Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Rahaliittoa pusketaan yhteisvastuisiin

EU komissio antoi itsenäisyyspäivänä ehdotuksensa rahaliiton syventämiseksi aimo harppauksin. Monet EMU:n kehittämiseen tähtäävistä avauksista ovat Suomen kannalta vähintään haasteellisia, osa jopa vahingollisia.

 

Komissiossa ajateltaneen EU:n perussopimusten muuttamisen olevan sen verran työlästä, että on helpompaa asettaa euroalue EU:n syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Kahden nopeuden unioni jakaa kuitenkin jäsenmaan keskenään ja kasvattaa painetta euroalueen omaan budjettilinjaan EU-budjetin sisälle, mikä sisältyykin komission uusiin avauksiin. Brexitin myötä Suomen nettomaksuosuus uhkaa muutenkin nousta ilman, että muiden euromaiden rakenneuudistuksia tai pankkiunionin varautumisjärjestelyjä ruvetaan maksamaan yhteisestä kassasta.

 

Suomen hallituksen olisi topakasti torjuttava myös euroon halaavien maiden ns.   lähentymisväline sekä vakautusväline, jolla taasen taantumaan joutuneita maita tuettaisiin investointilamassaan. Vakautusväline on juuri sellainen suhdannepuskuri, joka tähtää tulonsiirtounioniin jäsenmaiden välillä. Rahoitus olisi kaiken lisäksi tarkoitus kaivaa nykykehyksistä budjettisiirtoina sekä koheesiorahastosta.  Tämä tarkoittaisi väistämättä lovea meille tärkeisiin maatalouden ja pohjoisen harvan asutuksen tuen osuuksiin.

 

Suomelle periaatteellisesti kaikkein hankalin esitys on kuitenkin komission paketin kärkihanke Eurooppalainen valuuttarahasto, EVR.  Tämä korvaisi nykyisen velkajärjestelyyn erikoistuneen Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, joka on jäsenmaiden keskinäinen ja vaatii päätöksissään yksimielisyyttä. Suomi on pääomitanut EVM:ää noin 1,4 mrd:lla eurolla ja sen jokainen tukipäätös tulee hyväksyttää eduskunnassa kuten Kreikan kriisin yhteydestä muistetaan.

 

Nyt komissio haluaa ”nopeuttaa kriisitilanteen päätöksentekoa” ja tuoda järjestelyn EU-lainsäädännön sisälle. Tällöin varautumismenettelyn käyttöä koskevissa äänestyksissä siirryttäisiin 85 prosentin vahvistettuun määräenemmistöön. Suomen kaltaisen maa vikinä ei paljon painaisi, kun valtion vastuut muiden päätöksellä kasvaisivat. Kaavailtu menettely rikkoo Suomen omaa budjetti suvereniteettia, ja saattaisi jopa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

 

Budjetin ja EVR:n lisäksi kolmas Suomelle päänsärkyä aiheuttava avaus liittyy pankkiunionin loppuunsaattamisen aikatauluun ja tapaan. Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden katkaisemiseen ja sijoittajavastuun lisäämiseen tähtäävä pankkiunioni voi kompastua yhteiseurooppalaiseen talletussuojaan. Moraalikato on ilmeinen, jos jäsenvaltiot eivät hoida omia riskipankkejaan ja tervehdytä pankkisektoriaan, vaan lykkäävät ongelmansa asiansa hoitaneiden pankkien, tai paremminkin niiden palvelumaksuja maksavien asiakkaiden, kontolle.

 

Etelä-Euroopan pankkien ongelmaluottojen määrät huitelevat 15-30 prosentin tietämillä, kun Suomessa jäädään prosenttiin lainakannasta. Vie vuosikymmeniä ennen kuin päästään riittäväksi katsottavaan riskittömyyteen, niin että talletussuojajärjestelmä voisi toimia tasapuolisesti. Komission mielestä valmista on kesään 2019 mennessä!

 

Komission esityksissä on lisäksi paljon institutionaalista sälää kuten yhteistä valtiovarainministeriä, euroryhmän asemaa ym., joihin huomio helposti kiinnittyy. Sen sijaan varsinainen agenda on vahva yhteisvastuun rakentaminen erilaisten mekanismien ja rahastojen kautta. Tämä on ongelmallista, sillä paine tehdä tarvittavat uudistukset jäsenmaissa heikkenisi merkittävästi. Markkinaehtoisuudesta ei pidä siirtyä yhä kauemmaksi, vaan jokaisen jäsenmaa tulisi ensisijaisesti omin toimin kantaa vastuuta omasta taloudestaan.

 

EMU:a on kehitettävä harkiten ja vähitellen. Ensi alkuun riittäisi, että kaikki jäsenmaat noudattaisivat kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä ja alentaisivat hyvinä vuosina velkojen suhdetta kansantuotteeseensa, jotta kriisivuosina on käytettävissä kansallisesti kerättyjä varastoja. Opetus vertauskuvan seitsemästä lihavasta ja laihasta lehmästä olisi komissiollekin paikallaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mitäs mieltä sinä olet asiasta jos saisit itse päättää? Lähtisitkö mukaan leikkiin vai sanoisitko että nyt riittää. Emme ole mukana tälläisessä leikissä..

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Minusta ei tule talousasiantuntijaa tekemälläkään, mutta sen verran ymmärrän, että uusi EVR tulisi toimimaan takuuautomaattina suurille lainantarjoajille.

Kreikan tapauksen aikoihin ne sentään joutuivat jännittämään. Tiukan väännön jälkeen euromaat suostuivat, vastoin omia sääntöjään, ottamaan vastuun saatavista ja pelastivat pankit.

Kaavailtu EVR on paljon kätsympi systeemi....

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hyvää tiedottamista missä mennään.

ELI ovatko pankkiunioni, tulonsiirtounioni ja yhteisvastuullinen talletussuoja porrasmaisia askeleita kohti liittovaltiota? Eurostoliittoa? Monen mielestä on.

Onko se enää Suomen etu? Onko sekään oikein, että ylivelkaantunut EU/EMU-Suomi maksaa muiden maiden jäsenmaksuja miljardeittain? MIKSI? - "Mitä salataan?"

http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11607... (P.O. 2,4 mrd)

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/364049-ra...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Todellisuudessa olemme jo tiukasti yhteisvastuussa EKP:n kautta.

LTRO-rahaelvytysohjelman kautta jo n. 20% euroalueen valtionveloista on EKP:n piikissä: n. 1700 mrd, Table A7.1:

https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/...

--

Lisäksi EKP lainoittaa välimerenmaiden Target2-euromaksutasevajeen n. 1000 mrd.

Lainat on kirjattu euromaksutaseen ylijäämämaiden piikkiin. Suomen osuus nyt n. 80 mrd. Kohta 9.4:

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitos...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tästä ”hullunmyllystä” ei pelastuta muutoin kuin siirtymällä takaisin kultakantaan. Sakari Puiston kirjoitus vuodelta 2012 on mitä suuremmassa määrin edelleen ajankohtainen.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000251667...

Käyttäjän HeikkiRosti kuva
Heikki Rosti

Olet poliitikko,viimeisessä lauseessasi käytit konditionaalia,kuten maan tapa on.Me näkijät emme ehtolauseile,joko on on tai ei,ei.Siis nyt vv. 2013-2018 ovat lihavat ja ne vv.2019-2024 rutiköyhät.Poikkeus tietysti kotona Valloissa,jossa silloin superlihavat vuodet yritteliään ja raisun talouspolitiikan seurauksena .Palaan aiheeseen v.2025. Jos olin väärässä tämän profeetan voi silloin huoletta kivittää. Leppoisaa adventin aikaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Rahaelvytys tulee epäonnistumaan ja bondimarkkinat romahtavat jossain vaiheessa. Markkinakorot piikkaavat ja lama alkaa. Ehkä 2019?

Keskuspankit ovat yrittäneet ottaa niskalenkkiä velkakirjamarkkinoista, mutta päinvastoin tulee käymään ts. ne joutuvat itse niskalenkkiin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ennustaminen on vaikeaa etenkin tulevaisuuden!

Käyttäjän HeikkiRosti kuva
Heikki Rosti

Ennustaminen on mahdotonta,sita olemme jo vahan oppineet,kun taasWith God all things are possible.Vanhakantaiset ja uudenmallisetkin luterilaiset puhuvat maallisesta regimentista,Jumala hoitaa paaasiassa hengellista regimenttia,maallinen hoitakoot maallista,.Siksi esim.natsisaksan sekopaisyys oli vain maallisen regimentin heikkoutta,Jumalalla oli muita kiireita .Tunnustuskirkko osoitti ja osoittaa nytkin .There are no substitution for divine power yesterday,to day and forever.

Jouko Salminen

Viimeiseen kappaleeseen erityisesti viitaten.
Valtion lainojen maksaminen pois ei ole edes teoreettisesti mahdollista, edes nousukaudella. Syy siihen on yksinkertainen ja itsekudottu: raha = velka.

Jos rahamäärän (=velkamäärä) kasvu hidastuu paljon alle 5%:n seurauksena on deflaatio. Deflaatiossa yksityisen sektorin ei kannata ottaa velkaa, vaan maksaa pois lainoja, josta seuraa rahamäärän lasku.

Deflaation kynnyksellä ainoa toimiva keino on setelirahoitus. Setelirahoitus on kuitenkin kielletty euron säännöissä.

Toinen asiaan vaikuttava seikka on se, että kaikki euromaat eivät voi yhtäaikaisesti olla vaihtotaseeltaan ylijäämäisiä, ei edes kehitysmaiden kustannuksella, koska talouskasvu on riippuvainen rahan määrästä, joka puolestaan on riippuvainen velan määrästä.

Loppupäätelmänä: Valtiot ja/tai yksityinen sektori velkaantuvat pankeille, oli talouskasvu kuinka suurta tahansa, millä tahansa veroasteella. Paitsi jos valtiot poistavat €uron setelirahoituskiellon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset