Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Eurobudjetista uusi rahareikä?

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle on kasaantumassa merkittävä määrä talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseen tähtääviä hankkeita. Euroalueen oma budjetti, yhteinen talletussuoja pankeille ja Euroopan vakausmekanismin eli kriisirahasto EVM:n uudistaminen ovat pitkin kevättä kaikessa hiljaisuudessa edenneet kansallisten ja EU-vaalien katveessa.

Yhteisvastuun ja yhteisen budjettirahoituksen lisäämisen innokkaimpia puolestapuhujia on Ranskan presidentti Macron, joka yltiöfederalistisia pyrkimyksiä mm. yhteisestä valtiovarainministeristä ja -ministeriöstä on muiden maiden toimesta hillitty. Yhtä kaikki esitykset mm. euroalueen budjetista tarkoittavat kahden nopeuden Eurooppaa ja EMU:n asettamista EU:n syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Melko selvää on myös se, että nettomaksajamaana Suomella on uusia rahareikiä edessään.

EU-budjetin sisälle ollaan rakentamassa omaa euromaiden budjettia, jonka aiottu kokoluokka 17 miljardia seitsemälle vuodelle jäi vielä toistaiseksi auki. Ranskan ajama budjetin ulkopuolinen rahoitusväline, jota budjettiraamit eivät olisi rajoittaneet, saatiin ainakin toistaiseksi estettyä.

Budjetista on tarkoitus tukea euromaiden kilpailukyvyn ja rakenneuudistusten edistämistä, mm. nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Jo tarkoitus on periaatteellisesti ongelmallinen. Miksi muiden maiden pitäisi maksaa rakenteelliset uudistukset, jotka kuuluvat poliittisine linjauksineen jäsenmaiden vastuulle? Ja toisaalta, jos hallitus ja politiikka jäsenmaassa vaihtuu, peritäänkö rahat pois vai tuleeko komissiosta jäsenmaan politiikan päällepäsmäri.

On myös varsin selvää, että euroon kuulumattomat maat eivät halua sen rahoittamiseen osallistua. Se, miten varat kerätään, on muutoinkin auki. Puhumattakaan siitä, miten eurobudjetin varoja jaetaan jäsenmaiden kesken. Ainut asia mikä vaikuttaa varmalta on se, että eurobudjetti kasvattaa EU:n kokonaisbudjettia ja siten Suomen nettomaksuosuutta.

Euroopan vakausmekanismista ja sen muutoksista on myös tulossa suuri päänsärky. Tarkoitus on, että rahaston päätöksiä voitaisiin tehdä pahoissa pankkien kriisitapauksissa määräenemmistöllä, kun ne nyt vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Tämä on erittäin ongelmallista Suomenkin kansallisen budjettisuvereniteetin kannalta, sillä päätöksiä taloudellisten vastuiden kasvattamisesta voitaisiin tehdä vastoin tahtoamme. Suomen on puheenjohtajamaana uskallettava sanoa myös ”ei”, silloin kun kansallinen etu sitä vaatii.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Ranska yksinkertaisesti haluaa, että muut euro- ja EU-maat rahoittaisivat sen jatkuvat alijäämät, alhaiset eläkeiät sekä tiukat irtisanomissuojat. Macronin sitkeiden (ja itsekkäiden) pyrkimysten edessä on oltava tiukkana; toivottavasti EU-sisäinen hansaryhmä pitää edelleen pintaansa ja toivottavasti Saksa pysyy myös tästä eteenpäin sopivan kriittisena Gallian kukon suuntaan (viimeisten kahden vuoden aikana Saksa on ollut kiitettävän pidättyväinen Macronin ehdotusten suhteen).

Pelkään pahoin, ettei Suomen uusi hallitus ole vielä läheskään perillä Ranskan todellisista pyrkimyksistä...sinisilmäisyys lieneekin pahin synti Suomen tulevalla EU-puheenjohtajakaudella.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Suomen kansa on siis tyhmää? Polvirukoilkaamme!

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Kyllä näin on, kun lukee Pyykkölän ja hänen soslibviher uuno frendejä.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Eero kirjoitti; "Suomen kansa on siis tyhmää?"

Suomen kansa ei suinkaan ole tyhmää (eikä uusi hallituskaan, toivottavasti), mutta Ranska vuorostaan ei ole toiminut fiksusti, koska sen tavoitteet ovat turhan ilmiselvät: muut (Saksa, Hollanti ja Pohjois-Eurooppa) maksukoot!

Onneksi tarvittava herätys on tapahtunut hansaryhmän ansiosta:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264727-rans...

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Eero! Juuri niin. Parhain neuvo onkin siin'. Kiitos. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ensin teidän täytyy irtautua Agenda Europe-asiasta, josta on ollut puhetta ja te vaikenette kaikesta.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Asia on hyvin yksinkertainen.

Meillä on sääntöpohjainen yhteisö. Yhteisössä tehdään pääasiassa niin, kuin kaksi isointa yhdessä sopivat. Kun kaksi isointa eivät sovi, ei tehdä juuri mitään.

Samaan aikaan isoimpien ei tarvitse noudattaa itselleen hankalia sääntöjä.
Pienien taas ei kannattaisi noudattaa itselleen vahingollisia sääntöjä.

Tällaista sääntöpohjaista yhteisöä, jonka jäsenten ei tarvitse tai ei kannata noudattaa sääntöjä, EI VOI KORJATA LAATIMALLA LISÄÄ SÄÄNTÖJÄ.

Käyttäjän AriKuivanen kuva
Ari Kuivanen

Hienosti tiivistettynä "euvostoliiton" nykytilanne.Tälläkin keinolla yritetään liittovaltiokehitystä, koska avoimella päätöksenteolla se ei etene.Demokratiavaje on todella suuri jos pari omassa maassaankin kyseenalaista poliitikkoa (Macron ja Merkel) suhmuroivat keskenään meidän etujemme vastaisesti.

Veli-Jussi Jalkanen

Olen varma, että EU:n organisaatiosta voitaisiin helposti karsia pois muutama sata byrokraattia, nyt kun laajentamiseen ja laajaan kehittämiseen ei ole varaa.

Nyt EU:n pitäisi tiivistää, ja järkevöittää toimintansa jopa hieman laihduttaen ja ainakin virtaviivaistaen.

Näin tehden se saisi europpalaisten luottamusta ja tukea.

Tarvitaan saneerauskomissaari ja hänelle laajat valtaoikeudet. Nykyinen pääsihteeri, voisi olla siihen hommaan tarpeeksi tiukka mies.

Airi Pulkkinen

Eu:n omien säännösten mukaan julkinen velka on pidettävä alle 60 %:ssa kansantuotteesta ja vaje alle kolmessa prosentissa. Esimerkiksi Ranskan kohdalla on joustettu. Ranskan valtion velka/bkt-suhde on ollut alle 60 % viimeksi v. 2001, ollen tuolloin 58,3 %. Viime vuoden lopussa tuo luku oli jo 98,4 %.

Vastaavat prosenttiluvut muista Välimerenmaista: Italia 132,2 %, Portugali 121,5 %, Kypros 102,5 %, Espanja 97,1 %. Siis kaikki Välimerenmaat kaipaisivat tukipaketteja, vaikkapa Suomesta.

Eurointoilijoiden kannalta on kiusallista, että euroalueen ulkopuolelle jääneiden Ruotsin, Norjan ja Tanskan taloudellinen kehitys on ollut parempaa, kaikilla ko. luku on alle 40 %. Lähde Valtiovarainministeriö 14.6.

Ei ole yllätys, että Ranskan presidentin Macronin mielestä integraatiota pitää vähin äänin syventää ja ottaa aimo askel kohti liittovaltiota. Velaksi elämistä ei voi jatkaa ikuisesti.

Pirjo Tolonen

Ranska saa hoitaa ihan itse haittamaahanmuuttonsa kustannukset. Itse ovat ongelmansa aiheuttaneet! Kauniit aikomukset, kuten nourisotyöttömyyden ehkäisy on silkkaa lumetta. Tarkoitus on ryöstää lisää mm.suomalaisia, ja muita euromaita.
JO RIITTÄÄ ROSVOUS! Jokainen maa hoitaa itse nuoret.

Airi Pulkkinen

Suomi on sidottu Euroopan rahoitusmekanismin (EVM) kautta tehtäviin takauksiin Kataisen/Urpilaisen hallituksen päätöksellä. Suomen EVM kokonaisvastuut ovat 12,58 mrd. euroa, josta Suomi maksoi 1440 miljoonaa euroa lokakuussa 2012. Siis olemme luvanneet EVM:lle 11,18 miljardiin saakka rahaa mikäli lasku tulee.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Sari Essayah kirjasi jokaisessa kirjoittamassaan kppaleessa vähintään yhden EU- tai EMU-ongelman.
Kirjoittaja voisikin nyt tarttua härkää sarvista ja ryhdistäytyä toimimaan blogissa esille tuomiensa ongelmien ja haittojen vähentämiseksi oman maansa osalta.

Tarvittaessa hän löytää muita huolissaan olevia poliitikkoja lähes kaikista puolueista - ehkä hallituspuolueita lukuun ottamatta.
Onhan näistä asioista jo toistakymmentä vuotta puhuttu. Nyt olisi tekojen aika.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Euro on tällähetkellä täysin EKP:n elvytystoimien varassa.

Poliitikkojen pitäisi nyt vihdoinkin päättää joko euroalueen purkamisesta tai sen muuttamisesta liittovaltioksi, muutoin EKP:n loputon elvytyspolitiikka aiheuttaa euroalueen purkautumisen hallitsemattomasti.

Toimituksen poiminnat