Pankki http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132733/all Fri, 05 Jan 2018 10:35:27 +0200 fi 24/7 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248648-247 <p>Pankkisektorilla kohistaan - ja lakkoillaan - koska pankkikonttorit halutaan pitää auki myös lauantaisin.&nbsp;</p><p>Viime vuosina aukioloaikoja ollaan vapautettu eri aloilla tasaiseen tahtiin. Viimeisimpänä aukioloa laajennettiin Alkoissa ja sitä ennen laajenivat kaiken kokoisten vähittäiskauppojen aukiolo kauppiaiden itse päätettäväksi; kaupat voivat nyt olla auki 24/7.&nbsp;</p><p>Venäläisturistien virratessa joitakin vuosia sitten innolla Suomeen, etenkin heidän uuden vuotensa viettoon, Suomi hiljeni loppiaispyhiin. Turistit odottivat luottokortteineen suljettujen ovien takana. Onneksi muun muassa tähän on nyt saatu muutos.&nbsp;</p><p>Mutta ajatteliko joku, että muutos pysähtyisi tähän. &quot;Muut&quot; voivat kyllä olla viikonloppuisin töissä, mutta en minä.&nbsp;</p><p>Pankkisektori on elänyt vuosikymmeniä perinteistä. Asiakkaiden on ollut taipuminen poikkeuksellisiin aukioloaikoihin: arkisin noin kello 10 ja 16:n välille. Viime vuosien uudistuksissa vapaata asiointia ollaan jopa rajoitettu lisää, ilman ajanvarausta ei pankkiin juuri kannata edes poiketa ja kassapalvelutkin ovat auki useissa konttoreissa nykyään kello 13:een.&nbsp;</p><p>Ihmisillä on aikaa pohtia sijoituksia, raha-asioitaan tai vakuutuksia vapaa-aikanaan. Juoksevat asiat hoituvat kyllä verkkopankissa. Jos asiakkaita halutaan sitouttaa ja heidän varojaan hyödyntää entistäkin tehokkaammin, myös pankkien, kuten melkein kaiken muunkin asiakaspalvelun on siirryttävä vähintään 12/7 aukioloaikoihin muun yhteiskunnan vanavedessä. Siinä ei pidemmän päälle lakkoilut auta tai pankkisektorin korvaavat erilaiset uuden ajan joustavat rahoitus- ja pankkimallit, jotka muutenkin tekevät tuloaan kukkaroihimme (tai älylaitteisiimme).&nbsp;</p><p>Jotta muutos voidaan toteuttaa järkevästi, sunnuntain tuplakorvaukset on kuitenkin poistettava. Esimerkiksi aivan liian moni ravintola joutuu nyt pitämään keittiönsä kiinni, kun annoksesta harvoin voi sunnuntaisin ottaa tuplahintaa tai pienissä kivijalkakaupoissa yrittäjät itse tekevät kaikki sunnuntait, koska sunnuntailisät ovat muuten yritykselle liikaa.&nbsp;</p><p>Eikä muutos tietenkään pääty vielä tähänkään. Ennen pitkää me kaikki elämme viikkorytmissä, jossa jokaisella on 2-3 vapaapäivää, mutta eivät ne suinkaan ole lauantai ja sunnuntai vaan ne vaihtelevat maanantaista sunnuntaihin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Pankkisektorilla kohistaan - ja lakkoillaan - koska pankkikonttorit halutaan pitää auki myös lauantaisin. 

Viime vuosina aukioloaikoja ollaan vapautettu eri aloilla tasaiseen tahtiin. Viimeisimpänä aukioloa laajennettiin Alkoissa ja sitä ennen laajenivat kaiken kokoisten vähittäiskauppojen aukiolo kauppiaiden itse päätettäväksi; kaupat voivat nyt olla auki 24/7. 

Venäläisturistien virratessa joitakin vuosia sitten innolla Suomeen, etenkin heidän uuden vuotensa viettoon, Suomi hiljeni loppiaispyhiin. Turistit odottivat luottokortteineen suljettujen ovien takana. Onneksi muun muassa tähän on nyt saatu muutos. 

Mutta ajatteliko joku, että muutos pysähtyisi tähän. "Muut" voivat kyllä olla viikonloppuisin töissä, mutta en minä. 

Pankkisektori on elänyt vuosikymmeniä perinteistä. Asiakkaiden on ollut taipuminen poikkeuksellisiin aukioloaikoihin: arkisin noin kello 10 ja 16:n välille. Viime vuosien uudistuksissa vapaata asiointia ollaan jopa rajoitettu lisää, ilman ajanvarausta ei pankkiin juuri kannata edes poiketa ja kassapalvelutkin ovat auki useissa konttoreissa nykyään kello 13:een. 

Ihmisillä on aikaa pohtia sijoituksia, raha-asioitaan tai vakuutuksia vapaa-aikanaan. Juoksevat asiat hoituvat kyllä verkkopankissa. Jos asiakkaita halutaan sitouttaa ja heidän varojaan hyödyntää entistäkin tehokkaammin, myös pankkien, kuten melkein kaiken muunkin asiakaspalvelun on siirryttävä vähintään 12/7 aukioloaikoihin muun yhteiskunnan vanavedessä. Siinä ei pidemmän päälle lakkoilut auta tai pankkisektorin korvaavat erilaiset uuden ajan joustavat rahoitus- ja pankkimallit, jotka muutenkin tekevät tuloaan kukkaroihimme (tai älylaitteisiimme). 

Jotta muutos voidaan toteuttaa järkevästi, sunnuntain tuplakorvaukset on kuitenkin poistettava. Esimerkiksi aivan liian moni ravintola joutuu nyt pitämään keittiönsä kiinni, kun annoksesta harvoin voi sunnuntaisin ottaa tuplahintaa tai pienissä kivijalkakaupoissa yrittäjät itse tekevät kaikki sunnuntait, koska sunnuntailisät ovat muuten yritykselle liikaa. 

Eikä muutos tietenkään pääty vielä tähänkään. Ennen pitkää me kaikki elämme viikkorytmissä, jossa jokaisella on 2-3 vapaapäivää, mutta eivät ne suinkaan ole lauantai ja sunnuntai vaan ne vaihtelevat maanantaista sunnuntaihin. 

 

]]>
8 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248648-247#comments Kotimaa Asiakaslähtöisyys Ay-liike Pankki Työ Uudistaminen Fri, 05 Jan 2018 08:35:27 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248648-247
Onneksi jäimme jälkeen http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239482-onneksi-jaimme-jalkeen <p>Sukulaismies toimii yksityistien tienhoitokunnan puheenjohtajana. Koska tien osakkaat maksavat tienhoitokunnalle tienpidosta, paikallinen Nordea (lähin konttori 20 km päässä) lähetti kirjeen ja tiedusteli, mihin tienhoitokunnan tiliä käytetään, mistä tilille tulee rahaa ja kuka sitä käyttää. Tiedot voi ilmoittaa netissä.</p><p>Kyse on sinänsä ihan perustellusta lakisääteisestä harmaan talouden, veronkierron ja rahanpesun estämisestä. Mutta se käytännön toteutus.</p><p><strong>Ensinnä</strong>&nbsp;pankki olettaa kaikilla olevan nopea nettiyhteys ja osaavan käyttää nettiselainta muuhunkin kuin sähköpostin lukemiseen ja verkkopankin käyttämiseen.</p><p>Todellisuudessa tilanne on toinen. Jo monisivuinen nettilomake oli niin raskas, että sen täyttäminen pätkivän &quot;4G&quot;-yhteyden yli oli lähes ylivoimaista, koska hitaan nettiyhteyden vuoksi lomakkeen vasteajat olivat jopa kymmeniä sekunteja. Kiinteät puhelinlinjat on kyliltä purettu jo aikoja sitten ja korvattu mobiililiittymillä.</p><p>Olen pohtinut, pitäisikö teleoperaattorit velvoittaa antamaan alennusta heikosti toimivien mobiililiittymien haltijoille. Jos yhteys on myyty esimerkiksi 4G-liittymänä, mutta 4G ei liittymän haltijan kotona toimi kunnolla edes ulos sijoitetulla lisäantennilla, onko oikein laskuttaa siitä toimivan 4G-liittymän hinta?</p><p><strong>Toiseksi</strong>&nbsp;pankki olettaa kaikilla olevan älypuhelin tai skanneri, jolla voi ottaa kuvan henkilöasiakirjasta, jolla tilin käyttäjä todistaa olevansa se henkilö, joka hän väittää olevansa. No kun ei ole! Siis älypuhelinta. Ja kun minua sukuloidessa pyydettiin ottamaan ajokortista kuva ja lähettämään se sähköpostissa... se hieman kesti... sekä lähettäminen että vastaanottaminen&hellip; koska paikallinen &quot;4G&quot; on tosiaan hieman hidas.</p><p><strong>Kolmanneksi</strong>&nbsp;pankki olettaa kaikkien omistavan kuvankäsittelyohjelman ja osaavan muokata kuvatiedostoja. Ajokortista piti lähettää kuva molemmista puolista, mutta nettilomakkeella saattoi lähettää vain yhden kuvatiedoston. Lomakkeen täyttäjän tulee siis yhdistää ajokortin molemmilta puolilta otetut kuvat yhdeksi kuvaksi.</p><p><strong>Neljänneksi</strong>&nbsp;pankki kuvittelee kaikkien ymmärtävän, mitä nettilomakkeella käytetty pankkijargon tarkoittaa. Esimerkiksi, kuinka läheinen omainen kansanedustajan tulee olla, että hänet täytyy ilmoittaa &rdquo;poliittista valtaa käyttäväksi sukulaiseksi.&rdquo;</p><p>Suomi on jäänyt digitaalisissa palveluissa Viron ja Tanskan kaltaisista edelläkävijämaista jälkeen. Ja hyvä että olemme jäljessä, jos emme kykene Suomessa kehittämään tätä helppokäyttöisempiä ja varmatoimisempia digitaalisia palveluita!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sukulaismies toimii yksityistien tienhoitokunnan puheenjohtajana. Koska tien osakkaat maksavat tienhoitokunnalle tienpidosta, paikallinen Nordea (lähin konttori 20 km päässä) lähetti kirjeen ja tiedusteli, mihin tienhoitokunnan tiliä käytetään, mistä tilille tulee rahaa ja kuka sitä käyttää. Tiedot voi ilmoittaa netissä.

Kyse on sinänsä ihan perustellusta lakisääteisestä harmaan talouden, veronkierron ja rahanpesun estämisestä. Mutta se käytännön toteutus.

Ensinnä pankki olettaa kaikilla olevan nopea nettiyhteys ja osaavan käyttää nettiselainta muuhunkin kuin sähköpostin lukemiseen ja verkkopankin käyttämiseen.

Todellisuudessa tilanne on toinen. Jo monisivuinen nettilomake oli niin raskas, että sen täyttäminen pätkivän "4G"-yhteyden yli oli lähes ylivoimaista, koska hitaan nettiyhteyden vuoksi lomakkeen vasteajat olivat jopa kymmeniä sekunteja. Kiinteät puhelinlinjat on kyliltä purettu jo aikoja sitten ja korvattu mobiililiittymillä.

Olen pohtinut, pitäisikö teleoperaattorit velvoittaa antamaan alennusta heikosti toimivien mobiililiittymien haltijoille. Jos yhteys on myyty esimerkiksi 4G-liittymänä, mutta 4G ei liittymän haltijan kotona toimi kunnolla edes ulos sijoitetulla lisäantennilla, onko oikein laskuttaa siitä toimivan 4G-liittymän hinta?

Toiseksi pankki olettaa kaikilla olevan älypuhelin tai skanneri, jolla voi ottaa kuvan henkilöasiakirjasta, jolla tilin käyttäjä todistaa olevansa se henkilö, joka hän väittää olevansa. No kun ei ole! Siis älypuhelinta. Ja kun minua sukuloidessa pyydettiin ottamaan ajokortista kuva ja lähettämään se sähköpostissa... se hieman kesti... sekä lähettäminen että vastaanottaminen… koska paikallinen "4G" on tosiaan hieman hidas.

Kolmanneksi pankki olettaa kaikkien omistavan kuvankäsittelyohjelman ja osaavan muokata kuvatiedostoja. Ajokortista piti lähettää kuva molemmista puolista, mutta nettilomakkeella saattoi lähettää vain yhden kuvatiedoston. Lomakkeen täyttäjän tulee siis yhdistää ajokortin molemmilta puolilta otetut kuvat yhdeksi kuvaksi.

Neljänneksi pankki kuvittelee kaikkien ymmärtävän, mitä nettilomakkeella käytetty pankkijargon tarkoittaa. Esimerkiksi, kuinka läheinen omainen kansanedustajan tulee olla, että hänet täytyy ilmoittaa ”poliittista valtaa käyttäväksi sukulaiseksi.”

Suomi on jäänyt digitaalisissa palveluissa Viron ja Tanskan kaltaisista edelläkävijämaista jälkeen. Ja hyvä että olemme jäljessä, jos emme kykene Suomessa kehittämään tätä helppokäyttöisempiä ja varmatoimisempia digitaalisia palveluita!

]]>
2 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239482-onneksi-jaimme-jalkeen#comments Digitalisaatio Pankki Fri, 30 Jun 2017 13:18:47 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239482-onneksi-jaimme-jalkeen
Hyväveljet-mafia toimii Suomessa http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237506-hyvaveljet-mafia-toimii-suomessa <p>Järkyttävä tilakauppa Iltalehdessä. Pesänhoitaja eikä uusi tilanomistaja halua julkisuuteen. Minusta tämä juttu on syytä nostaa esille ja tutkia pohjiaan myöden.</p><p>Iltalehden jutun luettuani &nbsp;heräsi kysymyksiä. Tilakaupan toteuttanut pesänhoitaja kirjoittaa, että tulevaisuudessa perhetilojen on väistyttävä tuotantolaitosten tieltä. Näinkö Suomessa toimitaan? Ovatko tilatkin pian ulkomaisten suuromistajien ulottuvissa? Eikö perinteisille maatalousyrittäjille jää enää mitään omaa? Orjiksiko suomalaisia yritetään saattaa? Samaan suuntaisesti on puhunut jo uusi maatalousministerikin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pesänhoitja Mikko Hakola&nbsp;ohitti yli miljoonan euron tarjouksen. Tarjousta ei huomioitu, koska pesänhoitajan mukaan tarjoajat eivät olisi saaneet hankkeelleen rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksia ei kuitenkaan selvitelty millään tavoin tarjouksen jättäneen tahon kanssa.</p><p>Miten miljoonien arvoinen tila myydään puoli ilmaiseksi? Miten voidaan ohittaa siitä tehtyjä isompia tarjouksia? Eikö hyväveli järjestelmää saada täältä millään kitkettyä? Maatalousmafiosot pitäisi kyetä nujertamaan, mutta sitä ennen keskustan politiikkaan tarvitaan isoa muutosta.&nbsp;</p><p>Eikö Suomessa toimi oikeus ja omatunto?</p><p>Onko oikein, että iso tila luovutetaan asiantuntemattomille?&nbsp; &rdquo;Maitopuro Ay:llä, tilan uudella omistajalla, &nbsp;ei ollut aiempaa kokemusta näin suuren tilan pyörittämisestä, silti pesänhoitaja Hakola ei nähnyt mitään tarvetta tietojen vaihdolle ennen uusien isäntien tilalle asettumista.&nbsp;&rdquo;</p><p>Pankki teki maanviljelijästä velkaisen. Eikö pankki ansaitsisi teoistaan rangaistuksen? Pankki tarjosi asiakkaalleen kehittämislainaa, mutta tekikö siinä oikein? &nbsp;Varmistiko pankki että asiakas oli ymmärtänyt mihin sitoutuu? Mitä tällaisesta sanoo laki?</p><p>Me viimekädessä maksamme kaiken, mutta hyötyjät pitäisi pistää maksamaan. Ei ole oikein kaataa velkoja veronmaksajien kontolle.</p><p>&rdquo;Yhteiskunta ja veronmaksajathan tämän ketkuilun viime kädessä kustantavat. Eihän tällaisilla realisoinneilla kukaan pysty koskaan kuittaamaan velkojaan. Näin kun toimitaan, omaisuusmassa siirtyy, mutta velat jäävät elämään. Vain hyvä veli -verkosto hyötyy.&rdquo;</p><p>Nyt olisi aika selvittää myös tuon ostajan jauhot pussissa. Ympäristörikossyyte kenties sille myös paikallaan, mutta mitä muuta?</p><p>Maitopuro Ay:n tekemisiä on jo selvitelty ja käynyt ilmi, että maatilan maille on ajettu betonijätettä sairaalan purkutyömaalta. Ympäristölupahakemuksessa puhutaan teollisuusalueesta, maatalouskäytön sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705232200159139_u0.shtml">http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705232200159139_u0.shtml</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järkyttävä tilakauppa Iltalehdessä. Pesänhoitaja eikä uusi tilanomistaja halua julkisuuteen. Minusta tämä juttu on syytä nostaa esille ja tutkia pohjiaan myöden.

Iltalehden jutun luettuani  heräsi kysymyksiä. Tilakaupan toteuttanut pesänhoitaja kirjoittaa, että tulevaisuudessa perhetilojen on väistyttävä tuotantolaitosten tieltä. Näinkö Suomessa toimitaan? Ovatko tilatkin pian ulkomaisten suuromistajien ulottuvissa? Eikö perinteisille maatalousyrittäjille jää enää mitään omaa? Orjiksiko suomalaisia yritetään saattaa? Samaan suuntaisesti on puhunut jo uusi maatalousministerikin. 

 

Pesänhoitja Mikko Hakola ohitti yli miljoonan euron tarjouksen. Tarjousta ei huomioitu, koska pesänhoitajan mukaan tarjoajat eivät olisi saaneet hankkeelleen rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksia ei kuitenkaan selvitelty millään tavoin tarjouksen jättäneen tahon kanssa.

Miten miljoonien arvoinen tila myydään puoli ilmaiseksi? Miten voidaan ohittaa siitä tehtyjä isompia tarjouksia? Eikö hyväveli järjestelmää saada täältä millään kitkettyä? Maatalousmafiosot pitäisi kyetä nujertamaan, mutta sitä ennen keskustan politiikkaan tarvitaan isoa muutosta. 

Eikö Suomessa toimi oikeus ja omatunto?

Onko oikein, että iso tila luovutetaan asiantuntemattomille?  ”Maitopuro Ay:llä, tilan uudella omistajalla,  ei ollut aiempaa kokemusta näin suuren tilan pyörittämisestä, silti pesänhoitaja Hakola ei nähnyt mitään tarvetta tietojen vaihdolle ennen uusien isäntien tilalle asettumista. ”

Pankki teki maanviljelijästä velkaisen. Eikö pankki ansaitsisi teoistaan rangaistuksen? Pankki tarjosi asiakkaalleen kehittämislainaa, mutta tekikö siinä oikein?  Varmistiko pankki että asiakas oli ymmärtänyt mihin sitoutuu? Mitä tällaisesta sanoo laki?

Me viimekädessä maksamme kaiken, mutta hyötyjät pitäisi pistää maksamaan. Ei ole oikein kaataa velkoja veronmaksajien kontolle.

”Yhteiskunta ja veronmaksajathan tämän ketkuilun viime kädessä kustantavat. Eihän tällaisilla realisoinneilla kukaan pysty koskaan kuittaamaan velkojaan. Näin kun toimitaan, omaisuusmassa siirtyy, mutta velat jäävät elämään. Vain hyvä veli -verkosto hyötyy.”

Nyt olisi aika selvittää myös tuon ostajan jauhot pussissa. Ympäristörikossyyte kenties sille myös paikallaan, mutta mitä muuta?

Maitopuro Ay:n tekemisiä on jo selvitelty ja käynyt ilmi, että maatilan maille on ajettu betonijätettä sairaalan purkutyömaalta. Ympäristölupahakemuksessa puhutaan teollisuusalueesta, maatalouskäytön sijaan.

 

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705232200159139_u0.shtml

]]>
16 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237506-hyvaveljet-mafia-toimii-suomessa#comments Maatila MTK Omistusoikeudet Pankki Tilavarkaus Sat, 27 May 2017 06:26:04 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237506-hyvaveljet-mafia-toimii-suomessa
Holtiton velan antaminen voi viedä jopa oman kodin alta velanottajalta http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225281-holtiton-velan-antaminen-voi-vieda-jopa-oman-kodin-alta-velanottajalta <p><strong>Helsingin Sanomat otsikoi tänään &rdquo;Holtiton velkaantuminen voi viedä jopa oman kodin alta.&rdquo; Otsikko olisi pitänyt olla sama, kuin on blogini otiskko &rdquo;Holtiton velan antaminen voi viedä jopa oman kodin alta velanottajalta.&rdquo;</strong></p><p>Eikö olisi jo aika lopettaa velallisten parjaaminen ja heidän häätäminen kodeistaan? Pankit todellisuudesta ryöstävät velallisiaan, jota rikollista toimintaa tukevat tuomioistuimet, ulosotto ja kansainväliset perintäfirmat.</p><p>Tuomioistuimet jättävät ottamatta huomioon velkomusasioissa &quot;Heikomman suojan&quot;,&nbsp;Heikomman suojan periaatetta kehitettiin alkujaan 1970- ja 1980-luvuilla liittyen tuolloin käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointivaltio">hyvinvointivaltiosta</a>&nbsp;ja sen periaatteiden huomioon ottamiseen sopimusoikeudessa, mutta juuri se heikompi on myös oikeudessa heikompi, jota ei kuunnella ja tältä osin tuomioistuimet eivät noudata Suomen lakia.)</p><p>Tuomioistuinten täytyy kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kuinka velallinen on ylivelkaantunut ja vaatia vastuuseen velanantajat. Virossa sellainen lainsäädäntö on jo, joten Suomikin voisi vähitellen siirtyä oikeusvaltioiden joukkoon.</p><p><strong>Näin se pankki vie kodin alta nimelliseen hintaan ja alkaa perimään velkoja sen jälkeen.</strong></p><p>Tämän lyhennelmän kirjoitin muistiostani vuonna 2000 ja sama meno jatkuu tänäkin päivänä.</p><p>Olen käynyt nyt kaksi kuukautta e-mailien välityksellä keskustelua Sotkamon Osuuspankin kanssa vastuistani. Olen esittänyt heille &rdquo;Armonanomukseni&rdquo; ja tänään sain vastauksen, joka on kielteinen. Liitän vastauksen oheen. Sotkamon Osuuspankki pesi kätensä, kuin aikoinaan &rdquo;Pilatus&rdquo;</p><p>Hiukan taustaa, vuonna 1989 ostimme Katinkullan henkilökunnan käyttöön neljä asuntoa Sotkamon Osuuspankin rahoittamasta talosta.</p><p>Maksoimme osan käteisellä, ja lainalle annoimme vakuudeksi asunnot sekä kiinnityksiä maa-alueisiin. Lisänä oli Sepon ja minun takaus. Yhteensä 1.800.000mk:aa.</p><p>Konkurssin jälkeen, kaksi vuotta myöhemmin, konkurssipesänhoitaja myi asunnot Sotkamon Osuuspankille kahden vuoden viivästyskorkoja vastaan, 520.000mk:lla. Osuuspankki realisoi kiinteistöpantit, ja sai niistä noin 220.000mk:aa. Osuuspankki sai siis 2 kaksiota ja 2 neljänhuoneen asuntoa uudesta talosta hintaan 300.000mk:aa.</p><p>Sotkamon Osuuspankilla oli vakuutus luottotappioiden varalta Osuuspankkien vakuutusyhtiössä, josta se sai 1.000.000 mk:aa.</p><p>Siis Sotkamon osuuspankilla on nyt asunnot, joiden arvo, OP:n kiinteistövälityksen mukaan on noin 2.000.000mk:aa. Asunnot ovat olleet koko ajan vuokralla, ja he ovat saaneet vuokratuloja. Sotkamon Op sai omaisuuden käytännössä ilmaiseksi.</p><p>Osuuspankkien Vakuutusyhtiö alkoi velkoa meitä takaajana, sillä saatava oli siirtynyt heille. Minulta on joka kuukausi otettu sairauseläkkeestäni heille heidän osuutensa. Ensivaiheessa vietiin puhelinosakkeet. Minua siis velotaan kuolemaani saakka, joten tilanteessani ei ole odotettavissa muutoksia.</p><p>Tämä tässä on hankaluus, että kun yritän kertoa jonkun asian lyhyesti, niin se on mahdotonta, sillä asiat ovat monimutkaisia.</p><p>Ko. tapauksesta on tehty muistio, mutta siinä on lyhennettynä tämä juttu.</p><p>Perustana on tietenkin se, että omaisuuteni on viety, joten on ollut mahdotonta hoitaa velvoitteitani.</p><p>Pertti</p><p>Ymmärtänet minkä hyödyn Sotkamon Osuuspankki on saanut Katinkullasta!</p><p><strong>VASTAUKSENI SOTKAMON OSUUSPANKILLE,</strong></p><p>Mitä minä voin enää sanoa, omaisuus on teillä ja minulta peritään velkoja!<br /><br />Kaikesta huolimatta, katson, että vastuu on teillä. Lähetin vielä toisen e-mailin, jossa oli ote kirjeestäni Verdannile, otteessa on kesäkuinen suunnitelmani.<br /><br /><strong>OSUUSPANKIN VASTAUS MINULLE</strong></p><p><br />----- Original Message -----<br />From: &quot;Karttunen Juhajouni&quot; &lt;<a href="mailto:juhajouni.karttunen@osuuspankki.fi">juhajouni.karttunen@osuuspankki.fi</a>&gt;<br />To: &lt;<a href="mailto:peli@delfi.ee">peli@delfi.ee</a>&gt;<br />Sent: Friday, May 26, 2000 3:21 PM<br />Subject: Vastaus armonanomukseesi<br /><br />Sotkamon Osuuspankin johtokunta on käsitellyt anomuksesi 25.5.2000<br />pitämässään kokouksessa.<br />Sotkamon Osuuspankilla ei ole saatavia sinulta, joten emme voi<br />myöskään antaa mitään velkoja<br />anteeksi. Perintää on suorittanut Osuuspankkikeskuksen<br />perintäyksikkö, koska Osuuspankkien<br />Keskinäisellä Vakuutusyhtiöllä on saatavia sinulta. Mikäli haluat<br />olla yhteydessä perintäyksikköön,<br />yhteyshenkilö on Vuokko Miinalainen, sähköpostiosoite:<br /><a href="mailto:vuokko.miinalainen@osuuspankki.fi">vuokko.miinalainen@osuuspankki.fi</a> ,<br />puhelinnro (09) 404 4181. Olen toimittanut kopiot viesteistäsi<br />heille, joten he tuntevat asian.<br /><br />Sotkamon Osuuspankki<br />Juhajouni Karttunen</p><p><strong>Jos joku blogini lukija pitää tällaista pankin toimintaa hyväksyttävänä, niin suosittelen lukemaan uudelleen ajatuksen kanssa.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat otsikoi tänään ”Holtiton velkaantuminen voi viedä jopa oman kodin alta.” Otsikko olisi pitänyt olla sama, kuin on blogini otiskko ”Holtiton velan antaminen voi viedä jopa oman kodin alta velanottajalta.”

Eikö olisi jo aika lopettaa velallisten parjaaminen ja heidän häätäminen kodeistaan? Pankit todellisuudesta ryöstävät velallisiaan, jota rikollista toimintaa tukevat tuomioistuimet, ulosotto ja kansainväliset perintäfirmat.

Tuomioistuimet jättävät ottamatta huomioon velkomusasioissa "Heikomman suojan", Heikomman suojan periaatetta kehitettiin alkujaan 1970- ja 1980-luvuilla liittyen tuolloin käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvinvointivaltiosta ja sen periaatteiden huomioon ottamiseen sopimusoikeudessa, mutta juuri se heikompi on myös oikeudessa heikompi, jota ei kuunnella ja tältä osin tuomioistuimet eivät noudata Suomen lakia.)

Tuomioistuinten täytyy kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kuinka velallinen on ylivelkaantunut ja vaatia vastuuseen velanantajat. Virossa sellainen lainsäädäntö on jo, joten Suomikin voisi vähitellen siirtyä oikeusvaltioiden joukkoon.

Näin se pankki vie kodin alta nimelliseen hintaan ja alkaa perimään velkoja sen jälkeen.

Tämän lyhennelmän kirjoitin muistiostani vuonna 2000 ja sama meno jatkuu tänäkin päivänä.

Olen käynyt nyt kaksi kuukautta e-mailien välityksellä keskustelua Sotkamon Osuuspankin kanssa vastuistani. Olen esittänyt heille ”Armonanomukseni” ja tänään sain vastauksen, joka on kielteinen. Liitän vastauksen oheen. Sotkamon Osuuspankki pesi kätensä, kuin aikoinaan ”Pilatus”

Hiukan taustaa, vuonna 1989 ostimme Katinkullan henkilökunnan käyttöön neljä asuntoa Sotkamon Osuuspankin rahoittamasta talosta.

Maksoimme osan käteisellä, ja lainalle annoimme vakuudeksi asunnot sekä kiinnityksiä maa-alueisiin. Lisänä oli Sepon ja minun takaus. Yhteensä 1.800.000mk:aa.

Konkurssin jälkeen, kaksi vuotta myöhemmin, konkurssipesänhoitaja myi asunnot Sotkamon Osuuspankille kahden vuoden viivästyskorkoja vastaan, 520.000mk:lla. Osuuspankki realisoi kiinteistöpantit, ja sai niistä noin 220.000mk:aa. Osuuspankki sai siis 2 kaksiota ja 2 neljänhuoneen asuntoa uudesta talosta hintaan 300.000mk:aa.

Sotkamon Osuuspankilla oli vakuutus luottotappioiden varalta Osuuspankkien vakuutusyhtiössä, josta se sai 1.000.000 mk:aa.

Siis Sotkamon osuuspankilla on nyt asunnot, joiden arvo, OP:n kiinteistövälityksen mukaan on noin 2.000.000mk:aa. Asunnot ovat olleet koko ajan vuokralla, ja he ovat saaneet vuokratuloja. Sotkamon Op sai omaisuuden käytännössä ilmaiseksi.

Osuuspankkien Vakuutusyhtiö alkoi velkoa meitä takaajana, sillä saatava oli siirtynyt heille. Minulta on joka kuukausi otettu sairauseläkkeestäni heille heidän osuutensa. Ensivaiheessa vietiin puhelinosakkeet. Minua siis velotaan kuolemaani saakka, joten tilanteessani ei ole odotettavissa muutoksia.

Tämä tässä on hankaluus, että kun yritän kertoa jonkun asian lyhyesti, niin se on mahdotonta, sillä asiat ovat monimutkaisia.

Ko. tapauksesta on tehty muistio, mutta siinä on lyhennettynä tämä juttu.

Perustana on tietenkin se, että omaisuuteni on viety, joten on ollut mahdotonta hoitaa velvoitteitani.

Pertti

Ymmärtänet minkä hyödyn Sotkamon Osuuspankki on saanut Katinkullasta!

VASTAUKSENI SOTKAMON OSUUSPANKILLE,

Mitä minä voin enää sanoa, omaisuus on teillä ja minulta peritään velkoja!

Kaikesta huolimatta, katson, että vastuu on teillä. Lähetin vielä toisen e-mailin, jossa oli ote kirjeestäni Verdannile, otteessa on kesäkuinen suunnitelmani.

OSUUSPANKIN VASTAUS MINULLE


----- Original Message -----
From: "Karttunen Juhajouni" <juhajouni.karttunen@osuuspankki.fi>
To: <peli@delfi.ee>
Sent: Friday, May 26, 2000 3:21 PM
Subject: Vastaus armonanomukseesi

Sotkamon Osuuspankin johtokunta on käsitellyt anomuksesi 25.5.2000
pitämässään kokouksessa.
Sotkamon Osuuspankilla ei ole saatavia sinulta, joten emme voi
myöskään antaa mitään velkoja
anteeksi. Perintää on suorittanut Osuuspankkikeskuksen
perintäyksikkö, koska Osuuspankkien
Keskinäisellä Vakuutusyhtiöllä on saatavia sinulta. Mikäli haluat
olla yhteydessä perintäyksikköön,
yhteyshenkilö on Vuokko Miinalainen, sähköpostiosoite:
vuokko.miinalainen@osuuspankki.fi ,
puhelinnro (09) 404 4181. Olen toimittanut kopiot viesteistäsi
heille, joten he tuntevat asian.

Sotkamon Osuuspankki
Juhajouni Karttunen

Jos joku blogini lukija pitää tällaista pankin toimintaa hyväksyttävänä, niin suosittelen lukemaan uudelleen ajatuksen kanssa.

]]>
0 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225281-holtiton-velan-antaminen-voi-vieda-jopa-oman-kodin-alta-velanottajalta#comments Häätö Konkurssi Pankki Velallinen Mon, 31 Oct 2016 09:49:16 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225281-holtiton-velan-antaminen-voi-vieda-jopa-oman-kodin-alta-velanottajalta
Ei rahaa automaateissa, nyt romahti Deutche Bank? http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223636-nyt-romahti-deutche-bank <p>Deutche Bank on kyykännyt viime aikoina rankasti. Osakeen arvo on romahtanut 90 % huippuajosta ja vihdoin taloussanomatkin uutisoi asiasta muutama päivä takaperin. IMF:n mukaan DB on maailman finanssimarkkinoiden suurin yksittäinen järjestelmäriskin lähde.<br />Jotain mätäpaiseen kokoluokasta kertoo se DBllä on 55 000 000 000 000 (biljoona) euron edestä johdannaisia taseensa ulkopuolla.<br /><br />Lähteeni tapahtumien keskipisteestä kertoo että Saksassa on monista Deutche Bankin automaateista on rahat loppu. Perinteisesti tämä tarkoittaa vain yhtä asiaa = Vapaata Pudotusta kunnes läski tömähtää asfalttiin eikä sieltä enään nouse.<br />Toivottavasti kyse on vain jostain muusta. Aika näyttää.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Deutche Bank on kyykännyt viime aikoina rankasti. Osakeen arvo on romahtanut 90 % huippuajosta ja vihdoin taloussanomatkin uutisoi asiasta muutama päivä takaperin. IMF:n mukaan DB on maailman finanssimarkkinoiden suurin yksittäinen järjestelmäriskin lähde.
Jotain mätäpaiseen kokoluokasta kertoo se DBllä on 55 000 000 000 000 (biljoona) euron edestä johdannaisia taseensa ulkopuolla.

Lähteeni tapahtumien keskipisteestä kertoo että Saksassa on monista Deutche Bankin automaateista on rahat loppu. Perinteisesti tämä tarkoittaa vain yhtä asiaa = Vapaata Pudotusta kunnes läski tömähtää asfalttiin eikä sieltä enään nouse.
Toivottavasti kyse on vain jostain muusta. Aika näyttää.
 

]]>
4 http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223636-nyt-romahti-deutche-bank#comments EU Euro Pankki Saksa Fri, 30 Sep 2016 08:21:27 +0000 Jarmo Nevalainen http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223636-nyt-romahti-deutche-bank
Konkurssin tehnyt maanviljelijä on kusessa, kertoi YLE tänään http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219895-konkurssin-tehnyt-maanviljelija-on-kusessa-kertoi-yle-tanaan <p>YLE Uutiset tänään: <a href="http://yle.fi/uutiset/konkurssin_tehnyt_maanviljelija_ei_olisi_kannattanut_uskoa_pankkia/9020509">Konkurssin tehnyt maanviljelijä: &quot;Ei olisi kannattanut uskoa pankkia&quot;</a></p><p>Maanviljelijöiden, Yksityisyrittäjien ja ammatinharjoittajien olisi kannattanut lukea edes nämä alla olevat blogini, kymmenistä yrittäjyyttä koskevista blogeistani. Jos et ole vielä lukenut, niin lue nyt, sillä Sinun tulevaisuudestasi on kyse.</p><p><strong>Näitä asioita eivät kerro poliitikot, ministerit, presidentit, pankinjohtajat, yritysneuvojat, tilitoimistot, etujärjestöt jne. Vain toinen yrittäjä nämä kertoo.</strong></p><p>Klikkaa otsikoiden alla olevaa linkkiä.</p><p><strong>&quot;Maanpäällinen helvetti odottaa yrittäjiksi aikovia ja velallisia.&quot;</strong></p><p><a href="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214516-maanpaallinen-helvetti-odottaa-yrittajiksi-aikovia-ja-velallisia">http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214516-maanpaallinen-helvetti-odottaa-yrittajiksi-aikovia-ja-velallisia</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Suomalaisen yrittäjän konkurssin anatomia lyhykäisyydessään.&quot;</strong></p><p><a href="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212210-suomalaisen-yrittajan-konkurssin-anatomia-lyhykaisyydessaan">http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212210-suomalaisen-yrittajan-konkurssin-anatomia-lyhykaisyydessaan</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&ldquo;Pankkien kuriin laittaminen ei riitä! Oikeuslaitokset on putsattava&rdquo;</strong></p><p><a href="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218431-pankkien-kuriin-laittaminen-ei-riita-oikeuslaitokset-on-putsattava">http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218431-pankkien-kuriin-laittaminen-ei-riita-oikeuslaitokset-on-putsattava</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&ldquo;Osa 10.Varoituksia yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville vuodelta 1996&rdquo;</strong></p><p><a href="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124791-varoituksia-yrittajille-ja-yrittajiksi-aikoville-vuodelta-1996">http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124791-varoituksia-yrittajille-ja-yrittajiksi-aikoville-vuodelta-1996</a></p><p>Palaan asiaan myöhemmässä blogissani, jossa käsittelen Yrittäjien, Maanviljelijöiden ja Ammatinharjoittajien etujärjestöjä. Blogissa tulen kertomaan, että kenen etua Teidän etujärjestönne ajavat, sillä ne eivät aja Teidän etuanne.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE Uutiset tänään: Konkurssin tehnyt maanviljelijä: "Ei olisi kannattanut uskoa pankkia"

Maanviljelijöiden, Yksityisyrittäjien ja ammatinharjoittajien olisi kannattanut lukea edes nämä alla olevat blogini, kymmenistä yrittäjyyttä koskevista blogeistani. Jos et ole vielä lukenut, niin lue nyt, sillä Sinun tulevaisuudestasi on kyse.

Näitä asioita eivät kerro poliitikot, ministerit, presidentit, pankinjohtajat, yritysneuvojat, tilitoimistot, etujärjestöt jne. Vain toinen yrittäjä nämä kertoo.

Klikkaa otsikoiden alla olevaa linkkiä.

"Maanpäällinen helvetti odottaa yrittäjiksi aikovia ja velallisia."

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214516-maanpaallinen-helvetti-odottaa-yrittajiksi-aikovia-ja-velallisia

 

"Suomalaisen yrittäjän konkurssin anatomia lyhykäisyydessään."

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212210-suomalaisen-yrittajan-konkurssin-anatomia-lyhykaisyydessaan

 

“Pankkien kuriin laittaminen ei riitä! Oikeuslaitokset on putsattava”

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218431-pankkien-kuriin-laittaminen-ei-riita-oikeuslaitokset-on-putsattava

 

“Osa 10.Varoituksia yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville vuodelta 1996”

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124791-varoituksia-yrittajille-ja-yrittajiksi-aikoville-vuodelta-1996

Palaan asiaan myöhemmässä blogissani, jossa käsittelen Yrittäjien, Maanviljelijöiden ja Ammatinharjoittajien etujärjestöjä. Blogissa tulen kertomaan, että kenen etua Teidän etujärjestönne ajavat, sillä ne eivät aja Teidän etuanne.

]]>
9 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219895-konkurssin-tehnyt-maanviljelija-on-kusessa-kertoi-yle-tanaan#comments Ammatinharjoittaja Konkurssi Maanviljelijä Pankki Yksityisyrittäjä Tue, 12 Jul 2016 17:46:04 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219895-konkurssin-tehnyt-maanviljelija-on-kusessa-kertoi-yle-tanaan
Maanpäällinen helvetti odottaa yrittäjiksi aikovia ja velallisia. http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214516-maanpaallinen-helvetti-odottaa-yrittajiksi-aikovia-ja-velallisia <p>Luoville, innovatiivisille ja idearikkaille ihmisille luvataan nyt edullisin ehdoin lainaa, että he alkaisivat yrittäjiksi.</p><p><strong>Toivottavasti ihmiset eivät mene tähän halpaan.</strong></p><p>Lainaa annetaan, yritteliäät ja luovat ihmiset keksivät ja toteuttavat uuden idean laittaen omaisuutensa ja perintönsä vakuudeksi. Pankki sanoo lainat irti juuri, kun suurin työ on tehty, eli yritys rakennettu ja saatu pyörimään. Yrittäjä haetaan konkurssiin ja pankki vie yrityksen, yrittäjän omaisuuden ja kodin. Idearikas yrittäjä pannaan 20-vuodeksi velkavankeuteen. Yritys siirretään alihintaan pankin lähipiirin omistukseen, joka alkaa tahkomaan rahaa. Yrittäjän koti menee pankkihuutokaupassa ja sinne muuttaa pankkiirin tuttava, kun halvalla asunnon sai,</p><p><strong>Yrittäjäksi aikova kysy konkurssin tehneeltä neuvot ennen lainanottoa</strong></p><p>&nbsp;* Yrittäjäksi aikova tai laajennusta suunnitteleva yrittäjä ota yhteyttä paikkakunnallasi konkurssin tehneeseen yrittäjään, niin hän voi kertoa, että mitä tapahtuu ennen konkurssia, konkurssin aikana ja sen jälkeen. Konkurssin tehneitä yrittäjiä löytyy Suomessa satojatuhansia, joten omalla paikkakunnallasikin niitä on satoja.</p><p>&nbsp;* Lainaa ottavan yrittäjän on tiedettävä, että ketkä henkilöt hyötyvät paikkakunnalla yritysten konkursseista ja millä syillä pankki lainat irtisanoo. Etsi se velallinen tai konkurssin tehnyt yrittäjä, joka on sen pankin velkavankeudessa, josta lainaa haluat ottaa. Kysy, että miten pankki on häntä kohdellut ja älä epäile sitä, mitä hän pankkiirien toimista kertoo, sillä se on valitettavan totta. Vaikka ne tavat ja keinot, joilla velallista kohdellaan tuntuvat uskomattomilta.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä tietää, että kuinka pankinjohtajat toimivat, kuinka paikallispoliitikot pelaavat omaan pussiin konkurssi hetkellä, miten toimii ulosotto ja oikeuslaitos. Yrittäjälle on elintärkeätä saada todellinen kuva yrittäjän, velanottajan, oikeusturvasta, jota Suomessa ei ole, sen konkurssin tehnyt yrittäjä kertoo.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla toiselta yrittäjältä, että miltä hänestä tuntuu, kun velkoja vie yrityksen pilkkahintaa ja ketkä siitä hyötyivät. Yrittäjän on hyvä kuulla toiselta yrittäjältä, miltä hänestä ja hänen perheestään tuntui, kun menetti kotinsa.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka velkavankeusvuodet ovat vieneet elämänilon ja mahdollisesti hajottaneet perheen ja ajaneet yrittäjän itsemurhan partaalle.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka konkurssin tehnyttä rangaistaan luottotietojen menettämisellä ja sen seurauksista. Ei saa vuokrattua asuntoa, ei puhelinliittymää, ei vakuutusta, ei luottokorttia.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla konkurssin tehneeltä, kuinka tuttavat ja ns.ystävät kääntävät katseensa pois, eivät enää tervehdi konkurssin jälkeen.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka paikkakunta, jossa konkurssin mennyt yrittäjä toimi, investoi ja työllisti, alkaa häntä hylkimään ja ei auta edes asunnon saannissa. Yrittäjiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta, mutta yhteiskunta ei kanna vastuuta yrittäjästä.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä tietää kuinka sosiaalitoimiston luukusta apua ei saa, vaikka oli aiemmin luomassa ja keräämässä verotuloja, joista niitä avustuksia jaetaan.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka konkurssin jälkeen velkojen perintäkuluista ja viivästyskoroista johtuen maksettava velkamäärä kasvaa nopeassa tahdissa ja jopa kaksinkertaistuu parissa vuodessa.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka velkavangilta viedään yksityisyys omaan elämään. Hän joutuu selvittämään menonsa ja tulonsa ulosottomiehelle, velkojille, sosiaalitoimistolle, naapureille ja tuttaville.&nbsp;</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka konkurssin tehnyttä yrittäjää pidetään rikollisena, jopa ns.ystävätkin siitä epäilykset toisille kertovat ja kylillä kuuluttavat.</p><p>&nbsp;* Yrittäjän on jo alkuvaiheessa syytä liittyä Facebookista löytyvään &rdquo;Velallisten tuki-ryhmä&rdquo; jäseneksi, josta saa tietoa, että kuinka Suomessa velallisia kohdellaan, ennen ja jälkeen velkavankeuden.</p><p>&nbsp;* Ennen ensimmäistäkään lainannostoa harkitse tarkkaan, että kannattaako yritystä perustaa Suomeen? Esimerkiksi Virossa tai jossain muussa maassa oikeutesi yrittäjänä on turvattu. Olet oikeudenkäynneissä tasa-arvoinen velkojan kanssa, oli se sitten vaikka pankki. Suomessa se ei ole mahdollista.</p><p>&nbsp;* Kysy vielä konkurssin tehneiltä yrittäjiltä, että kokivatko he saaneensa Suomessa puolueettomat ja riippumattomat oikeudenkäynnit ja oikeudenmukaiset tuomiot? He vastaavat, että eivät niitä saaneet &ndash; usko heitä, sillä se voi pelastaa elämäsi ja henkesi.</p><p><strong>Älä pelkää ottaa yhteyttä konkurssin tehneeseen yrittäjään tai velkavankeudessa olevaan velalliseen, sillä hän on valmis mielellään kertomaan rehellisesti sinulle omat kokemuksensa ja pelastamaan Sinut samoilta kärsimyksiltä.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luoville, innovatiivisille ja idearikkaille ihmisille luvataan nyt edullisin ehdoin lainaa, että he alkaisivat yrittäjiksi.

Toivottavasti ihmiset eivät mene tähän halpaan.

Lainaa annetaan, yritteliäät ja luovat ihmiset keksivät ja toteuttavat uuden idean laittaen omaisuutensa ja perintönsä vakuudeksi. Pankki sanoo lainat irti juuri, kun suurin työ on tehty, eli yritys rakennettu ja saatu pyörimään. Yrittäjä haetaan konkurssiin ja pankki vie yrityksen, yrittäjän omaisuuden ja kodin. Idearikas yrittäjä pannaan 20-vuodeksi velkavankeuteen. Yritys siirretään alihintaan pankin lähipiirin omistukseen, joka alkaa tahkomaan rahaa. Yrittäjän koti menee pankkihuutokaupassa ja sinne muuttaa pankkiirin tuttava, kun halvalla asunnon sai,

Yrittäjäksi aikova kysy konkurssin tehneeltä neuvot ennen lainanottoa

 * Yrittäjäksi aikova tai laajennusta suunnitteleva yrittäjä ota yhteyttä paikkakunnallasi konkurssin tehneeseen yrittäjään, niin hän voi kertoa, että mitä tapahtuu ennen konkurssia, konkurssin aikana ja sen jälkeen. Konkurssin tehneitä yrittäjiä löytyy Suomessa satojatuhansia, joten omalla paikkakunnallasikin niitä on satoja.

 * Lainaa ottavan yrittäjän on tiedettävä, että ketkä henkilöt hyötyvät paikkakunnalla yritysten konkursseista ja millä syillä pankki lainat irtisanoo. Etsi se velallinen tai konkurssin tehnyt yrittäjä, joka on sen pankin velkavankeudessa, josta lainaa haluat ottaa. Kysy, että miten pankki on häntä kohdellut ja älä epäile sitä, mitä hän pankkiirien toimista kertoo, sillä se on valitettavan totta. Vaikka ne tavat ja keinot, joilla velallista kohdellaan tuntuvat uskomattomilta.

 * Yrittäjän on hyvä tietää, että kuinka pankinjohtajat toimivat, kuinka paikallispoliitikot pelaavat omaan pussiin konkurssi hetkellä, miten toimii ulosotto ja oikeuslaitos. Yrittäjälle on elintärkeätä saada todellinen kuva yrittäjän, velanottajan, oikeusturvasta, jota Suomessa ei ole, sen konkurssin tehnyt yrittäjä kertoo.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla toiselta yrittäjältä, että miltä hänestä tuntuu, kun velkoja vie yrityksen pilkkahintaa ja ketkä siitä hyötyivät. Yrittäjän on hyvä kuulla toiselta yrittäjältä, miltä hänestä ja hänen perheestään tuntui, kun menetti kotinsa.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka velkavankeusvuodet ovat vieneet elämänilon ja mahdollisesti hajottaneet perheen ja ajaneet yrittäjän itsemurhan partaalle.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka konkurssin tehnyttä rangaistaan luottotietojen menettämisellä ja sen seurauksista. Ei saa vuokrattua asuntoa, ei puhelinliittymää, ei vakuutusta, ei luottokorttia.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla konkurssin tehneeltä, kuinka tuttavat ja ns.ystävät kääntävät katseensa pois, eivät enää tervehdi konkurssin jälkeen.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka paikkakunta, jossa konkurssin mennyt yrittäjä toimi, investoi ja työllisti, alkaa häntä hylkimään ja ei auta edes asunnon saannissa. Yrittäjiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta, mutta yhteiskunta ei kanna vastuuta yrittäjästä.

 * Yrittäjän on hyvä tietää kuinka sosiaalitoimiston luukusta apua ei saa, vaikka oli aiemmin luomassa ja keräämässä verotuloja, joista niitä avustuksia jaetaan.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka konkurssin jälkeen velkojen perintäkuluista ja viivästyskoroista johtuen maksettava velkamäärä kasvaa nopeassa tahdissa ja jopa kaksinkertaistuu parissa vuodessa.

 * Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka velkavangilta viedään yksityisyys omaan elämään. Hän joutuu selvittämään menonsa ja tulonsa ulosottomiehelle, velkojille, sosiaalitoimistolle, naapureille ja tuttaville. 

 * Yrittäjän on hyvä kuulla, kuinka konkurssin tehnyttä yrittäjää pidetään rikollisena, jopa ns.ystävätkin siitä epäilykset toisille kertovat ja kylillä kuuluttavat.

 * Yrittäjän on jo alkuvaiheessa syytä liittyä Facebookista löytyvään ”Velallisten tuki-ryhmä” jäseneksi, josta saa tietoa, että kuinka Suomessa velallisia kohdellaan, ennen ja jälkeen velkavankeuden.

 * Ennen ensimmäistäkään lainannostoa harkitse tarkkaan, että kannattaako yritystä perustaa Suomeen? Esimerkiksi Virossa tai jossain muussa maassa oikeutesi yrittäjänä on turvattu. Olet oikeudenkäynneissä tasa-arvoinen velkojan kanssa, oli se sitten vaikka pankki. Suomessa se ei ole mahdollista.

 * Kysy vielä konkurssin tehneiltä yrittäjiltä, että kokivatko he saaneensa Suomessa puolueettomat ja riippumattomat oikeudenkäynnit ja oikeudenmukaiset tuomiot? He vastaavat, että eivät niitä saaneet – usko heitä, sillä se voi pelastaa elämäsi ja henkesi.

Älä pelkää ottaa yhteyttä konkurssin tehneeseen yrittäjään tai velkavankeudessa olevaan velalliseen, sillä hän on valmis mielellään kertomaan rehellisesti sinulle omat kokemuksensa ja pelastamaan Sinut samoilta kärsimyksiltä.

]]>
13 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214516-maanpaallinen-helvetti-odottaa-yrittajiksi-aikovia-ja-velallisia#comments Konkurssi Pankki Ulosotto Velkavankeus Yrittäjä Wed, 30 Mar 2016 10:35:31 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214516-maanpaallinen-helvetti-odottaa-yrittajiksi-aikovia-ja-velallisia
Velka on talouden bensa http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213394-velka-on-talouden-bensa <p><a href="http://hausk.in/1404/kreikkalainen-velkajarjestely" title="http://hausk.in/1404/kreikkalainen-velkajarjestely">http://hausk.in/1404/kreikkalainen-velkajarjestely</a></p><p>Tää on vanha hauska esimerkki velkojen maksusta. Mutta jos tuon rinnastais nykymaailmaan, niin homma menisi näin:</p><p>Rikas turisti on niin saatan pihi, että ei varmaan käytä rahaa mihinkään, ettei vaan joku pienyrittäjä pysty palkkaamaan työntekijää lisääntyneen menekin johdosta, joten sijoittaa sen satasen pankkiin korkoa kasvamaan.</p><p>Pankilla on siis nyt tuo 100e rahaa.</p><p>Hotellin johtaja tulee kysymään lainaa. No pankki ajattelee, et kyl tolle 100e voi lainata, jos saa hotellin pantiks, mutta jättää sen satasen holviin ja kirjoittaa shekin hotellinjohtajalle.</p><p>Sitten tulee lihakauppias kysymään pankista lainaa.</p><p>Hmm. &nbsp;Pankinjohtaja miettii, et se turisti on niin pihi, et ei se raaskii ostaa bensaa ja tulla sitä satastansa vielä hakemaan ja päättää myöntää lihakauppiaallekin lainan panttia vastaan. Pankkiiri raapasee shekin kylmän viileesti ja lihakauppias on tyytyväinen ja menee ostamaan uuden lihaveitsen.</p><p>Paikallinen veitsimyyjä on tyytyväinen kauppoihin ja kokee tulevaisuuden näkymät hyviksi ja päättää investoida uuteen mallistoon ja menee pankkiin pyytämään lainaa.</p><p>Pankki on siis lainannut tuon yhden satasen jo kahteen kertaan, mutta kun kyliltä kuuluu, että kuluttajien luottamus on kasvussa, niin pankkiiri luottaa, että ei se rikas turisti sitä satastansa vielä kaipaa ja kirjoittaa jo kolmannen satasen shekin sitä yhtä aitoa satasta vastaan, joka on holvissa.</p><p>Koko kylän luottamus nousee, kun moni on ostanut jotain uutta, joten sama jatkuu kunnes pankki on kirjoittanut jo kymmenelle kyläläiselle 100e shekin, eli luonut tyhjästä 1.000 rahaa ja kylällä talous käy kuumana.</p><p>Korko on 5% jokaisesta lainatusta satasesta, joten pankilla on kohta useita kymppejä omaa rahaa, tuon turistin satasen lisäks.</p><p>Mutta sitten huuma laantuu, ja kukaan ei oikein meinaa ottaa lisää lainaa, millä taas ostaa jotain tuetetta ja moni on muutenkin päättänyt käydä naapurikunnasta ostamassa uudella velkamersulla uudet farkut, kun siellä ne on vitosen halvemmat ja ei ole tuota vitosta laittaa nyt kun se menee siihen 100e velasta muodostuvaan 5% koron maksuun.</p><p>Näinpä kylän oma suutari kärsii taantumaa ja ei saa velkaansa maksettua ajallaan. Suutarin talo oli velan panttina, niin vaikka velka oli jo melkein maksettu, niin pankki ottaa talon ja vaatii koko lainasummaa kerralla maksuun.</p><p>Tähän ei tietenkään ole varaa, kun naapurin äijä haki ne farkut velkamersulla naapurikylästä, joten perintätoimisto löndirff alkaa periä velkaa ja keksii päästänsä sopivat kulut velalle. Talo menee myyntiin ja velkaa jää silti, koska siihen on lisätty täysin tähän kuulumattoman kolmannen osapuolen kulut.</p><p>Rikas turisti kuulee, että siellä on kylillä pakkohuutokaupattu talo, koska työt on vähentynyt. Niinpä turisti menee pankkiin ja haluaa satasensa pois.</p><p>Pankki on ehtinyt periä korkoa lainoistaan, joten pankki pystyy hetken maksamaan omat kulunsa, mutta A.Stub ja Sanni Gran-Laasonen ja kumppanit kuulee tästä, joten on keksittävä nopeasti jotain, ettei pankki kaadu, koska koko talousjärjestelmä on perustunut noihin pankkiirin kirjoittamiin shekkeihin, joiden takeena on käytetty sitä yhtä satasta.</p><p>Hallitus toteaa, että sus siunakkoon tässähän romahtaa kaikki, jos pankki menee nurin, joten ne päättävät, että kylän opiskelijat voivat jatkossa kattaa opiskelunsa velalla, kun tähän asti niille on annettu siihen tukea.</p><p>Tämä toiminne auttaa hetken aikaa, koska pankki kirjoittelee taas shekkejä ja saa lisää korkoa, millä maksaa omia kulujaan. Kyläläiset kuitenkin saavat maksettua velkaansa pois, mutta eivät halua ottaa uutta, koska ei oikein ole luottoa tulevaisuuteen.</p><p>Tästä johtuen niitä shekkejä palaa sinne pankkiin kaiken aikaa ja kun niitä ei enää kierrä kylillä, niin kauppaa tehdään vähemmän ja tämä johtaa taantumaan, koska kierrossa ei siis ole shekkejä.</p><p>Opiskelijat valmistuvat ja pääsevät töihin, mutta koska ne edelleen maksavat valkaansa ja korkoa, niin he eivät voi ottaa vielä uutta lainaa, joten ei tule sieltä uusia shekkejä talouden rattaita pyörittämään.</p><p>Näimpä hallitus päättää, että pankkia, joka on koko sotkun aiheuttanut, pitää nyt tukea verovaroin, koska muuten koko kulissi puhkeaa.</p><p>Pankki pysyy edelleen pystyssä nipinnapin, mutta koska duunareitten verot on kasvanut, niin ei niilläkään ole halukkuutta ottaa lainaa ja ostaa jotain turhaa krääsää, niin kuin ns. nousukautena, mitä kokoomus ihannoi.</p><p>Hallituksella on ratkaisupussissa vielä yksi keino. Ne keksivät, että kaikkihan meni hyvin, kun ihmiset hakivat pankista shekkejä, mutta koska nyt kyläläisistä suurella ikäluokalla on jo talot ja muut mitä tarvii, niin eikä ne hae shekkejä, niin tarvitaan jostain uusia shekinhakijoita, joten muokataan tilastot niin, että meiltä loppuu ihmiset ihan just 10 vuoden päästä, mitä on tosin jo toitotettu jo 30 vuotta, mutta se menee kyllä veronmaksajille läpi, koska pankin johtajan kaveri on sama kaveri kun omistaa kaikki ns &quot;luotettavat mediat&quot;, niin eihän ne hölmöt veronmaksajat voi muuta kuvitellakaan.</p><p>Ihmispula siis meni kansaan kuin häkä ja kuin ihmeen kaupalla meille valuu neekereitä ovista ja ikkunoista. Ongelma on siis ratkaistu. No sitten tosin huomataan, että ei ne peijjoonit alakaan kinuamaan niitä shekkejä pankista, kun ensin pitäs tehä töitä, mitä ei ole olemassa, tai sitten pankki ei uskalla antaa, kun muistaa kuinka suutarille kävi, joten ei se onnistunutkaan ihan niin vaan sitten.</p><p>Sillä välin yksi hallituksen työryhmä järjestää kaiken valtionomaisuuden myyntiä, että saadaan hetkeks rahaa, millä maksetaan Valtion velkaa, joka on otettu siltä pankkiirin sijoittaja kaverilta, joka omisti myös ne luotettavat mediatalot.</p><p>Mikään ei nyt tunnu tehoavan, kun kyläläiset hakevat yhä enempi farkkunsa naapurikunnasta halvemmalla ja omankylän farkkuja on mahdoton myydä ulkomaille, koska niiden valuutassa meidän farkut on kalliimpia kuin omansa ja vaikka meidän olisi parempi laatuisia, niin hintaero on silti liian suuri.</p><p>Amerikan pojat on ratkaissut tämän ongelman aina niin, että ne menee johonkin ukrainaan, tai syyriaan tai irakiin, tai kuubaan, tai afganistaniin ja horjuttaa siellä hallintoa, kunnes saa aikaan sisällissodan ja kun hallituspuolueet alkavat tapella keskenään, niin toista osapuolta kutsutaan terroristiksi ja sitä osapuolta, joka on suotuisa ostamaan jenkeistä purkkaa, tuetaan ja annetaan pyssyjä. &nbsp;Välillä tosin ne ei tiedä oikein itsekään, kumpaa oikein alkais tukea ja kumpia tappaa ja putoilee vahingossa väärälle porukalle aselähetykset ja muodostuu sitten näitä uusia päänirrottajaryhmiä, kun hörhöt saavat valtaa kivääreillään.</p><p>Siellä tarvitaan yleensä aseita kans, kun soditaan ja se on myös hyvää bisnestä niitä myydä joten usan kylissä luotto tulevaisuuteen on hyvä, koska on työpaikka pommitehtaassa, niin uskaltaa hakea pankista shekkejä ja ostaa kuus metriä leveen telkkarin, kun vanha on vaan neljä.</p><p>Meidän hallituksen vesselit ei ole vielä päässyt tähän leikkiin mukaan, mutta on meillä työryhmiä, eli natohaukkoja jo tämänkin suunnitelman toteuttamiseksi.</p><p>Näin tämä meidän talous pyörii tässä maailmassa vielä tovin. Tämänkin päiväisiä talouslukuja tarkastellessa tuntuu siltä, että tuo tovi ei tule kestämään enää kauaa...</p><p>Ainoa oikea kestävä ratkaisu on sulattaa kokoomus hapolla ja kaataa viemäriin ja lopettaa se globalisaatiovoohotus ja välittömästi erota eu:sta. Mitään muuta toimivaa ja kestävää ratkaisua ei ole, eikä tule.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> http://hausk.in/1404/kreikkalainen-velkajarjestely

Tää on vanha hauska esimerkki velkojen maksusta. Mutta jos tuon rinnastais nykymaailmaan, niin homma menisi näin:

Rikas turisti on niin saatan pihi, että ei varmaan käytä rahaa mihinkään, ettei vaan joku pienyrittäjä pysty palkkaamaan työntekijää lisääntyneen menekin johdosta, joten sijoittaa sen satasen pankkiin korkoa kasvamaan.

Pankilla on siis nyt tuo 100e rahaa.

Hotellin johtaja tulee kysymään lainaa. No pankki ajattelee, et kyl tolle 100e voi lainata, jos saa hotellin pantiks, mutta jättää sen satasen holviin ja kirjoittaa shekin hotellinjohtajalle.

Sitten tulee lihakauppias kysymään pankista lainaa.

Hmm.  Pankinjohtaja miettii, et se turisti on niin pihi, et ei se raaskii ostaa bensaa ja tulla sitä satastansa vielä hakemaan ja päättää myöntää lihakauppiaallekin lainan panttia vastaan. Pankkiiri raapasee shekin kylmän viileesti ja lihakauppias on tyytyväinen ja menee ostamaan uuden lihaveitsen.

Paikallinen veitsimyyjä on tyytyväinen kauppoihin ja kokee tulevaisuuden näkymät hyviksi ja päättää investoida uuteen mallistoon ja menee pankkiin pyytämään lainaa.

Pankki on siis lainannut tuon yhden satasen jo kahteen kertaan, mutta kun kyliltä kuuluu, että kuluttajien luottamus on kasvussa, niin pankkiiri luottaa, että ei se rikas turisti sitä satastansa vielä kaipaa ja kirjoittaa jo kolmannen satasen shekin sitä yhtä aitoa satasta vastaan, joka on holvissa.

Koko kylän luottamus nousee, kun moni on ostanut jotain uutta, joten sama jatkuu kunnes pankki on kirjoittanut jo kymmenelle kyläläiselle 100e shekin, eli luonut tyhjästä 1.000 rahaa ja kylällä talous käy kuumana.

Korko on 5% jokaisesta lainatusta satasesta, joten pankilla on kohta useita kymppejä omaa rahaa, tuon turistin satasen lisäks.

Mutta sitten huuma laantuu, ja kukaan ei oikein meinaa ottaa lisää lainaa, millä taas ostaa jotain tuetetta ja moni on muutenkin päättänyt käydä naapurikunnasta ostamassa uudella velkamersulla uudet farkut, kun siellä ne on vitosen halvemmat ja ei ole tuota vitosta laittaa nyt kun se menee siihen 100e velasta muodostuvaan 5% koron maksuun.

Näinpä kylän oma suutari kärsii taantumaa ja ei saa velkaansa maksettua ajallaan. Suutarin talo oli velan panttina, niin vaikka velka oli jo melkein maksettu, niin pankki ottaa talon ja vaatii koko lainasummaa kerralla maksuun.

Tähän ei tietenkään ole varaa, kun naapurin äijä haki ne farkut velkamersulla naapurikylästä, joten perintätoimisto löndirff alkaa periä velkaa ja keksii päästänsä sopivat kulut velalle. Talo menee myyntiin ja velkaa jää silti, koska siihen on lisätty täysin tähän kuulumattoman kolmannen osapuolen kulut.

Rikas turisti kuulee, että siellä on kylillä pakkohuutokaupattu talo, koska työt on vähentynyt. Niinpä turisti menee pankkiin ja haluaa satasensa pois.

Pankki on ehtinyt periä korkoa lainoistaan, joten pankki pystyy hetken maksamaan omat kulunsa, mutta A.Stub ja Sanni Gran-Laasonen ja kumppanit kuulee tästä, joten on keksittävä nopeasti jotain, ettei pankki kaadu, koska koko talousjärjestelmä on perustunut noihin pankkiirin kirjoittamiin shekkeihin, joiden takeena on käytetty sitä yhtä satasta.

Hallitus toteaa, että sus siunakkoon tässähän romahtaa kaikki, jos pankki menee nurin, joten ne päättävät, että kylän opiskelijat voivat jatkossa kattaa opiskelunsa velalla, kun tähän asti niille on annettu siihen tukea.

Tämä toiminne auttaa hetken aikaa, koska pankki kirjoittelee taas shekkejä ja saa lisää korkoa, millä maksaa omia kulujaan. Kyläläiset kuitenkin saavat maksettua velkaansa pois, mutta eivät halua ottaa uutta, koska ei oikein ole luottoa tulevaisuuteen.

Tästä johtuen niitä shekkejä palaa sinne pankkiin kaiken aikaa ja kun niitä ei enää kierrä kylillä, niin kauppaa tehdään vähemmän ja tämä johtaa taantumaan, koska kierrossa ei siis ole shekkejä.

Opiskelijat valmistuvat ja pääsevät töihin, mutta koska ne edelleen maksavat valkaansa ja korkoa, niin he eivät voi ottaa vielä uutta lainaa, joten ei tule sieltä uusia shekkejä talouden rattaita pyörittämään.

Näimpä hallitus päättää, että pankkia, joka on koko sotkun aiheuttanut, pitää nyt tukea verovaroin, koska muuten koko kulissi puhkeaa.

Pankki pysyy edelleen pystyssä nipinnapin, mutta koska duunareitten verot on kasvanut, niin ei niilläkään ole halukkuutta ottaa lainaa ja ostaa jotain turhaa krääsää, niin kuin ns. nousukautena, mitä kokoomus ihannoi.

Hallituksella on ratkaisupussissa vielä yksi keino. Ne keksivät, että kaikkihan meni hyvin, kun ihmiset hakivat pankista shekkejä, mutta koska nyt kyläläisistä suurella ikäluokalla on jo talot ja muut mitä tarvii, niin eikä ne hae shekkejä, niin tarvitaan jostain uusia shekinhakijoita, joten muokataan tilastot niin, että meiltä loppuu ihmiset ihan just 10 vuoden päästä, mitä on tosin jo toitotettu jo 30 vuotta, mutta se menee kyllä veronmaksajille läpi, koska pankin johtajan kaveri on sama kaveri kun omistaa kaikki ns "luotettavat mediat", niin eihän ne hölmöt veronmaksajat voi muuta kuvitellakaan.

Ihmispula siis meni kansaan kuin häkä ja kuin ihmeen kaupalla meille valuu neekereitä ovista ja ikkunoista. Ongelma on siis ratkaistu. No sitten tosin huomataan, että ei ne peijjoonit alakaan kinuamaan niitä shekkejä pankista, kun ensin pitäs tehä töitä, mitä ei ole olemassa, tai sitten pankki ei uskalla antaa, kun muistaa kuinka suutarille kävi, joten ei se onnistunutkaan ihan niin vaan sitten.

Sillä välin yksi hallituksen työryhmä järjestää kaiken valtionomaisuuden myyntiä, että saadaan hetkeks rahaa, millä maksetaan Valtion velkaa, joka on otettu siltä pankkiirin sijoittaja kaverilta, joka omisti myös ne luotettavat mediatalot.

Mikään ei nyt tunnu tehoavan, kun kyläläiset hakevat yhä enempi farkkunsa naapurikunnasta halvemmalla ja omankylän farkkuja on mahdoton myydä ulkomaille, koska niiden valuutassa meidän farkut on kalliimpia kuin omansa ja vaikka meidän olisi parempi laatuisia, niin hintaero on silti liian suuri.

Amerikan pojat on ratkaissut tämän ongelman aina niin, että ne menee johonkin ukrainaan, tai syyriaan tai irakiin, tai kuubaan, tai afganistaniin ja horjuttaa siellä hallintoa, kunnes saa aikaan sisällissodan ja kun hallituspuolueet alkavat tapella keskenään, niin toista osapuolta kutsutaan terroristiksi ja sitä osapuolta, joka on suotuisa ostamaan jenkeistä purkkaa, tuetaan ja annetaan pyssyjä.  Välillä tosin ne ei tiedä oikein itsekään, kumpaa oikein alkais tukea ja kumpia tappaa ja putoilee vahingossa väärälle porukalle aselähetykset ja muodostuu sitten näitä uusia päänirrottajaryhmiä, kun hörhöt saavat valtaa kivääreillään.

Siellä tarvitaan yleensä aseita kans, kun soditaan ja se on myös hyvää bisnestä niitä myydä joten usan kylissä luotto tulevaisuuteen on hyvä, koska on työpaikka pommitehtaassa, niin uskaltaa hakea pankista shekkejä ja ostaa kuus metriä leveen telkkarin, kun vanha on vaan neljä.

Meidän hallituksen vesselit ei ole vielä päässyt tähän leikkiin mukaan, mutta on meillä työryhmiä, eli natohaukkoja jo tämänkin suunnitelman toteuttamiseksi.

Näin tämä meidän talous pyörii tässä maailmassa vielä tovin. Tämänkin päiväisiä talouslukuja tarkastellessa tuntuu siltä, että tuo tovi ei tule kestämään enää kauaa...

Ainoa oikea kestävä ratkaisu on sulattaa kokoomus hapolla ja kaataa viemäriin ja lopettaa se globalisaatiovoohotus ja välittömästi erota eu:sta. Mitään muuta toimivaa ja kestävää ratkaisua ei ole, eikä tule.

]]>
4 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213394-velka-on-talouden-bensa#comments EU Euro Pankki Talous Velka Wed, 09 Mar 2016 21:12:54 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213394-velka-on-talouden-bensa
Pankkitoiminta kaikille vapaaksi http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206354-pankkitoiminta-kaikille-vapaaksi <p>Nykyisin pankkitoiminta on voimakkaasti säänneltyä, pankin perustaminen on monien kieltojen estämää. Asia on helposti korjattavissa, sallitaan pankin perustaminen kenelle vaan.</p><p>Miksi joku ala täytyy olla erikoisen suojattu? Nykyisin siihen on syynsä joista eräs on monopolin haltijoiden pyrkimys estää alalle tulo. Toinen syy on pankkien valtion takaus. Teki pankkiiri mitä vaan, sinä maksat. Jos se myöntää holtittomasti lainoja, valtio maksaa tappiot ja valtio olet sinä, veronmaksaja.</p><p>Tämä on helppoa estää. Vasfoorumi teki joku aika sitten aloitteen, keskuspankkitili kaikille. Suomeksi, kuka vaan saa tallettaa rahansa Suomen pankkiin taikka yksityiseen pankkiin. Jos tallettaa Suomen pankkiin, saa ne varmasti takaisin mutta tuotto ei päätä huimaa. (Kuten ei nykyisilläkään pankkitileillä.) jos taas haluaa korkean tuoton, voi tallettaa yksityiseen pankkiin ja joutuu kantamaan myös riskin pankin konkurssista. Noin toimii markkinatalous.</p><p>Jos valtaosa ihmisistä tallettaa rahansa valtion pankkiin, mistä yksityiset pankit saavat talletuksia? Lainaavat valtion pankista kuten tällä hetkellä keskuspankkirahaa. (Pankkiraha ja keskuspankkiraha eroavat, pankkiraha syntyy pankin myöntäessä luottoja, keskuspankkiraha syntyy keskuspankin myöntäessä luottoja tai painaessa seteleitä.)</p><p>Jos yksityiselle pankille asetetaan ehdoksi 100% keskuspankkiraha reservien olemassaolo, ne voivat lainata valtiolta tai sijoittajilta 100 rahaa ja jakaa luottoina 100 rahaa. Valtio lainaa maksimissaan 50 rahaa, 50 rahaa riskisijoittajilta. Mikäli pankki menee nurin, valtio saa todennäköisesti omansa pois, riskisijoittajat menettävät omansa. (=riskisijoittaja tässä esimerkissä on henkilö joka pitää rahojaan kyseisessä pankissa.)</p><p>Esim. Koska keskuspankin maksama korko on matala, yksityisen pankin maksama korkea, valtio voi tienata hiukan toiminnalla. Ottaa satasen säilöön 1% korolla ja lainaa sen pankille 2% korolla. Pankki taas joutuu maksamaan tallettajille 3% koska kyseessä on riskisijoitus.</p><p>Tuo pieni muutos mahdollistaisi täysin vapaan pankin perustamisen ja alalle saataisiin kilpailua. Sinustakin voisi tulla pankinjohtaja tyhmän byrokratian estämättä. Hiukka toista kun Milton Friedmanin lupaus, jokaisen täytyy saada ryhtyä lääkäriksi, opettajaksi tai siivoojaksi minkään byrokratian estämättä. Ryhdy pankkiiriksi. Roope Ankan tie on sinun tiesi. (Jahka minä pääsen asioista päättämään.)</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>Kuinka nykyinen pankki toimii. Esimerkki on fiktiivinen ja ei toimi Suomessa vaan vaaditaan joku liberaalimpi valtio jossa pankkisääntely on hiukan kevyempää. (Näitä valtioita on, en viitsi etsiä nimiä, kirja Aarresaaret ne listaa.) Tuossa ongelmaksi tulee ainakin riskien keskittyminen yhteen asiakkaaseen.</p><p><a href="http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159503-rikastumiseni-tarina-–-kuinka-pankki-toimii">http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159503-rikastumiseni-tarina-%E2%80%93-kuinka-pankki-toimii</a></p><p><br />&nbsp;</p><p>Keskuspankkitili kaikille aloite: <a href="http://www.vasemmistofoorumi.fi/keskuspankkitili-kaikille/">http://www.vasemmistofoorumi.fi/keskuspankkitili-kaikille/</a></p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyisin pankkitoiminta on voimakkaasti säänneltyä, pankin perustaminen on monien kieltojen estämää. Asia on helposti korjattavissa, sallitaan pankin perustaminen kenelle vaan.

Miksi joku ala täytyy olla erikoisen suojattu? Nykyisin siihen on syynsä joista eräs on monopolin haltijoiden pyrkimys estää alalle tulo. Toinen syy on pankkien valtion takaus. Teki pankkiiri mitä vaan, sinä maksat. Jos se myöntää holtittomasti lainoja, valtio maksaa tappiot ja valtio olet sinä, veronmaksaja.

Tämä on helppoa estää. Vasfoorumi teki joku aika sitten aloitteen, keskuspankkitili kaikille. Suomeksi, kuka vaan saa tallettaa rahansa Suomen pankkiin taikka yksityiseen pankkiin. Jos tallettaa Suomen pankkiin, saa ne varmasti takaisin mutta tuotto ei päätä huimaa. (Kuten ei nykyisilläkään pankkitileillä.) jos taas haluaa korkean tuoton, voi tallettaa yksityiseen pankkiin ja joutuu kantamaan myös riskin pankin konkurssista. Noin toimii markkinatalous.

Jos valtaosa ihmisistä tallettaa rahansa valtion pankkiin, mistä yksityiset pankit saavat talletuksia? Lainaavat valtion pankista kuten tällä hetkellä keskuspankkirahaa. (Pankkiraha ja keskuspankkiraha eroavat, pankkiraha syntyy pankin myöntäessä luottoja, keskuspankkiraha syntyy keskuspankin myöntäessä luottoja tai painaessa seteleitä.)

Jos yksityiselle pankille asetetaan ehdoksi 100% keskuspankkiraha reservien olemassaolo, ne voivat lainata valtiolta tai sijoittajilta 100 rahaa ja jakaa luottoina 100 rahaa. Valtio lainaa maksimissaan 50 rahaa, 50 rahaa riskisijoittajilta. Mikäli pankki menee nurin, valtio saa todennäköisesti omansa pois, riskisijoittajat menettävät omansa. (=riskisijoittaja tässä esimerkissä on henkilö joka pitää rahojaan kyseisessä pankissa.)

Esim. Koska keskuspankin maksama korko on matala, yksityisen pankin maksama korkea, valtio voi tienata hiukan toiminnalla. Ottaa satasen säilöön 1% korolla ja lainaa sen pankille 2% korolla. Pankki taas joutuu maksamaan tallettajille 3% koska kyseessä on riskisijoitus.

Tuo pieni muutos mahdollistaisi täysin vapaan pankin perustamisen ja alalle saataisiin kilpailua. Sinustakin voisi tulla pankinjohtaja tyhmän byrokratian estämättä. Hiukka toista kun Milton Friedmanin lupaus, jokaisen täytyy saada ryhtyä lääkäriksi, opettajaksi tai siivoojaksi minkään byrokratian estämättä. Ryhdy pankkiiriksi. Roope Ankan tie on sinun tiesi. (Jahka minä pääsen asioista päättämään.)


 


 

Kuinka nykyinen pankki toimii. Esimerkki on fiktiivinen ja ei toimi Suomessa vaan vaaditaan joku liberaalimpi valtio jossa pankkisääntely on hiukan kevyempää. (Näitä valtioita on, en viitsi etsiä nimiä, kirja Aarresaaret ne listaa.) Tuossa ongelmaksi tulee ainakin riskien keskittyminen yhteen asiakkaaseen.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159503-rikastumiseni-tarina-%E2%80%93-kuinka-pankki-toimii


 

Keskuspankkitili kaikille aloite: http://www.vasemmistofoorumi.fi/keskuspankkitili-kaikille/


 


 

]]>
0 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206354-pankkitoiminta-kaikille-vapaaksi#comments Keskuspankki Pankki Wed, 11 Nov 2015 18:58:18 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206354-pankkitoiminta-kaikille-vapaaksi
Ei rahan arvo tyhjästä tule http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195362-ei-raha-arvo-tyhjasta-tule <p>Pörsseissä ja muissa isojen poikien peleissä voidaan luoda rahaa vaikka tyhjästä, joko bitteinä tai velkakirjoina tai vaikka paperinpaloina, mutta viime kädessä raha palaa aina reaalitalouteen.</p><p>Rahapelit voivat olla viihdyttäviä ja luoda illuusion suuristakin omaisuuksista, mutta tosipaikan tullen pelkät nollaat tuskin kelpaavat, vaikka niiden edessä olisi millaisia numeroita tahansa.</p><p>Raha on aina tiivistettyä hikeä. Raha on arvon kantaja ja vaihdon väline.</p><p>Todelliset arvot luodaan työssä. Kapitalismissa työn tulokset riistetään työtätekeviltä ja niiden mukana lähtee myös luotu lisäarvo, jonka kapitalisti kirjaa itselleen voittoina, vuokrina ja korkoina.</p><p>Tästä johtuu sekin, että nyt elinkeinoelämä ja työnantajia palveleva hallitus vaatii lisää työaikaa, mieluiten tietysti 24/7. Silloin riiston aste olisi varmasti sataprosenttinen.</p><p>Koko toissapäivän ainakin Ylen uutiset välittivät propagandaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren suulla, joka kerjäsi nyt kansalaisilta myötätuntoa kipeisiin leikkauksiin. Tosin ne kipeät leikkaukset koskisivat vain niitä, joilla ei pääomia ole.</p><p>Tällä kurilla työllä luodut verorahatkin pantaisiin pääoman pohjattomaan pussiin.</p><p>Vapaavuoren mukaan nyt ei saisi kukaan vaatia mitään, vaan kaikkien pitäisi vain antaa. Jotta jotain saataisiin kasaan, pitäisi kerjuu kohdistaa pääoman omistajiin. Siellä on, mistä ottaa, sillä viimeisen tiedon mukaan tulonjakokehitys saavuttaa ensi vuonna sellaisen tason, että 1% omistaa maailmasta yhtä paljon kuin loput yhteensä.</p><p>Avainsana tässä puhalluksessa on velkaannuttaminen. Esimerkkejä lähihistoriasta riittää. Ensin kerättiin it-kuplassa tyhjiksi tuulipukukansan taskut. Sitten luotiin asuntokupla, jonka puhkeaminen alkoi USA:ssa 2008. Samalla metodilla putsataan nyt yhteiskunnat.</p><p>Olisikohan kohta jo korkea aika ihmisten herätä ja tehdä loppu tästä ryöstämisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pörsseissä ja muissa isojen poikien peleissä voidaan luoda rahaa vaikka tyhjästä, joko bitteinä tai velkakirjoina tai vaikka paperinpaloina, mutta viime kädessä raha palaa aina reaalitalouteen.

Rahapelit voivat olla viihdyttäviä ja luoda illuusion suuristakin omaisuuksista, mutta tosipaikan tullen pelkät nollaat tuskin kelpaavat, vaikka niiden edessä olisi millaisia numeroita tahansa.

Raha on aina tiivistettyä hikeä. Raha on arvon kantaja ja vaihdon väline.

Todelliset arvot luodaan työssä. Kapitalismissa työn tulokset riistetään työtätekeviltä ja niiden mukana lähtee myös luotu lisäarvo, jonka kapitalisti kirjaa itselleen voittoina, vuokrina ja korkoina.

Tästä johtuu sekin, että nyt elinkeinoelämä ja työnantajia palveleva hallitus vaatii lisää työaikaa, mieluiten tietysti 24/7. Silloin riiston aste olisi varmasti sataprosenttinen.

Koko toissapäivän ainakin Ylen uutiset välittivät propagandaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren suulla, joka kerjäsi nyt kansalaisilta myötätuntoa kipeisiin leikkauksiin. Tosin ne kipeät leikkaukset koskisivat vain niitä, joilla ei pääomia ole.

Tällä kurilla työllä luodut verorahatkin pantaisiin pääoman pohjattomaan pussiin.

Vapaavuoren mukaan nyt ei saisi kukaan vaatia mitään, vaan kaikkien pitäisi vain antaa. Jotta jotain saataisiin kasaan, pitäisi kerjuu kohdistaa pääoman omistajiin. Siellä on, mistä ottaa, sillä viimeisen tiedon mukaan tulonjakokehitys saavuttaa ensi vuonna sellaisen tason, että 1% omistaa maailmasta yhtä paljon kuin loput yhteensä.

Avainsana tässä puhalluksessa on velkaannuttaminen. Esimerkkejä lähihistoriasta riittää. Ensin kerättiin it-kuplassa tyhjiksi tuulipukukansan taskut. Sitten luotiin asuntokupla, jonka puhkeaminen alkoi USA:ssa 2008. Samalla metodilla putsataan nyt yhteiskunnat.

Olisikohan kohta jo korkea aika ihmisten herätä ja tehdä loppu tästä ryöstämisestä.

 

 

 

]]>
2 http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195362-ei-raha-arvo-tyhjasta-tule#comments Arvo Maksu Pankki Raha Velka Mon, 18 May 2015 04:06:04 +0000 Kaija Olin-Arvola http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195362-ei-raha-arvo-tyhjasta-tule
Saakohan köyhä mennä kohta enää lähellekkään pankkia. http://kristiansheikkilaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189699-saakohan-koyha-menna-kohta-enaa-lahellekkaan-pankkia <p>Pankissa asioiminen menee kyllä jo todella vaikeaksi.</p><p>Monessa pankissa ei saa laittettua edes käteistä tilille tai korkeintaan aamupäivän.&nbsp;</p><p>No tänään törmäsin kuukausi sitten tulleeseen uuteen asetukseen. Pankin tilille ei voi laittaa rahaa, jos ei ole pankin asiakas.</p><p>Meinas jäädä 2 työntekijää viikonlopuksi ilman rahaa, kun köyhällä &quot;kädestä suuhun&quot; tyylisellä yrittäjällä ei asiakas maksanutkaan laskuaan ajallaan. Normaalisti ei ole ongelmia, kun maksaa pari päivää aiemmin palkan tilille. Nyt kuitenkin raha tuli vasta perjantaina ja ajattelin et ei hätää. Pikapankille siitä työntekijöiden pankkiin ja suoraan tilille. Kas ei onnistukkaan, kun minulla ja yritykselläni on tili toisessa pankissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko oikeasti kukaan tämän päätöksen tekijä pysähtynyt sekunniksikaan miettimään mitä ongelmia moinen aiheuttaa. EI OLE!!! Jos olisi, niin olisi vähintään velvoittaneet pankin sellaiseen toimintaa, että jos säästöpankista laitaa Nordeaan rahaa, se näkyy heti eikä 1-2 päivän päästä.&nbsp;</p><p>Muutenkin kyseinen viivyttely rahan siirrossa on mielestäni aivan järjetön. Kaitpa tämänkin taustalla on se, että kokoomus haluaa saada nekin pikku korkotulot kansalta, monikansallisille pankeille.&nbsp;</p><p>Eikö eduskunnassa ole ollenkaan ihmisiä oikeasta elämästä, joka joutuu oikean kansalaisen ongelmia kohtaamaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pankissa asioiminen menee kyllä jo todella vaikeaksi.

Monessa pankissa ei saa laittettua edes käteistä tilille tai korkeintaan aamupäivän. 

No tänään törmäsin kuukausi sitten tulleeseen uuteen asetukseen. Pankin tilille ei voi laittaa rahaa, jos ei ole pankin asiakas.

Meinas jäädä 2 työntekijää viikonlopuksi ilman rahaa, kun köyhällä "kädestä suuhun" tyylisellä yrittäjällä ei asiakas maksanutkaan laskuaan ajallaan. Normaalisti ei ole ongelmia, kun maksaa pari päivää aiemmin palkan tilille. Nyt kuitenkin raha tuli vasta perjantaina ja ajattelin et ei hätää. Pikapankille siitä työntekijöiden pankkiin ja suoraan tilille. Kas ei onnistukkaan, kun minulla ja yritykselläni on tili toisessa pankissa.

 

Onko oikeasti kukaan tämän päätöksen tekijä pysähtynyt sekunniksikaan miettimään mitä ongelmia moinen aiheuttaa. EI OLE!!! Jos olisi, niin olisi vähintään velvoittaneet pankin sellaiseen toimintaa, että jos säästöpankista laitaa Nordeaan rahaa, se näkyy heti eikä 1-2 päivän päästä. 

Muutenkin kyseinen viivyttely rahan siirrossa on mielestäni aivan järjetön. Kaitpa tämänkin taustalla on se, että kokoomus haluaa saada nekin pikku korkotulot kansalta, monikansallisille pankeille. 

Eikö eduskunnassa ole ollenkaan ihmisiä oikeasta elämästä, joka joutuu oikean kansalaisen ongelmia kohtaamaan. 

 

]]>
2 http://kristiansheikkilaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189699-saakohan-koyha-menna-kohta-enaa-lahellekkaan-pankkia#comments Pankki Fri, 13 Mar 2015 18:25:13 +0000 Kristian Sheikki Laakso http://kristiansheikkilaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189699-saakohan-koyha-menna-kohta-enaa-lahellekkaan-pankkia
Lyhennysvapaalla talouspuskuri http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186238-lyhennysvapaalla-talouspuskuri Tänään pankit ilmoitti että nyt saa lainan lyhennyksiin vapaata. Lyhennysvapaata ei kannata kokonaan käyttää kulutukseen vaan nyt on oiva tilaisuus luoda itselle talouspuskuri säästämällä. Esimerkiksi rahastoihin.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186238-lyhennysvapaalla-talouspuskuri#comments Pankki Thu, 05 Feb 2015 19:49:39 +0000 Kari Heinälehto http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186238-lyhennysvapaalla-talouspuskuri Suomalaiset säästämään arpajaissäästötileillä? http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186094-suomalaiset-saastamaan-arpajaissaastotileilla <p>Arpajaissäästötili toimii niin, että kun talletat rahaa tilille, niin voit voittaa pankin järjestämässä arvonnassa. Et voi menettää rahaa. Voit vain voittaa rahaa. Suomalaiset ovat maailman kärjessä rahapelien pelaamisessa. Tätä suomalaisten pelihimoa voitaisiin hyödyntää, jos haluttaisiin saada suomalaiset säästämään.</p><p>Arpajaissäästötilejä on perusteltu mm. sillä, että tällaiset pelaamiseen liittyvät tilit saavat etenkin sellaiset ihmiset säästämään, jotka muuten eivät laittaisi rahojaan säästötilille. Sitten tapauksissa, jossa työttömyyden, sairauden tai muun syyn takia ihminen tarvitsee yllättäen rahaa, niin hänellä on sitä omalla säästötilillään. Jos suomalaisilla olisi pienituloisillakin jonkin verran rahaa säästötilillä, niin tämä vähentäisi tarvetta kääntyä toimeentulotuen puoleen rahantarpeen yllättäessä.</p><p>(Tosin, kun meillä Suomessa on tämä sossu, niin itse asiassa pienituloisia kannattaa neuvoa olemaan säästämättä mitään pankkitilille, sillä sossu tarkistaa aina ensin pankkitilit, ja jos siellä on rahaa, niin mitään avustusta ei anneta. Näin tilille säästänyt itse asiassa menettää sen rahasumman, jonka sossu olisi maksanut hänelle tukena ilman pankkitilillä ollutta rahaa.)</p><p>Arpajaissäästötilejä on USA:n joissain osavaltioissa ja 12 eri maassa. Lisää tietoa saat googlettamalla Prize-linked savings account.</p><p>Suomessakin voitaisiin harkita arpajaissäästötilien sallimista, jotta pienituloisten ja nuorten säästämisinto kasvaisi. Toisaalta kansantaloudellisesti tämä ei olisi viisasta, sillä elämme lamassa, ja lama-aikana ihmisten ei pitäisi säästää, vaan ihmisten pitäisi laittaa kaikki rahansa kulutukseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arpajaissäästötili toimii niin, että kun talletat rahaa tilille, niin voit voittaa pankin järjestämässä arvonnassa. Et voi menettää rahaa. Voit vain voittaa rahaa. Suomalaiset ovat maailman kärjessä rahapelien pelaamisessa. Tätä suomalaisten pelihimoa voitaisiin hyödyntää, jos haluttaisiin saada suomalaiset säästämään.

Arpajaissäästötilejä on perusteltu mm. sillä, että tällaiset pelaamiseen liittyvät tilit saavat etenkin sellaiset ihmiset säästämään, jotka muuten eivät laittaisi rahojaan säästötilille. Sitten tapauksissa, jossa työttömyyden, sairauden tai muun syyn takia ihminen tarvitsee yllättäen rahaa, niin hänellä on sitä omalla säästötilillään. Jos suomalaisilla olisi pienituloisillakin jonkin verran rahaa säästötilillä, niin tämä vähentäisi tarvetta kääntyä toimeentulotuen puoleen rahantarpeen yllättäessä.

(Tosin, kun meillä Suomessa on tämä sossu, niin itse asiassa pienituloisia kannattaa neuvoa olemaan säästämättä mitään pankkitilille, sillä sossu tarkistaa aina ensin pankkitilit, ja jos siellä on rahaa, niin mitään avustusta ei anneta. Näin tilille säästänyt itse asiassa menettää sen rahasumman, jonka sossu olisi maksanut hänelle tukena ilman pankkitilillä ollutta rahaa.)

Arpajaissäästötilejä on USA:n joissain osavaltioissa ja 12 eri maassa. Lisää tietoa saat googlettamalla Prize-linked savings account.

Suomessakin voitaisiin harkita arpajaissäästötilien sallimista, jotta pienituloisten ja nuorten säästämisinto kasvaisi. Toisaalta kansantaloudellisesti tämä ei olisi viisasta, sillä elämme lamassa, ja lama-aikana ihmisten ei pitäisi säästää, vaan ihmisten pitäisi laittaa kaikki rahansa kulutukseen.

]]>
3 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186094-suomalaiset-saastamaan-arpajaissaastotileilla#comments Pankki Raha Sosiaaliturva Talous Uhkapeli Tue, 03 Feb 2015 17:58:59 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186094-suomalaiset-saastamaan-arpajaissaastotileilla
Ulkomaisia investointeja ei tarvita http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185136-ulkomaisia-investointeja-ei-tarvita <p>Suomessa haikaillaan ulkomaisen pääoman investointien ja rahoituksen perään. Se on haitallista ja harkitsematonta. Ei kukaan sijoita ellei tuotto ole hyvä. Hyvätuottoiset investoinnit taas kannattaa rahoittaa kotimaisella rahalla koska silloin tuottokin jää kotimaahan. Samasta syystä myöskin EKP kevennysohjelma on tehoton. Se lisää keskuspankki rahaa mutta ei kysyntää ja siten se ei lisää investointeja.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Käväsin eilen parissa tilaisuudessa. Vasfooruminin järjestämässä Keskuspankkitili jokaiselle (josta blokkaan myöhemmin, se vaatii ihan ajan kanssa kirjoittamista) ja vapaus valita toisin. Jälkimäisessä tilaisuudessa professori Haatainen kertoi leikkausten ja elvytyksen vaikutuksesta (sekin vaatii oman blokinsa). Jälkimmäisessä tilaisuudessa mainittiin myös ulkomaiset investoinnit eräänä keinona pelastaa suomen talous.</p><p>Tuo on helppo aihe, sitä ei tarvitse ajatella. Mihin me tarvitaan ulkomaisia investointeja? Niiden tarve pohjautuu olettamukseen. Rahaa on rajallisesti ja se täytyy houkutella suomeen. Väite ei pohjaa todellisuuteen, siitä on raha ja talous usein blokannut ja jopa suomen pankki asian kertoo. Itse blokkasin <a href="http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183143-suomen-pankin-rahateoria">Suomen pankin rahateoria</a></p><p>.</p><p>Kuinka asia siis menee?</p><p>Minulla on bisnesidea joka tuottaa 10 milj euron investoinnilla noin 0,1% - 2% maailman bruttokansantuotteesta vuosittain. (olen sen jopa täällä blokissani esittänyt. Jopa kaksi erilaista ideaa mutta ne ovat hukkuneet hullujen lammas ja pankkitarinoiden joukkoon.)</p><p>Mistä rahoitus?</p><p>No tuossa tulee kuvaan ulkomaiset rahoittajat. Pyydetään joku jenkki rahoittamaan homma. Tehdään työ, jenkki maksaa meille palkkana sen 10 milj, jahka homma alkaa pyöriä, hän vuosittain rahastaa kohtuullisen tuoton, noin 70 000 milj. - 1 400 000 milj (30-700% suomen bruttokansantuote karkeasti arvioiden) taalaa vuosittain. Kaikki voittavat. Suomalaiset saavat työtä, jenkit voittoa.</p><p>Entäs jos minä perustan polkupyöräkorjaamon? Tarvitsen rahaa noin 300 euroa työkaluihin, autotalli on omasta takaa. Silloin menen kiteen Nordeaan ja pyydän rahat lainaksi. (itellä ei ole kun kaljarahaa, ei riskirahaa, joudun lainaamaan aloituspääoman.)</p><p>Mistä Nordea taikoo rahat?</p><p>Tässä tulee kuvioon endogeenisen rahan teoria. Nordea luo rahat velkakirjaani vastaan. Minä kirjoitan alle paperin jossa sitoudun maksamaan 300 euroa korkoineen takaisin ja Nordean hovitaikkuri loitsii tililleni 300 euroa. Tietysti se taikoo minulle myöskin toisen tilin, velkatilin jonka saldon on sama 300 euroa.</p><p>Homman vitsihän on. Nordea voi lainata minulle sen 300 euroa mutta halutessaan se voi lainata myöskin miljardi euroa. Ei sillä kumpaakaan rahaa ole ennen kuin olen lainapaperit allekirjoittanut mutta kun nimi on paperissa, on sama mikä summa on.</p><p>Miksi se ei siis taio kaikille suomalaisille yrittäjille miljardia, miksi tarvitaan ulkomaisia sijoittajia? No koska suomalaisilla ei ole tuottavia bisnesideoita, ei ainakaan varmoja ja tuottavia. Pankki ei anna lainaa ellei ole suhteellisen varma siitä että saa rahansa takaisin. Eikä muuten anna ulkomainen sijoittajakaan. Ei ne sen hölmömpiä ole kuin Nordean johtajat.</p><p>Entäs kun ulkomainen sijoittaja antaa minulle sen osakepääoman yritykseen. Mistä hän sen rahan saa? No hän menee omaan pankkiinsa, allekirjoittaa lainapaperit ja pankki taikoo hänelle ne rahat.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Näyttää hiukan siltä että ulkomaisiin sijoittajiin luottaminen on sekä tyhmää että tarpeetonta. Jos bisnesidea on hyvä, rahat saa kotimaisesta pankista ja voitto jää omaan taskuun. Ellei idea kanna, ei sitä kukaan käy rahoittamaan. Ongelmana nimittäin on, ei kansainväliseksi sijoittajaksi päädy jos on tyhmä. Eikä ainakaan pysy.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Eräs suomen ongelma on riskisijoittajien puute. On ideoita joiden tuotto on tuhansia prosentteja mutta onnistumisen todennäköisyys alle 1%. Ei kaikista tule Googlea tai Facebookia, ne joista tulee, palkitsevat sijoittajat kohtuullisesti. Helpoiten tuo asia voitaisiin hoitaa valtiollisella investointipankilla. EKP alainen laitos joka jakaa kaikille halukkaille muutaman miljoonan pelirahaa. EKP voi kärsiä rajattomasti tappioita koska se voi tuottaa rajattomasti euroja. Meidän päättäjämme eivät kuitenkaan ole kovinkaan älykkäitä joten lienee turha toivoa tuollaista järjestelmää.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Kirjoitin kerrankin blokin niin kuin ammattitoimittajan pitäisi kirjoittaa juttu. Asia ensimmäisessä kappaleessa, loppu joutavaa jaarittelua. Harva tuota tuntuu käyttävän joten en itsekkään ole vaivautunut. Miksi tehdä asia kunnolla jos sen voi tehdä huonosti?</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa haikaillaan ulkomaisen pääoman investointien ja rahoituksen perään. Se on haitallista ja harkitsematonta. Ei kukaan sijoita ellei tuotto ole hyvä. Hyvätuottoiset investoinnit taas kannattaa rahoittaa kotimaisella rahalla koska silloin tuottokin jää kotimaahan. Samasta syystä myöskin EKP kevennysohjelma on tehoton. Se lisää keskuspankki rahaa mutta ei kysyntää ja siten se ei lisää investointeja.


 

Käväsin eilen parissa tilaisuudessa. Vasfooruminin järjestämässä Keskuspankkitili jokaiselle (josta blokkaan myöhemmin, se vaatii ihan ajan kanssa kirjoittamista) ja vapaus valita toisin. Jälkimäisessä tilaisuudessa professori Haatainen kertoi leikkausten ja elvytyksen vaikutuksesta (sekin vaatii oman blokinsa). Jälkimmäisessä tilaisuudessa mainittiin myös ulkomaiset investoinnit eräänä keinona pelastaa suomen talous.

Tuo on helppo aihe, sitä ei tarvitse ajatella. Mihin me tarvitaan ulkomaisia investointeja? Niiden tarve pohjautuu olettamukseen. Rahaa on rajallisesti ja se täytyy houkutella suomeen. Väite ei pohjaa todellisuuteen, siitä on raha ja talous usein blokannut ja jopa suomen pankki asian kertoo. Itse blokkasin Suomen pankin rahateoria

.

Kuinka asia siis menee?

Minulla on bisnesidea joka tuottaa 10 milj euron investoinnilla noin 0,1% - 2% maailman bruttokansantuotteesta vuosittain. (olen sen jopa täällä blokissani esittänyt. Jopa kaksi erilaista ideaa mutta ne ovat hukkuneet hullujen lammas ja pankkitarinoiden joukkoon.)

Mistä rahoitus?

No tuossa tulee kuvaan ulkomaiset rahoittajat. Pyydetään joku jenkki rahoittamaan homma. Tehdään työ, jenkki maksaa meille palkkana sen 10 milj, jahka homma alkaa pyöriä, hän vuosittain rahastaa kohtuullisen tuoton, noin 70 000 milj. - 1 400 000 milj (30-700% suomen bruttokansantuote karkeasti arvioiden) taalaa vuosittain. Kaikki voittavat. Suomalaiset saavat työtä, jenkit voittoa.

Entäs jos minä perustan polkupyöräkorjaamon? Tarvitsen rahaa noin 300 euroa työkaluihin, autotalli on omasta takaa. Silloin menen kiteen Nordeaan ja pyydän rahat lainaksi. (itellä ei ole kun kaljarahaa, ei riskirahaa, joudun lainaamaan aloituspääoman.)

Mistä Nordea taikoo rahat?

Tässä tulee kuvioon endogeenisen rahan teoria. Nordea luo rahat velkakirjaani vastaan. Minä kirjoitan alle paperin jossa sitoudun maksamaan 300 euroa korkoineen takaisin ja Nordean hovitaikkuri loitsii tililleni 300 euroa. Tietysti se taikoo minulle myöskin toisen tilin, velkatilin jonka saldon on sama 300 euroa.

Homman vitsihän on. Nordea voi lainata minulle sen 300 euroa mutta halutessaan se voi lainata myöskin miljardi euroa. Ei sillä kumpaakaan rahaa ole ennen kuin olen lainapaperit allekirjoittanut mutta kun nimi on paperissa, on sama mikä summa on.

Miksi se ei siis taio kaikille suomalaisille yrittäjille miljardia, miksi tarvitaan ulkomaisia sijoittajia? No koska suomalaisilla ei ole tuottavia bisnesideoita, ei ainakaan varmoja ja tuottavia. Pankki ei anna lainaa ellei ole suhteellisen varma siitä että saa rahansa takaisin. Eikä muuten anna ulkomainen sijoittajakaan. Ei ne sen hölmömpiä ole kuin Nordean johtajat.

Entäs kun ulkomainen sijoittaja antaa minulle sen osakepääoman yritykseen. Mistä hän sen rahan saa? No hän menee omaan pankkiinsa, allekirjoittaa lainapaperit ja pankki taikoo hänelle ne rahat.


 

Näyttää hiukan siltä että ulkomaisiin sijoittajiin luottaminen on sekä tyhmää että tarpeetonta. Jos bisnesidea on hyvä, rahat saa kotimaisesta pankista ja voitto jää omaan taskuun. Ellei idea kanna, ei sitä kukaan käy rahoittamaan. Ongelmana nimittäin on, ei kansainväliseksi sijoittajaksi päädy jos on tyhmä. Eikä ainakaan pysy.


 

Eräs suomen ongelma on riskisijoittajien puute. On ideoita joiden tuotto on tuhansia prosentteja mutta onnistumisen todennäköisyys alle 1%. Ei kaikista tule Googlea tai Facebookia, ne joista tulee, palkitsevat sijoittajat kohtuullisesti. Helpoiten tuo asia voitaisiin hoitaa valtiollisella investointipankilla. EKP alainen laitos joka jakaa kaikille halukkaille muutaman miljoonan pelirahaa. EKP voi kärsiä rajattomasti tappioita koska se voi tuottaa rajattomasti euroja. Meidän päättäjämme eivät kuitenkaan ole kovinkaan älykkäitä joten lienee turha toivoa tuollaista järjestelmää.


 

Kirjoitin kerrankin blokin niin kuin ammattitoimittajan pitäisi kirjoittaa juttu. Asia ensimmäisessä kappaleessa, loppu joutavaa jaarittelua. Harva tuota tuntuu käyttävän joten en itsekkään ole vaivautunut. Miksi tehdä asia kunnolla jos sen voi tehdä huonosti?


 

]]>
10 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185136-ulkomaisia-investointeja-ei-tarvita#comments Investoinnit Keskuspankki Pankki Ulkomaiset investoinnit Fri, 23 Jan 2015 19:15:35 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185136-ulkomaisia-investointeja-ei-tarvita
Suomen pankin rahateoria http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183143-suomen-pankin-rahateoria <p>Viime yönä satuin suomenpankin nettisivuille, siellä on sekä keskuspankin historia että opetussivut peruskoululaisille ja lukiolaisille rahan synnystä. Sivut ovat mielestäni suhteellisen selkeät. Tosin kuvia on käytetty vähemmän ja velhoja ei ole kuten minun pankkitoimintaa esittelevissä sivuissa mutta takana on keskuspankin auktoriteetti joten kopioin tekstit sellaisenaan tänne. Varoitan lukijaa. Raha ei ole kultaharkko (kuten eräät 1700 lukulaiset virallisen linjan taloustieteilijät uskovat) eikä pankkilainan myöntäminen tarkoita tavaran luomista työläisen riistolla (kuten marxin aikaan tapahtui). Eli kaava Kultaharkko = Raha = Tavara, ei aina pidä paikkaansa.</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Raha on velkaa</strong></p><p>Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Rahaa syntyy lainatessa</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui. Miksi rahan määrä taloudessa ei vähitellen supistu nollaan? Yksi keskeisin syy on, että rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia.</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka suurin osa rahasta muodostuu tavallisissa talletuspankeissa, nykyisen kaltainen rahajärjestelmä edellyttää keskuspankin olemassaoloa. Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Keskuspankkiraha koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista pankkien pankissa, siis keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten kanssa tavallinen kotitalous ei joudu tekemisiin, mutta pankeille ne ovat tärkeitä.</p><p>Keskuspankkirahan luonne velkana on hankalammin miellettävissä kuin pankkitalletusten. Kun keskuspankki on velkaa seteleitä hallussaan pitävälle yleisölle, on melko vaikea sanoa, mihin yleisöllä on saamaoikeus. Setelillä velkakirjana ei ole edes eräpäivää.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Muuttamalla ohjauskorkoa, jolla ne luotottavat liikepankkeja, tai käymällä kauppaa arvopaperimarkkinoilla, keskuspankit voivat vaikuttaa pankkijärjestelmässä muodostuvan rahan määrään.</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Setelit</strong></p><p><br />&nbsp;</p><p>Suomen Pankki laskee liikkeeseen Suomessa tarvittavat setelit Euroopan keskuspankin luvalla. Euroseteleitä on seitsemän erisuuruista, arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Ne ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella, ja niissä kuvataan arkkitehtonisia tyylisuuntia Euroopan historian eri aikakausilta.</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Mitä on inflaatio ja hyperinflaatio?</strong></p><p><br />&nbsp;</p><p>Jos yleinen hintataso jossakin maassa nousee huomattavasti, tämän maan rahan ostovoima pienenee. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Inflaatiosta seuraa, että kuluttajat voivat ostaa tietyllä rahamäärällä aiempaa vähemmän tuotteita ja palveluja. Myös säästöt menettävät arvoaan.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Jos hintataso nousee hyvin nopeasti lyhyellä aikavälillä, on kyse hyperinflaatiosta. Virossa, Puolassa ja Venäjällä oli hyperinflaatio 1990-luvulla.</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Mitä on deflaatio?</strong></p><p><br />&nbsp;</p><p>Jos yleinen hintataso laskee jatkuvasti, on kyse deflaatiosta. Ensi silmäyksellä deflaatio &ndash; eli aiempaa halvemmat tavarat ja palvelut &ndash; saattaa tuntua hyvältä asialta, mutta sen seuraukset voivat olla erittäin kielteisiä. Kun ihmiset odottavat hintojen laskevan lähiaikoina edelleen, he lykkäävät ostopäätöksiään. Jos kaikki tekevät näin, kokonaiskysyntä vähenee, sillä talouteen syntyy alenevien hintojen ja hidastuvan talouskasvun kierre. Yritykset eivät enää voi myydä tuotteitaan ja palvelujaan ja joutuvat lomauttamaan työntekijöitään. Tällöin ihmisillä on vähemmän rahaa kulutettavanaan, minkä seurauksena deflaatiokierre vauhdittuu entisestään. Historiallisia esimerkkejä ovat Yhdysvaltain 1930-luvun suuri lama ja Japanin 1990-luvun deflaatio.</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Miten rahapolitiikkaa tehdään?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kun rahapolitiikasta on sovittu, se on pantava täytäntöön. Mutta miten se tehdään? Tavallisesti keskuspankki toteuttaa rahapolitiikan strategiaansa tarjoamalla pankeille rahaa turvallisia arvopapereita vastaan ja asettamalla rahalle hinnan eli lyhyen aikavälin korot. Näitä korkoja kutsutaan usein rahapolitiikan ohjauskoroiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, talouskehitys rauhoittuu ja inflaatio hidastuu. Jos keskuspankki laskee ohjauskorkoja, talouskehitys voimistuu ja inflaatio nopeutuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskuspankin ylin johto kokoontuu säännöllisesti päättämään rahapolitiikan koroista. Nämä päätökset perustuvat kattaviin analyyseihin maan senhetkisestä ja odotetusta tulevasta talouskehityksestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurena haasteena on kuitenkin se, että rahapolitiikka ei aina ala vaikuttaa heti, päätöksenteon kannalta ratkaisevan tärkeät taloustiedot ovat käytettävissä vasta tietyn ajan kuluttua ja että taloudessa voi ilmetä ennalta arvaamattomia sokkeja, jotka muuttavat tulevaa talouskehitystä (inflaatiota ja kasvua).</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan keskuspankki (EKP) ja kaikkien niiden 18 maan kansalliset keskuspankit, jotka tällä hetkellä kuuluvat euroalueeseen, päättävät yhdessä koko eurojärjestelmän rahapolitiikasta.</p><p><br />Varsinainen päätöksentekoelin on EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunta ja kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joten myös Suomen Pankin pääjohtaja kuuluu EKP:n neuvostoon. EKP:n neuvosto päättää koko euroalueen rahapolitiikasta. Se kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Yleensä kokoukset ovat EKP:n pääkonttorissa Frankfurtissa Saksassa, mutta kaksi kertaa vuodessa kokous pidetään jossakin euroalueen kansallisessa keskuspankissa. Päätökset tehdään noudattamalla periaatetta &rdquo;yksi jäsen, yksi ääni&rdquo;.</p><p><a href="http://www.euro.fi/fi/lukiot-ja-ammattiopistot/mita-raha-on/raha-on-velkaa/" target="_blank">http://www.euro.fi/fi/lukiot-ja-ammattiopistot/mita-raha-on/raha-on-velkaa/</a><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime yönä satuin suomenpankin nettisivuille, siellä on sekä keskuspankin historia että opetussivut peruskoululaisille ja lukiolaisille rahan synnystä. Sivut ovat mielestäni suhteellisen selkeät. Tosin kuvia on käytetty vähemmän ja velhoja ei ole kuten minun pankkitoimintaa esittelevissä sivuissa mutta takana on keskuspankin auktoriteetti joten kopioin tekstit sellaisenaan tänne. Varoitan lukijaa. Raha ei ole kultaharkko (kuten eräät 1700 lukulaiset virallisen linjan taloustieteilijät uskovat) eikä pankkilainan myöntäminen tarkoita tavaran luomista työläisen riistolla (kuten marxin aikaan tapahtui). Eli kaava Kultaharkko = Raha = Tavara, ei aina pidä paikkaansa.


 

Raha on velkaa

Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.

 

Rahaa syntyy lainatessa

 

Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.


 

Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.


 

Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui. Miksi rahan määrä taloudessa ei vähitellen supistu nollaan? Yksi keskeisin syy on, että rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia.


 

Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista

 

Vaikka suurin osa rahasta muodostuu tavallisissa talletuspankeissa, nykyisen kaltainen rahajärjestelmä edellyttää keskuspankin olemassaoloa. Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen.


 

Keskuspankkiraha koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista pankkien pankissa, siis keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten kanssa tavallinen kotitalous ei joudu tekemisiin, mutta pankeille ne ovat tärkeitä.

Keskuspankkirahan luonne velkana on hankalammin miellettävissä kuin pankkitalletusten. Kun keskuspankki on velkaa seteleitä hallussaan pitävälle yleisölle, on melko vaikea sanoa, mihin yleisöllä on saamaoikeus. Setelillä velkakirjana ei ole edes eräpäivää.


 

Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Muuttamalla ohjauskorkoa, jolla ne luotottavat liikepankkeja, tai käymällä kauppaa arvopaperimarkkinoilla, keskuspankit voivat vaikuttaa pankkijärjestelmässä muodostuvan rahan määrään.


 


 

Setelit


 

Suomen Pankki laskee liikkeeseen Suomessa tarvittavat setelit Euroopan keskuspankin luvalla. Euroseteleitä on seitsemän erisuuruista, arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Ne ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella, ja niissä kuvataan arkkitehtonisia tyylisuuntia Euroopan historian eri aikakausilta.


 

Mitä on inflaatio ja hyperinflaatio?


 

Jos yleinen hintataso jossakin maassa nousee huomattavasti, tämän maan rahan ostovoima pienenee. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Inflaatiosta seuraa, että kuluttajat voivat ostaa tietyllä rahamäärällä aiempaa vähemmän tuotteita ja palveluja. Myös säästöt menettävät arvoaan.


 

Jos hintataso nousee hyvin nopeasti lyhyellä aikavälillä, on kyse hyperinflaatiosta. Virossa, Puolassa ja Venäjällä oli hyperinflaatio 1990-luvulla.


 

Mitä on deflaatio?


 

Jos yleinen hintataso laskee jatkuvasti, on kyse deflaatiosta. Ensi silmäyksellä deflaatio – eli aiempaa halvemmat tavarat ja palvelut – saattaa tuntua hyvältä asialta, mutta sen seuraukset voivat olla erittäin kielteisiä. Kun ihmiset odottavat hintojen laskevan lähiaikoina edelleen, he lykkäävät ostopäätöksiään. Jos kaikki tekevät näin, kokonaiskysyntä vähenee, sillä talouteen syntyy alenevien hintojen ja hidastuvan talouskasvun kierre. Yritykset eivät enää voi myydä tuotteitaan ja palvelujaan ja joutuvat lomauttamaan työntekijöitään. Tällöin ihmisillä on vähemmän rahaa kulutettavanaan, minkä seurauksena deflaatiokierre vauhdittuu entisestään. Historiallisia esimerkkejä ovat Yhdysvaltain 1930-luvun suuri lama ja Japanin 1990-luvun deflaatio.


 

Miten rahapolitiikkaa tehdään?

 

Kun rahapolitiikasta on sovittu, se on pantava täytäntöön. Mutta miten se tehdään? Tavallisesti keskuspankki toteuttaa rahapolitiikan strategiaansa tarjoamalla pankeille rahaa turvallisia arvopapereita vastaan ja asettamalla rahalle hinnan eli lyhyen aikavälin korot. Näitä korkoja kutsutaan usein rahapolitiikan ohjauskoroiksi.

 

Jos keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, talouskehitys rauhoittuu ja inflaatio hidastuu. Jos keskuspankki laskee ohjauskorkoja, talouskehitys voimistuu ja inflaatio nopeutuu.

 

Keskuspankin ylin johto kokoontuu säännöllisesti päättämään rahapolitiikan koroista. Nämä päätökset perustuvat kattaviin analyyseihin maan senhetkisestä ja odotetusta tulevasta talouskehityksestä.

 

Suurena haasteena on kuitenkin se, että rahapolitiikka ei aina ala vaikuttaa heti, päätöksenteon kannalta ratkaisevan tärkeät taloustiedot ovat käytettävissä vasta tietyn ajan kuluttua ja että taloudessa voi ilmetä ennalta arvaamattomia sokkeja, jotka muuttavat tulevaa talouskehitystä (inflaatiota ja kasvua).

 

Euroopan keskuspankki (EKP) ja kaikkien niiden 18 maan kansalliset keskuspankit, jotka tällä hetkellä kuuluvat euroalueeseen, päättävät yhdessä koko eurojärjestelmän rahapolitiikasta.


Varsinainen päätöksentekoelin on EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunta ja kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joten myös Suomen Pankin pääjohtaja kuuluu EKP:n neuvostoon. EKP:n neuvosto päättää koko euroalueen rahapolitiikasta. Se kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Yleensä kokoukset ovat EKP:n pääkonttorissa Frankfurtissa Saksassa, mutta kaksi kertaa vuodessa kokous pidetään jossakin euroalueen kansallisessa keskuspankissa. Päätökset tehdään noudattamalla periaatetta ”yksi jäsen, yksi ääni”.

http://www.euro.fi/fi/lukiot-ja-ammattiopistot/mita-raha-on/raha-on-velkaa/

 

]]>
8 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183143-suomen-pankin-rahateoria#comments Euroopan keskuspankki Keskuspankkirahoitus Pankki Raha Valtion velka Sun, 28 Dec 2014 11:18:16 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183143-suomen-pankin-rahateoria