannattavuutta entisestään!

Virossa muuten tajuttiin verokilpailun ja laskevan rajahyödyn merkitys muutamassa kuukaudessa siinä, missä useimmat suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät ole tajunneet sitä vielä vuosikymmenienkään rimpuilun jälkeen. Viro korotti alkoholiveroja viime heinäkuussa helposti ennustettavissa olevin seurauksin; Viron verottajalla alkoi tulla takkiin virolaisten suunnatessa ostoksille Latviaan. Tämä johti parissa kuukaudessa vaatimukseen alkoholiveron noston perumisesta ja loppujen lopuksi Viron hallitus päätti leikata aiottuja veronkorotuksia saatteenaan valtiovarainministerinsä kuolematon lause: “Haluamme vähentää verovarojen virtaamista eteläiselle rajallemme, ja toisaalta emme halua, että suomalaismatkailijoiden määrä pohjoisella rajalla vähenee”.

Olisipa Suomessa tarpeeksi monella poliitikolla kykyä ajatella noin järkevästi, mutta kiireellisten reformien sijaan Suomen eduskunta, sen hallitus, ja erityisesti Keskusta-puolue, näyttävät vuodesta toiseen, kuinka Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää kehitystä voidaan jarruttaa ja uudistus toisensa jälkeen vesittää tekemällä jopa hallituspuolueiden aikaisemmin yksimielisesti sopimista uudistuksista poliittista kauppatavaraa. Sotesta, maakuntahallinnosta ja valinnanvapaudesta voisi tietysti puhua paljonkin, mutta tässä alkoholilain tapauksessa Kepu on härskisti tehnyt veronkorotuksista ja prosenttirajoista itselleen työkalun hallituskumppaneiden kiristämiseksi.

Ihmettelen erityisesti sitä, että eräät kokoomuslaiset ja siniset paukuttelevat somessa henkseleitään, kuinka Kepun on pakko suostua prosenttirajan nostoon tai sen vaatimat alkoholiveronkorotukset jäävät toteutumatta. Aivan niin kuin porukka ei tajuaisi, että Kepu on jo voittanut taistelunsa yksilönvapauksia vastaan, kun hallituskumppanit ovat kerta toisensa jälkeen perääntyneet uudistuksesta, joka sovittiin astuvaksi voimaan alun perin vuonna 2016. Nyt, vuosien vitkuttelun jälkeen, pöydällä on kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa prosenttiraja ei nouse ja toisessa alkoholivero nousee. Ja molemmissa tapauksissa tietysti pidetään kiinni EU-lakien vastaisesta laintulkinnasta, jonka mukaan suomalainen ei saa ostaa alkoholia ulkomailta edes täältä vapaakauppa-alueemme sisältä, joutumatta kansalaistenkyttäyskoneiston kyykytettäväksi. Vaikka lakimuutoksessa on joitain positiivisiakin muutoksia, niin näillä vaihtoehdoilla kuluttaja, kansantalous, tavan veronmaksaja, järki ja oikeudenmukaisuus joutuvat silti taipumaan taantumuksellisen raittiusliikkeen mielivallan edessä.

Minusta Kokoomuksen tulisi pistää nyt stoppi tälle naurettavalle itsestäänselvyyksillä politikoinnille ja pakottaa Kepu taipumaan prosenttirajan nostoon ilman veronkorotuksia. Itse asiassa samaan pakettiin voisi leipoa jopa oluiden ja viinien veronalennukset, koska niiden kautta niin verokertymää, suomalaisten ostovoimaa kuin työllisyysastettakin saadaan kasvatettua vaivattomasti. Jos kannatuksen tippumisen takia panikoiva Keskusta haluaa hajottaa hallituksen vain käydäkseen kauppaa suomalaisten kauppojen ja ravintoloiden kilpailukyvyllä tai parista prosentin kymmenyksestä, niin onnea ja menestystä uuden tynkähallituksen kasaamiseen opposition ei-puolueiden kanssa.

Toivon todella, että edes Kokoomus, pystyy nousemaan tämän pelleilyn yläpuolelle ja ottaa rohkeasti alkoholilain uudistukseen, ja niin moneen muuhunkin teemaan, suomalaisten yksilönvapauksia ja markkinatalouden toimintaedellytyksiä edistävän kannan. Jos kukaan ei nouse pikkumaisen politikoinnin yläpuolelle näyttämään suoraselkäisesti suuntaa, jää vuosikymmenien paras tilaisuus suomalaisen politiikan ja yhteiskunnan reformoimiseksi käyttämättä. Siihen meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.213163
http://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f805667d8
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005462127.html
https://www.verkkouutiset.fi/terveen-jarjen-vastaista-suomesta-ainoa-eu-maa-joka-kieltaa-viinin-tilaamisen/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235568-nyt-se-sanotaan-suoraan-kokoomus-jos-iv-olutta-ei-tule-veronkorotus-perutaan
https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-totta-nettimyyntikiellosta/

]]>
2 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246823-alkoholilaki-keskustan-ristiretki-yksilonvapauksia-vastaan#comments Alkoholi Alkoholilaki hallitus Holhous Verotus Thu, 30 Nov 2017 07:29:14 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246823-alkoholilaki-keskustan-ristiretki-yksilonvapauksia-vastaan