Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Minne vie Saksan tie?

Saksan vaaleja, kivuliaita hallitusneuvotteluja ja lopulta demareiden jäsenäänestystä seurattiin tarkoin joka puolella EU:ta. Kyse on Unionin suurimman talouden ja nettomaksajamaan hallitusohjelmasta, jonka linjaukset luovat askelmerkkejä koko Unionin tulevaisuudelle Brexitin jälkeisessä tilanteessa.

Kristillisdemokraattien Angela Merkel joutui taipumaan monessa, ja sosialidemokraatit saivat läpi hallitusohjelman EU-osioon merkittäviä EU:n syvenevää integraatiota ajavia linjauksia. Saksassa ollaan nyt valmiita lisäämään rahoitusta EU:n budjettiin seuraavalla rahoituskaudella ja budjetin solidaarisuutta korostetaan. Hallitussopimuksessa pyritään myös EU-komission aiemmin esittämään erilliseen euroalueen budjettilinjaan, josta muokattaisiin myöhemmin euroalueen oma budjetti. Euroopan vakausmekanismista EVM:stä halutaan Euroopan Valuuttarahasto. Lisäksi jäsenmaiden budjetteja kontrolloitaisiin ja koordinoitaisiin yhä enemmän.

Sanalla sanoen Sdp:n Martin Schulzin tavoitteena oleva Euroopan Yhdysvallat heijastuu monen linjauksen takana. Nämä ajatukset resonoivat täysin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suunnitelmien kanssa. Nähtävissä onkin vanhan Saksa-Ranska-akselin vahvistuminen uudelleen.

Saksan EU-linjan muutos on monella tavalla Suomelle haastavaa. Suomi on perinteisesti pystynyt nojaamaan Saksan nihkeyteen yhteisvastuun ja EU-budjetin kasvattamisessa. Nettomaksajamaiden intresseissä on ollut kansallisesta hallituspohjasta riippumatta tukea markkinatalouden perusperiaatteita, sijoittajavastuuta, markkinakuria ja oman vastuun merkitystä.

Monien EU-maiden sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkejärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistuksia. Mikäs sen kätevämpää, kun vaikeat ja ennen kaikkea kalliit rakenteelliset ratkaisut voitaisiin edes osin vyöryttää muiden maksatettavaksi. Tähän saakka erilaiset sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvät politiikka-alueet on selkeästi perussopimusten mukaisesti haluttu pitää jäsenmaiden kompetenssissa. Nyt Saksan tukemat komission uudet avaukset lähtevät ”erityistarpeiden kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyiden” tukemisesta yhteisestä budjetista. On selvää, että tällaisten erityistarpeiden huomioiminen on syvästi kytköksissä jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin kuten koulutukseen ja työmarkkinoihin.

Suomen hallitukselta tarvitaan nyt selkeitä kannanottoja. Vääntö vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyskaudesta on kova, kun Ison-Britannian vuotuinen 7 mrd:n euron nettomaksuosuus EU:n budjettiin poistuu. Suomen saanto EU-budjetista on perinteisesti ollut hyvä osasta maatalous- ja aluekehitysrahoista. Näistä komissio olisi kuitenkin valmis eniten leikkaamaan. Suomelle tämä tarkoittaa väistämättä nettomaksuosuuden kasvamista, vaikka kansallinen maksuosuus onnistuttaisiinkin pitämään nykyisessä noin prosentin tasossa BKT:sta.

Näillä linjauksilla on väistämättä aluepoliittinen ulottuvuuskin. Itä- ja Pohjois-Suomen etu on ollut pohjoisen harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien painoarvo koheesiopolitiikassa ja toisaalta elinkeinorakenteesta johtuen myös maatalousrahoilla on ollut merkityksensä. On surullista, jos rahoituskehysmuutosten suurin maksaja on maataloustuotanto ja Itä- ja Pohjois-Suomi.

Suomen on tiukasti vaadittava EU:lle laihdutuskuuria, jossa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan sekä virkamiesten määrää vähennetään Brexitin suhteessa. Samalla on pidettävä mielessä, että EU-budjettia huomattavasti suuremmat ”kuprut” syntyvät erilaisten yhteisvastuullisten rahastojen kautta, joissa määräenemmistöpäätösten lisääminen poistaisi pienten jäsenmaiden viimeisimmänkin mahdollisuuden; veto-oikeuden. Pienten jäsenmaiden näkökulmasta tällainen muutaman suuren jäsenmaan valta-asema uhkaa unionin jäsenmaiden kohtuullisen tasavertaisuuden toteutumista. Edessä on tärkein neuvotteluvuosi sitten EU-liittymissopimuksen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

On pitkään tiedetty EUn tiivistymisen vähentävän pienten EU-maiden vaikutusvaltaa entisestään. Nämä varoitukset eivät ole vaikuttaneet valtiojohtoomme mitenkään.

Suomella on EU-parlamentissa 1,99% äänivalta eli ei mitään ja osuus pienenee jatkossa EUn laajetessa ja suurvaltojen lisätessä vaikutusvaltaansa.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Kiitos valaisevasta kirjoituksesta, onko peräti Suomen poliittiselta kentältä lajiaan ensimmäinen kannanotto. En tiedä.

Melko huolestuttavia piirteitä näköpiirissä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Pääministerimme Juha Sipilä kertoi tänään, että "Saksan linja on lähellä Suomen omaa linjaa" (brexitin jälkisiivouksessa).

Toivon, että viimeistään Sarin fiksu kirjoitus aiheuttaisi kunnon keskustelun siitä, olisiko Suomen sittenkin oltava Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Itävallan "1 %:n ryhmässä". Juuri se on meidän viiteryhmämme ja siinä porukassa järki edelleen on tallessa: "Pienempi EU tarkoittaa myös pienempää EU-budjettia" (Sorry, Siilinjärven Jyrki...).

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251185-pett...

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Entä onko Sipilän kanta ristiriidassa Istuvan Presidenttimme ja yleensä Kokoomuslaisten kanssa yhteisvastuu kysymyksessä? Taitaa olla. Mitä pidemmälle tämä kehittyy, näemme myös konkreettisesti mikä on Suomen etu.

Veikkaan, että tulee ehkä EU:n myrskyisin neuvottelukierrokset, ovet paukkuu ja sonta lentää.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #4

Juuri tässä kyse on puhtaasti Orpo/Sipilä-kannasta.. Sampo Terho otti aiemmin jo samanlaista etäisyyttä kuin Sari Essayah (demarit ovat tyylikkäästi hiljaa ja katsovat mistäpäin tuulee ennen kuin sanovat "painavan sanansa", jälkikäteen).

Sarilta hyvä ja juuri nyt tarpeellinen blogi!

Suora lainaus/kertaus: "Suomen on tiukasti vaadittava EU:lle laihdutuskuuria, jossa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan sekä virkamiesten määrää vähennetään Brexitin suhteessa. Samalla on pidettävä mielessä, että EU-budjettia huomattavasti suuremmat ”kuprut” syntyvät erilaisten yhteisvastuullisten rahastojen kautta, joissa määräenemmistöpäätösten lisääminen poistaisi pienten jäsenmaiden viimeisimmänkin mahdollisuuden; veto-oikeuden. Pienten jäsenmaiden näkökulmasta tällainen muutaman suuren jäsenmaan valta-asema uhkaa unionin jäsenmaiden kohtuullisen tasavertaisuuden toteutumista. Edessä on tärkein neuvotteluvuosi sitten EU-liittymissopimuksen"...

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine Vastaus kommenttiin #5

Demarit edustaa sitä byrokraatti linjaa, jotka ovat halukkaita rakentaa uusia rakenteita (himmeleitä). Ymmärrän hyvin heidän hiljaisuuden.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #5

SDP ei suinkaan ole tyylikkäästi hiljaa. Myös hiljaisuus on kannanotto ja tässä tapauksessa erittäin voimakas sellainen jos syventyy asiaan.
SDP on hiljaa koska se tietää että jos se sanoo kantansa niin nyt suurimmaksi nousseet kannatusluvut ropisevat aika alas.
SDP:n kanta on juuri se joka on Saksan SDP:n kanta eli sillä ei edes ole omaa kantaa vaan se seuraa tiukasti ison veljespuolueensa kantaa.
SDP tietää että suomalaiset eivät halua EU:sta liittovaltiota jossa kaikki päätetään Mos.... ei kun Berliinissä.
Siitä meillä on pitkä kokemus.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Pääministerit Katainen, Stubb ja nyt viimeksi Sipilä ovat olleet jotenkin häpeämättömällä tavalla Mutti Merkelin helmoissa. Lipponen oli omalla tavallaan itsenäinen, mutta mikä vielä pahempaa, Paavo halusi olla kaikkien Brysselin ytimien mies.

Hollannin pääministeri Mark Rutte vieraili pari päivää sitten Berliinissä ja piti siellä poliittisen linjapuheensa. Hän kaipasi Hollannin tapaisten nettomaksajien yhteisrintamaa, johon hän kaavaili Ruotsia ja Tanskaa, mutta ei Suomea. Miksi ei Suomea?

"Die EU solle nach dem Brexit schlanker werden. Andere Länder sähen das ähnlich, sagte Rutte jetzt auf WELT-Nachfrage, nämlich die, die in dem Zusammenhang häufig genannt würden – also Schweden und Dänemark."
https://www.welt.de/politik/ausland/article1741501... Die Niederlande führen den Aufstand der Kleinen in der EU an.

Ilmeisesti myös Hollannin Mark Rutte tietää sen valitettavan tosiasian, että Suomea ei hevin saa irti Saksan sylistä. Jyrkin ja Alexin perinteitä jatkavan Juhan vieroittaminen Saksan helmasta ei ainakaan Rutten voimilla onnistu.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

jos pystyt seuraavat kolme sanaa, "budjetin solidaarisuutta korostetaan", lukea ilman tunnekuohua olet joko ameeba taikka eu - fanatiikko. Siis Suomessa jossa samalla Helsingin mahtiväki itkee elättävänsä loppu Suomen (mikä ei ole totta) voidaan samalla heittää ajatusvoltti jossa Suomen murhe on maksaa vaikka Albaanian viuluja. Suomi vaatii ... Suomen ainoa valtti on sanoa, että jätämme roskan jos liittovaltio kehitys jatkuu.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Mitä tähän voi lisätä, matkalla ollaan kohti Euroopan liittovaltiota ja Suomen itsemääräämisoikeuden lopullista tuhoa ennen pitkää. Kaiken kukkuraksi pieni Suomi maksamaan isompiensa laskuja.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Jos pääministeri Juha Sipilältä kysytään vastausta blogin otsikkoon, niin hän tuntuu tietävän, että Saksan tie on se sama tie kuin tähänkin asti. Voiko siihen uskoa?

" – Olen Merkelin kanssa hallitusneuvottelujen aikana useaan kertaan keskustellut siitä, että muuttuuko Saksan linja nyt. Hän on vakuuttanut, että Saksan linja säilyy samana." Näin siis Sipilä tänään 4.3.2018.

Saksan tie EI voi pysyä samana kuten Sipilä naiivisti vakuuttelee. Syitä siihen on monia; tässä muutamia vain esimerkkeinä uuden tien airuista:

Brexit, Macron, Kurz, AfD, Visegrad, Trump, Erdogan.

Jocke Rantanen

Onko tässä selitys myös siihen miksi Sotella on nyt niin kova kiire?

Onko niin että EU:ssa pitää kaikissa maissa olla toisiaan vastaava järjestelmä kun EU:sta tehdään liittovaltio?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Sari Essayah: "Sanalla sanoen Sdp:n Martin Schulzin tavoitteena oleva Euroopan Yhdysvallat heijastuu monen linjauksen takana. Nämä ajatukset resonoivat täysin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suunnitelmien kanssa. Nähtävissä onkin vanhan Saksa-Ranska-akselin vahvistuminen uudelleen."

Jos tarkkoja ollaan, niin Saksan sos.dem.puolue ei ole Sdp vaan SPD, Sozialdemokratische Partei Deutschlands. Keskustelussa on hyvä tietää puhutaanko Saksan vai Suomen demareista.

Ranskan Emmanuel Macron ei lopulta saanut Martin Schulzista vetoapua Uuden Euroopan suunnitelmilleen. Saksan Uusi Eurooppa-tie mutkistui kahden vaaleissa hävinneen puolueen muodostaessa epävarman GroKo-hallituksen. Suurin oppositiopuolue AfD ei lupaa ruusuja GroKon Eurooppa-poluille.

Tämän aamun uutiset Italian vaalituloksesta tuovat lisää murheita Euroopan liittovaltion rakentajille. Tie alkaa olla niin kivinen, ettei siihen uutta Eurooppa-väylää rakenna sen enempää Merkel kuin Macron, ei yhdessä eikä erikseen.

Italian vaalitulos oli tähän astisista painajaisista ylivoimaisesti suurin kaikille, jotka haaveilevat Euroopan Yhdysvalloista. Yhtyneellä Euroopalla ei mene hyvin; ainakaan tällä haavaa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Kun Halla-Aho sanoo "on aivan luonnollista,että nettomaksajien osuudet kasvavat,koska brexit",niin hän todellisuudessa antaa hyväksyntänsä.Kaikki muu on pelkää näpertelyä.

Toimituksen poiminnat