Hallitus nipistää lapsiperheiltä

Valtiovarainministeriön pohjaesitys ensi vuoden budjetiksi pohjautuu aiemmin tehtyihin tai kehysriihessä sovittuihin päätöksiin. Hallituspuolueet aloittavat sitten tältä pohjalta poliittisen väännön ministeriöiden toiveista ja tarpeista. Hallitustaival on jo yli puolenvälin, joten jokainen puolue pyrkii löytämään myös jotain omaa äänestäjäkuntaa miellyttävää.  Julkisuudessa on jo väläytetty solidaarisuusveron alarajan nostoa, mikä hyödyttäisi hyvätuloisia. Infra-rahoja ollaan panostamassa ruuhka-Suomeen, ja perhevapaauudistusta pusketaan eteenpäin enemmän työelämän kuin perheiden ehdoilla.

Jostain kumman syystä lapsiperheet näyttävät olevan Sipilän hallituksen hampaissa, ehkä osin tahattomasti. Monet yhtäaikaiset toimenpiteet vain sattuvat eniten osuvan asuntovelkaiseen lapsiperheeseen.

Kiinteistöveron alaraja nousee, ja on aivan selvää, että velkaiset kunnat tulevat käyttämän mahdollisuutta paikata tulopuoltaan. Kuntaliiton arvio keväällä oli, että reilusti yli puolet kunnista tulee korottamaan kiinteistöveroaan ensi vuonna.

Asumistukeen on tulossa leikkaus, jossa tukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto ja tuki sidotaan elinkustannusindeksiin. Muutos johtaa asumiskustannusten kasvuun erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Asumistukijärjestelmä toki kaipaa remonttia, mutta se olisi pitänyt kytkeä yhteen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen kanssa. Nyt yhtä elementtiä muuttamalla moni tuen saaja joutuu turvautumaan toimeentulotukeen eivätkä yhteiskunnan tukieurot kokonaisuudessaan laske.

Asuntolainan korkovähennys laskee edelleen, sillä koroista saa vähentää verotuksessa ensi vuonna enää 35 prosenttia, kun tänä vuonna määrä on vielä 45 prosenttia. Vaikka korkotaso on ollut viime vuodet matala, niin isojen asuntolainojen kanssa painiville ruuhkavuosien eläjille leikkaus tuntuu.

Vuosina 2015–2017 voimassa ollut verotuksen lapsivähennys poistuu. Verovähennys oli viime hallituksessa KD:n taistelema kompensaationa lapsilisäleikkaukselle, jotta se ei iskisi pieni- ja keskituloisiin perheisiin.  Vähennys on ollut yhdelle huoltajalle 50 euroa lasta kohden. Yksinhuoltajilla vastaava summa on ollut 100 euroa. Vähennyksen on voinut saada enimmillään neljästä lapsesta, mutta se on porrastettu tulojen perusteella. Niinpä tarpeeksi pienillä tuloilla vähennys on ollut enimmillään jopa 400 euroa vuodessa.

Kristillisdemokraattien puoluehallitus lähettikin budjettiriiheen terveiset lapsivähennyksen jatkamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan laajentamiseksi.  Tällä on merkitystä paitsi tulotasoon, niin myös kannustinloukkujen purkamisessa. Päivähoidon kynnyksellä olevan lapsen huoltajan efektiivinen veroaste nousee jopa 140%:iin, mikä tekee pienillä ansiotuloilla työnteosta täysin kannattamatonta.

Korkeat efektiiviset veroasteet johtuvat siitä, että lapsiperheen saamat tuet vähenevät, päivähoitomaksu ja verotus nousevat jyrkästi jo pienillä ansiotuloilla. Kun lapsivähennysjärjestelmä on kertaalleen luotu verotukseen, niin sitä ei tule poistaa, vaan sen avulla voidaan korjata pahimpia lapsiperheiden kohtaamia epäkohtia.

Lapsiperheet ovat tulevaisuuden veronmaksajien jaa eläkejärjestelmien ylläpitäjien kasvattajia, joten heidän tukeminen olisi todellinen investointi tulevaisuuteen.

sariessayah
Kristillisdemokraatit Lapinlahti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu