Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Onneksi edes EU suojelee synnyttäneitä äitejä!

Keskustelu perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ja sen myötä nykyisen kotihoidontuen romuttamisesta käy kuumana. Esimerkiksi Akavan johdossa oletetaan, että raju perhevapaauudistus olisi yksi avaimista naisten työllisyysasteen nostamiseksi. Ministeri Kaj Mykkänen puolestaan twiittasi SAK:n mallille tukea, jota Hesarin pääkirjoitustoimittaja Teija Sutinen oli ehtinyt kehua ”huolella valmistelluksi”. Koko keskustelussa naisten työmarkkina-asemasta ja eläkekertymistä on lasten ja synnyttäneiden äitien hyvinvoinnin ja perheiden jaksamisen näkökulma jäänyt pitkälti unohduksiin.

SAK:n viime keväänä julkaisemassa mallissa poistettaisiin heti vauvan syntymän jälkeen pidettävä kolmen kuukauden äitiysvapaajakso, joka on nykyään kiintiöity äidille. Isä voisi sen mukaan jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lasta välittömästi synnytystä seuraavana päivänä ja äiti lähteä töihin. Synnytyksestä toipumisajalle ja esimerkiksi imetykselle ei painoarvoa anneta; sorvin ääreen ja sassiin tuntuu olevan kantava ajatus!

Tämä ”huolella valmisteltu” malli ei onneksi ole EU-säännösten vastaisena mahdollinen. Voimassa olevassa raskaussuojeludirektiivissä (92/85/EEC) äidille on kiintiöity 14 viikkoa synnytyksestä toipumiseen. Brysselissä sentään ymmärretään, että toipumisaika ja imetysrauha pitää taata synnyttäneille äideille. Parhaiten se taataan niin, että synnytyksen jälkeen kolme kuukautta perhevapaista on nimetty yksin äidille, Ellei äidin toipumisaikaa ole sisäänkirjoitettu vanhempainvapaisiin, on suuri riski, että synnyttänyttä äitiä voidaan painostaa palaamaan töihin liian aikaisin synnytyksen jälkeen.

Vaikka SAK:n malli menee metsään äitiysvapaan osalta, niin mallin ehdotus joustojen lisäämisestä on kannatettava. Ehdotuksessa vanhempain- ja hoitorahaa voisi käyttää yksittäisinä päivinä, puolitettuina tai pitkinä vapaina. Vapaita voisi siirtää myös toiselle vanhemmalle tai käyttää myöhemmin, lapsen seitsenvuotispäivään saakka. Tältä osin malli ottaisi nykyistä paremmin huomioon perheiden vaihtuvat tilanteet ja epätyypilliset työsuhteet.

Sen sijaan erilaiset ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit, kuten 6+6+6-malli johtavat väistämättä vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn. Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joilla tehdään lapsiperheiden arkea sujuvaksi ja lisätään perheiden valinnanvapautta. Esimerkiksi juuri ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Ansiosidonnaisten etuuksien jälkeen tarvitaan hoitorahamalli, joka mahdollistaa räätälöidyt hoitoratkaisut lapsille, joiden vanhemmat tekevät töitä epätyypillisissä työsuhteissa. KD on luomassa tältä pohjalta omaa malliansa perhevapaista ja hoitorahasta.

Työelämän tasa-arvoa on sen sijaan edistettävä esimerkiksi korvaamalla työnantajalle nykyistä paremmin vanhemmuudesta koituvia kuluja. Myös työmarkkinajärjestöjen välisissä palkkaneuvotteluissa voidaan tehdä paljon tasa-arvon eteen, mikäli tahtoa löytyy. Tämä asia on kuitenkin hoidettava kuntoon työmarkkinapöydissä eikä takaoven kautta perheiden arkeen puuttumalla.

Itse luotan täysin nykyäitien ja -isien kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman ulkopuolisten holhousta. Ei ole nykyaikaa, että naisia komennellaan yhteiskunnan taholta sen enempää koteihin kuin kodeista pois. Ei pakoteta perheitä muottiin, vaan pikemminkin lisätään joustavuutta ja vaihtoehtoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

" Ei pakoteta perheitä muottiin, vaan pikemminkin lisätään joustavuutta ja vaihtoehtoja."

Kyllä - perheet ovat monimuotoisia. Esimerkiksi joissain perheissä on kaksi äitiä ja joissain perheissä (Tilastokeskuksen mukaan noin 32 000:ssa perheessä) ainoastaan yksi isä vanhemmoimassa. Perhevapaajärjestelmää tulisi kehittää siten, että se huomioi yhdenvertaisesti kaikkien perhemuotojen tarpeet lapsen etu ensisijaisena arvona...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Hyvä kirjoitus! Tuntuu, että näinä tietotekniikan ja treenaamisen suuraikoina unohtuu täysin elämän biologiset lähtökohdat.

Vanhalla kansalla on sanonta, jonka mukaan "kuusi viikkoa on kuolinlaudat selässä" synnytyksen jälkeen.

Nainen ei ole mikään kone, joka "heti valmiin" kiukaan lailla höyryää täyttä vauhtia töihin synnytyksen jälkeen. Pää kyllä saattaa kestää, mutta kroppa ei. Käy kuten kanadalaiselle naiselle Mt.Everestillä: sherpa näki, että nyt alkaa meno tökkiä, mutta nainen ei suostunut kääntymään takaisin alas vaan halusi jatkaa kiipeämistä - ja kuoli niille sijoilleen.

Nyt vähän mietintämyssyä suunnittelijamiesten päähän.

Kohta 1) maito nousee rintoihin synnytyksen jälkeen, ja maidontuloa on syytä vaalia imettämällä vauvaa säännöllisesti. Stressi ja/tai epäsäännöllinen imettäminen vähentää maidontuloa tai keskeyttää sen kokonaan. Kannattaako riskeerata? Imetyksen ja äidinmaidon on todettu olevan vauvalle terveysvaikutuksiltaan myönteisiä; siis ihan kokonaisuutena äidin läheisyys + maito, ei pelkkä maito.

Kohta 2) "paikat" eivät palaudu kolmessa sekunnissa, kaikenlaista istukanpalaa tai muuta vastaavaa voi olla vielä jemmassa tai tulehdusta pukata. Turha lähteä seikkailemaan ulos varsinkaan talvipakkasilla ennen aikojaan. Siitä ei seuraa kuin sairaalakuluja. Äkillinen, suuri verenvuoto voi aiheuttaa pyörtymisen ja se puolestaan pään kolhiintumisen tms.

Ei voi kuin ihmetellä, miten elämälle vierasta ohjeistusta kansalaisille ollaan taas suunnittelemassa. Onko mukana suunnitteluryhmässä yhtäkään naista? Eikö tässä, jos jossain, pitäisi olla naiskiintiö mukana suunnittelutyössä. Tai paremminkin: suunnittelun pysäyttämisessä. Kuten sosiaali- ja terveysministeri, Perussuomalaisten Pirkko Mattila to 13.10 A-talkissa totesi:"Miksi romuttaa hyvin toimivaa ja suosittua hoitovapaan mallia?"

Tai kuten miehet yleensä sanovat:"Jos se toimii, älä korjaa sitä."

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Ei pakoteta perheitä muottiin, vaan pikemminkin lisätään joustavuutta ja vaihtoehtoja."

Sokea piste?

Eikö tämän hetkinen tilanne Suomessa nimenomaan ole pakollinen muotti, jos äidit käyttää 90% perhevapaasta rakenteellisista syistä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Koskeeko nuo edut köyhiä?
EI:Ei ole koskenut 1994 jälkeen kun kepu,kok,rkp ja Kristilliset (T.Kankaanniemi)
Leikkasi ne pois köyhimmiltä toimeentulotukea saavilta.

Yksikään kristil. ei sano halaistua sanaa siitä että köyhimmät ei yhä vieläkään saa:
Lapsilisiä
kotihoidontukia
elatusmaksuja
lapsiperheen muita tukia.
Lasketaan tuloksi ja vähennetään toimeentulotuesta.

Ei edes silloin kun 8e leikattiin-14 niiltä jotka nuo tuet yhä saa 12X vuodessa/17v per lapsi.
Tehdään jo kehdosta jako lapsien välillä.Työttömän köyhän lapsi.

lähde:
Stvm/HE -94

Käyttäjän PaulaPlysjuk kuva
Paula Plysjuk

Mutta eikö nuo sitten ole tuloa? Lapsilisät, kotihoidontuki, elatusmaksut, lapsiperheen muut (?) tuet, mitä nuo ovat, elleivät tuloa?

Eikös ne ole juuri tarkoitettu jokapäiväiseen pärjäämiseen ja elämiseen?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun käyt työssä ja vanhemmilla on tuloja olet oikeutettu saamaan sosiaalista tukea kelasta .
Mutta kun olet tuloton,köyhä ,työtön vailla tuloja ,et tarvitse sosiaalista tukea lapsillesi.

Porvarien logiikkaa ,yhdenvertaisuuslaista.Ja Universaalisesta joka lapsen oikeudesta lapsilisään. (paitsi köyhän)

Miksiköhän meillä on leipäjonot? Miksiköhän on syrjätyneitä,koulukiusattuja lapsia?

Kirpparilta ei löydy tuliteriä Adidaksen lenkkareita,eikä toimeentulotuella osteta älypuhelimia koululaiselle.
Kuten jotkut ostaa lapsilisillä,tai sijoittaa lapsilisät lapselle osakkeisiin ,tai opiskelua varten.

Tuohon voisi vastata etenkin "vakaamuspuolueet" Kepu,PS ja Kristilliset.
"Minkä teet yhdelle näistä pienemmistä,sen teet minulle"!

Arvot vaihtunut Taalankuviin sydämmessä?

Ja tätähän juuri nyt kepu,Krst. puolustaa:

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3616485-rikk...

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #6

Marja-Liisa, olisit vaan suoraan heti alussa kertonut olevasi kommunisti niin olisi säästynyt sinulta kirjoittamisen vaiva ja minulta lukemisen :D

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

Juholle. Monimuotoisuus on minulle kirosana, koska se tarkoittaa nykyään sitä että mitään ei saa sanoa normaaliksi tai lapsen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi, kuten esim. sitä että lapsi saisi parhaat lähtökohdat kasvaa parhaassa mahdollisessa kasvuympäristössä, eli isän ja äidin muodostamassa perheessä.
Mikään ei siis nykyään ole enää normaalia tai epänormaalia, ettei vain loukattaisi ketään aikuista. Lasten lähtökohtaista oikeutta isään ja äitiin kyllä saa loukata mielin määrin.

Ja lapselta ei kukaan kysy taaskaan mitään. Jos kysyttäisiin, niin nämä lesbo- ja homoperheet joutuisivat häpeään adoptioineen ja kohdunvuokrauksineen.

Monimuotoisuus on halpa iskusana, jonka turvin sukupuoliakin väitetään olevan nykyään useita. Itse en ole koskaan tavannut kuin kaksi. Gender-tuputus tekee lapsistamme entistä epävarmempia, kun enemmistölle tuputetaan poikkeavuuksia luonnollisina ja normaaleina ominaisuutena.

Viimeisin villitys on nyt asia, jonka tosin kansa selvästi tyrmää, että poikia ja tyttöjä ei enää saisi kutsua pojiksi ja tytöiksi. Kummallinen on tosin tämä avarakatseisuus, suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus kun enää jakoa kahteen sukupuoleenkaan ei enää saisi olla olemassa.
(Pienet) vihreät miehet (ja naiset) taitavat todellakin asua eri planeetalla.

Meidän yhteiskuntamme sairastaa normaalisuusfobiaa. Tämä taas johtuu meidän sukupolvemme yhteiskunnallisesta moniarvottomuudesta. Normaalisuushan on arvokysymys. Aivotutkija Matti Bergström totesi jo vuosia sitten että meidän aikamme ihminen on arvoinvalidi. Kun ihmiseltä puuttuvat kestävät arvot, kaikki on yhtä arvokasta eli lopulta mikään ei ole enää arvokasta.

Toimituksen poiminnat