Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Kansa ei halua kiintiöitä perhevapaisiin

Tuoreen Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaiset kaipaavat lisää joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhetukiin ja -vapaisiin. Perhevapaiden käytöstä perheiden tulisi itse saada vapaasti ja joustavasti päättää ilman kiintiöitä.

Kansan näkemykset käyvät täysin yksiin KD:n perhevapaa-ajatusten kanssa. Perhevapaauudistuksessa on lisättävä joustoja ja vähennettävä sääntelyä, sillä perheiden tarpeet ovat erilaisia. En ole koskaan syttynyt vanhempainrahakausien kiintiöittämiseen vanhempien välille, sillä kiintiöinti kaventaisi valinnanvapautta ja lisäisi tarpeetonta sääntelyä perheille. Työelämän yhä kiihtyvä muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta. Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön heikosti.

Perhevapaauudistuksessa on tärkeää myös ottaa huomioon perheiden monimuotoisuus ja siitä johtuvat erilaiset tarpeet. Esimerkiksi yksinhuoltaja- adoptio-, monikko- tai sijaisperheillä on erilaiset tarpeet. Samoin on otettava huomioon vanhempien avioerot ja monen pikkulapsen elämä kahdessa kodissa. Yrittäjä- tai opiskelijaperheillä on omat erityiset tarpeensa. Siksi joustava malli, jossa vanhemmat itse päättävät lastensa hoidosta ja vapaiden jakamisesta on kaikkein toimivin.

KD on esittänyt edellä mainitut kriteerit täyttävää Taapero-bonus mallia, jossa maksettaisiin ansiosidonnaisen jakson jälkeen verotonta hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon.

Lisäksi ensimmäisen lapsilisän yhteydessä maksettava 1 000 euron vauvaraha olisi tervetulolahja pienokaisen perheelle vaiheessa, jossa on yhtä ja toista hankittavaa uudelle tulokkaalle. Vauvaraha tasaisi nykyistä eriarvoisuutta kuntien välillä, joissa osassa sitä maksetaan ja osassa ei. Tämänkin ns. ylimääräisen lapsilisän toimittaja vaalitentissä väänsi synnytysrahaksi. Hoh, hoi-jaa…

Jokainen perhe on lapsen syntyessä oikeutettu äitiyspakkaukseen tai sitä vastaavaan hivenen alle 1000 euron korvaukseen. Vauvarahassa on kyse aivan samasta, tuesta pienokaisen alkutaipaleen hankintoihin. Joku emansipoitunut pääkirjoitustoimittaja oli päässyt pähkäilyssään niin pitkälle, että kirjoitti KD:n vauvarahan taustalla olevan sen ”halveksittavan ajatuksen, että synnytyksestä maksetaan”. Ehkä nämä ulostulot kertovat kieltänsä yhteiskunnan lapsikielteisyydestä, kun perheen tukemisestakin pitää vääntää joku ”alistamisen väline”.

Tälläkin vaalikaudella liian monessa poliittisessa keskustelussa perheen merkitys sitä vastoin on ollut alisteinen muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin nähden. Nurjimmillaan suhtautuminen on ollut juuri perhevapaakeskustelussa, jossa perheestä on tehty lähes riippa tasa-arvoisempaa työelämää tavoitellessa. Työnantajien maksurasituksen jakautuminen on isompi huoli kuin lapsen kiintymyssuhteiden kehittyminen.

Osa tuntuu näkevän lasten kanssa vietetyn ajan Suomen kilpailukyvyn suurena uhkana. Samanaikaisesti tietysti odotetaan, että perhe työpaineiden, ylitöiden ja jatkuvan kiireen keskellä kasvattaa hyvinvoivia kansalaisia kantamaan vuorollaan vastuuta veronmaksusta ja eläkejärjestelmistä.

Julkisuudessa oleva mielikuva lapsiperheen arjesta on negatiivinen. Sen ajatellaan sisältävän jatkuvaa väsymystä, riitelyä, kuskaamista ja ”oman elämän” päättymistä. Tarvitsemme siksi ennen muuta lapsimyönteistä ilmapiiriä ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa, jolla voidaan lisätä perheiden uskoa omaan selviytymiseen ja kannustaa nykyistä suurempaan lapsilukuun.

Syntyvyyden lisääminen edellyttää nykyistä lapsiystävällisempää yhteiskuntaa, mikä merkitsee toki mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. Tarvitsemme myös parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja parempaa työelämän joustoa. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille lasten kasvatuksen haasteisiin. Jokainen perhe tarvitsee ympärilleen tukiverkoston. Siihen voi kuulua niin sukulaisia ja ystäviä kuin naapureitakin. Myös ennaltaehkäisevään kotiapuun kannattaa panostaa.

Malleja erilaisille uudistuksille löytyy joka puolueelta. Tärkeintä on, että päästään irti vaalikausittaisesta ajattelusta kohti pitkän tähtäimen hyvinvoinnin rakentamiseen. Lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen ikääntyvässä Suomessa on välttämätön osa kaukokatseista tulevaisuuspolitiikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

"Julkisuudessa oleva mielikuva lapsiperheen arjesta on negatiivinen. Sen ajatellaan sisältävän jatkuvaa väsymystä, riitelyä, kuskaamista ja ”oman elämän” päättymistä. Tarvitsemme siksi ennen muuta lapsimyönteistä ilmapiiriä ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa, jolla voidaan lisätä perheiden uskoa omaan selviytymiseen ja kannustaa nykyistä suurempaan lapsilukuun."
Se on rehellinen kuva lapsiperheestä. Lapsirakkaiden mielestä hyvät puolet voittavat haitat, mutta kaikki eivät koe niin.

Kaikki eivät halua sellaista elämää ja myös vapaaehtoista lapsettomuutta pitäisi tukea.
Steriloimisen yleinen ikäraja Suomessa, 30 vuotta, on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa.
Yleinen steriloimisen ikäraja on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 25 vuotta. Lisäksi Tanskassa 18-24-vuotiaalla on kuuden kuukauden harkinta-aika.
Suomessa kansanedustajat eivät ole osoittaneet mielenkiintoa itsemääräämisoikeuden lisäämiseen.
http://steriloimislaki.blogspot.com/

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Lapsia ei kannata hankkia,
-jos on köyhä,
-jos ei ole riittävän älykäs kasvattamaan lapsia ja ottamaan asioista selvää,
-jos on huono terveys lasten hoitamiseen,
-jos ei halua lapsia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Epäilen itse sosialidemokraattina, että kansa kylläkin haluaa vapaaehtoisesti sovittavat perhevapaat. Yhä useampi mies haluaa häärätä tuttipullon ja vaippojen kanssa, joten miksi sitä ei haluttaisi mahdollistaa?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Eikös se ole jo mahdollista?

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

"Suomessa naiset pitävät valtaosan perhevapaista. Vuonna 2016 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 % ja isät 9,5 %. Lasten kotihoidon tuen saajista naisia on 93 %.

Jokainen isien korvamerkittyä perhevapaa-oikeutta lisännyt perhevapaauudistus on lisännyt isien vapaiden käyttöä. Silti viidennes isistä ei pidä ollenkaan perhevapaata. Vanhempainrahasta, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää, isien käyttämä osuus on vain 1,7 %."
https://www.kela.fi/perhevapaat-tietopaketti

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset