Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Sopimisen kulttuuri koetuksella

Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.

Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä ”irtisanomissuoja” kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.

Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.

Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.

”Asiallinen ja painava syy” on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu ”aiempaa vähäisempi” työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.

Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.

Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Tiedonanto ei ole perustuslain 44,1 §:n mukainen:

"44 § Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta."

Tänään tiedonantokeskustelussa Leena Meri tähän perustuslain 44 §:ään ihan oikein viittasi, josta Vanhanen melkoisesti tulistui.

Tiedonanto ei ole lainmukainen, ja sitä ei olisi tullut lainkaan hyväksyä tällaisena, ks. alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262557-ha...

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Orpo taisi vahingossa tai tarkoituksella lausahtaa sen todellisen ongelman. SDP paljastaa oman kaksinaamaisuutensa. Pitää kynsin ja hampain kiinni "omiensa" puolta. Ei voi millään helpottaa meillä mm. maahanmuutajien työllistymistä. Heillähän ei ole äänioikeutta sehän riittää muutoksen vastustamiseen Silti vasemmistopuolueet ja vihreät ovat kiivaasti muka "puolustaneet" heidän tänne tuloaan.
Meri nyt perussuomalaisena ymmärrettävästi maahanmuuton vastustajana on sitä mieltä kun tässä tilanteessa häneltä voi odottaakin!

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Hyväksyt kai sen että hän puhui myös perustuslain noudattamisen puolesta?

Näyttää että tälle hallitukselle se on vessapaperin arvoista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

PeVL 18/1997 vp -asiakirjassa on näin (suora lainaus):

- - "Päätöksentekotavat

Käsiteltävänä olevassa selonteossa pidetään valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 1 momentin mukaista valtioneuvoston tiedonantoa valtiosäännön näkökulmasta luontevimpana tapana eduskunnan päätöksen tekemiseksi yhteiseen rahaan siirtymisestä.

Tiedonannon käyttöala on määritelty niin, että se voidaan antaa "jostakin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta". Tiedonanto on valtioneuvoston aloitteesta käytettävissä oleva keino, jonka nimenomaisena tarkoituksena on saattaa eduskunnan arvioitavaksi valtioneuvoston tärkeinä pitämiä asioita ja keskeisiä poliittisia ratkaisuja.

Tiedonantomahdollisuus otettiin vuoden 1928 valtiopäiväjärjestykseen juuri siksi, että sitä ennen valtioneuvostolla ei ollut luontevaa tapaa saattaa tällaisia politiikka-päätöksiä eduskunnan käsiteltäviksi.

Tiedonannon eduskuntakäsittelyyn liittyy elimellisesti valtioneuvoston eduskunnassa nauttiman luottamuksen mittaaminen, mikä antaa tiedonantomenettelylle erityistä painavuutta.

Toisaalta on todettava, että euroalueeseen osallistuminen on sen suuruusluokan kysymys, että sen eduskuntakäsittelyyn asian vireillepanotavasta riippumatta kytkeytyy hallituksen luottamuselementti.

Tiedonannon päätteeksi tapahtuva perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen antaa eduskunnalle mahdollisuuden sisällöllisen kannan muodostamiseen ilman, että kyseessä välttämättä olisi epäluottamuksen osoittaminen valtioneuvostolle.

Tiedonantoon liittyy myös mahdollisuus lähettää asia valiokuntaan. Siten tiedonannon käyttäminen ei estäisi eduskuntaa käsittelemästä perusteellisesti kysymystä Suomen osallistumisesta yhteiseen rahaan myös sisällön puolesta (ks. esim. PeVM 16/1982 vp ympäristöministeriön perustamista tarkoittaneesta valtioneuvoston tiedonannosta, erityisesti mietinnön päätösosan yksityiskohtaisuus)." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen...

---

Nyt hallituksen työllisyyspolitiikasta antamaa tiedonantoa ei voi verrata omaan rahaan tai ympäristöministeriön perustamiseen. Ei ensinkään. Siten tiedonanto ei ole perustuslain mukainen ts. sitä ei ole nyt käytetty tiedonannon säädetyssä tarkoituksessa.

Miten tähänkään ei nyt puututa, kuten ei puututtu virheelliseen äänestykseen kiireellisestä tiedustelulaista?

Kansalaisten oikeustaju on kovilla. Samaa "tulkintaa" tulee siten voida käyttää ihan tavallisten pienten ihmisten oikeudenkäynneissä, joissa voidaan samalla tavalla "tulkita" ja vetää mutkat suoriksi.

Oikeusjärjestelmämme rapautuu nopeasti tällaisten valtion hallinnossa tapahtuvien jatkuvien laittomien menettelyjen hyväksymisen johdosta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

"Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö."

Tuossa on jonkinlaisia ratkaisuja. Oli käsittämätöntä, että hallitus ryhtyi ajamaan tätä irtisanomisen helpottamista lainsäädännön avulla. Olisi riittänyt se, että yleisiä käytäntöjä olisi muutettu joustavammiksi. Lainsäädännön kautta joudutaan vain ensin lakkosumaan - ja myöhemmin pitkällisiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin.

Toimituksen poiminnat