Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Uskontojen välistä dialogia tarvitaan

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi viime Strasbourgin istuntoviikolla päätöslauselman, jossa nostettiin esille kiireellisenä ihmisoikeusvetoomuksena kristittyjen vaino useissa Lähi-idän maissa.         

Päätöslauselmassa nostettiin esille erityisesti Syyrian Maalaulassa Mar Taklan luostariin taistelujen keskelle eristyksiin jääneet 40 nunnaa ja orpoa lasta, samoin Pakistanin Peshawarissa kirkkoon tehdyssä itsemurhapommi-iskussa 78 kuollutta ja yli 100 haavoittunutta sekä vedottiin iranilaisen pastori Saeed Abedinin puolesta, joka on tuomittu 8 vuodeksi vankeuteen.

On todella tärkeää, että Euroopan Parlamentti uskaltaa korottaa äänensä kristityn vähemmistön puolesta Lähi-idässä. EU on pelännyt leimautumista ”kristittyjen maiden klubiksi” ja poliittisen korrektiuden nimissä on liian usein vaiettu. Kristinuskon syntysijoilla on kuitenkin menossa kehityskulku, jossa kristityt joutuvat jatkuvan vainon ja painostuksen takia jättämään kotinsa ja pakenemaan tai vielä pahempaa; heitä vangitaan ja kidutetaan tai surmataan kirkkoihinsa.

Oma poliittinen ryhmäni Euroopan Kansanpuolue EPP on pyrkinyt lisäämään uskontojen välistä dialogia ja järjestää vuosittain seminaarin ja tapaamisen eri uskontokuntien edustajille. Viime vuonna maailman suurimassa fransiskaani kirkossa pohdimme sitä, kuinka uskonnolliset yhteisöt voivat konkreettisesti auttaa ja tuoda toivoa työttömyyden ja taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevien kansalaisten elämään.  

Tänä vuonna dialogin aiheena oli ”Uskonnot rauhanrakennuksessa ja konfliktien ratkaisussa Välimeren alueella”. Kun alueen tilannetta katsoo Arabikevään myllerrysten jälkeen ja Syyrian sodan keskellä, dialogia tarvitaan varmasti enemmän kuin koskaan, ja on paikallaan arvioida, miten uskonnolliset yhteisöt saadaan työskentelemään yhteiskuntien kehittämisen ja rauhallisen rinnakkaiselon hyväksi. Mukana olivat eri kristittyjen kirkkojen lisäksi myös muslimi- ja juutalaisyhteisöjen edustajat.

Seminaarin lukuisissa puheenvuoroissa tuli hyvin esille alueen vaikea historia mm. kolonialismin ja eri valloittajien jättämät jäljet. Toisaalta lähes kaikissa maissa on ollut aikoja, jolloin kristityt, juutalaiset ja muslimit ovat eläneet rintarinnan sovussa. Uskonto itsessään ei ole ollut ongelma ellei sitä ole valjastettu valtapyrkimysten polttoaineeksi. Uskontoon sitoutuneet kansalaiset ovat usein aktiivisia myös kansalaisyhteiskunnassa erilaissa vapaaehtoisjärjestöissä ja siten tukevat demokratian rakenteita, jos niille annetaan mahdollisuus kehittyä.  Uskonto on siis parhaimmillaan kansalaisyhteiskunnan rakentamisen väline.

Silti alueella on usein sorruttu uskonnon sävyttämään terrorismiin. Uskonnon ja terrorismin välinen tutkimus 400 terroriteon taustalta kumoaa sen yleisen myytin, että köyhyys ja koulutuksen puute ajaa terrorismiin. Terroristeista 60 % oli suorittanut yliopistotutkinnon, lähes kaikki kuuluivat tulotason suhteen vähintään keskiluokkaan ja useimmat olivat naimisissa, eikä hirmutekojen taustalla yleensä ollut psykopaattisuutta tai muita vakavia mielenterveyden ongelmia. Erilaista fanaattisuutta maailmasta löytyy myös ei-uskonnollisten motiivien ajamana, josta ekoterrorismi mainittiin yhtenä. Osallisuuden kokemuksen puute ympäröivästä yhteisöstä ja tunne, ettei pysty vaikuttamaan madaltaa kynnystä hirmutekoihin, joskaan nekään eivät täysin selitä äärimmäisyyksiä.

Miten selvitä eteenpäin? Arabikevät seuraamuksineen on osoittanut, että demokratia tarkoittaa paljon enemmän kuin vaalien järjestämistä. Monissa maissa ääriryhmät ovat saaneet vallan demokraattisesti, mutta aloittaneet välittömästi prosessin, jolla demokratiaa heikennetään ja oppositio vaimennetaan. Demokratian kypsyyttä osoittaa se, onko vallanpitäjä valmis suojelemaan myös vähemmistöjä, vaikka enemmistön numeerisella vallalla heidät voisi sivuuttaa.  Maltillisten voimien alueella tulisi yhdistää voimansa, sillä ratkaisu ei löydy sen paremmin fundamentalismista kuin sekularismistakaan – useimmat ihmiset pelkäävät molempien voittokulkua yhtälailla. Niin kuluneelta kuin kuulostaakin, niin rauhaa ei rakenneta ilman tiedon ja ymmärryksen lisäämistä toistemme tilanteesta ja siihen kuuluu myös uskontojen tunteminen. Tarvitaan toinen toistemme kunnioittamista.

 

Sari Essayah, KD/EPP

sari.essayah@europarl.europa.eu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Minusta on erittäin ikävä lukea tällaista ala-arvoista tekstiä ja vetoomuksia kristittyjen suojelemiseksi, kun omassa maassa Suomessa vainotaan homolapsia ja –nuoria.

Uskonto on aina valittu tapa elää, mutta homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus.

Olen useasti pohtinut sitä, että vankiloissamme voi olla sarjamurhaajia, mutta eduskunnassa on useampia, jotka ovat sanoillaan ja suvaitsemattomuudellaan ”murhanneet” useampia, kuin kukaan heistä.

Niin kauan, kuin homolapsia ja –nuoria ajetaan uskonnon kautta itsemurhaan, minulla on vaikea tuntea myötätuntoa kristittyjä tai toisia uskontoja kohtaan, jotka tappavat toisiaan.

Jos joku pienessä mielessään kuvittelee, että jokin ihmiselämän säästävä laki on jotain uskontoa vastaan, niin hänen täytyy olla ”mielenvikainen” tai sitten hän on mieltänyt Raamatun ”poliittiseksi ohjelmaksi”.

Tästä linkistä voi tutustua suomalaisten kristittyjen ajamaan vainoon ja mitä vahinkoa se saa aikaan: Valitettavasti olen kuullut, että näitä kommentteja eivät KD edustajat lue :-(

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148904-h...

Pasi Viertola

Asiasta huolestuneet voivat myös allekirjoittaa Amnestyn vetoomuksia, esim.
http://www.amnesty.fi/vetoomukset/egyptin-koptikri...

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Thou shalt not kill - and yet christians do!

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Emme tarvitse uskontojen välistä dialogiaa vaan tarvitsemme älykästä keskustelua ihan yleisesti emmekä vertailu kohteita "kenen mielikuvitusolento on paras?"
http://www.youtube.com/watch?v=ljTt0eHhYDQ

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sanoit ehkä hiukan kärjekkäästi mutta sanomanasi se on ymmärrettävä. Uskontojenkin välistä vuoropuhelua tarvitaan. Mutta ennen kaikkea tarvitaan selkeää näkemystä siitä, että minkäänlainen vaino - kohdistuu se sitten keneen tahansa, mistä syystä tahansa - ei ole hyväksyttävää. Kosto ja vaino ovat täysin tuomittavia, oli peruste mikä tahansa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

On hyvä, että tämäkin puoli asiasta tulee tunnetuksi:
"Niin kuluneelta kuin kuulostaakin, niin rauhaa ei rakenneta ilman tiedon ja ymmärryksen lisäämistä toistemme tilanteesta ja siihen kuuluu myös uskontojen tunteminen. Tarvitaan toinen toistemme kunnioittamista."

Nostan hattua Sari Essayah'ille siitä, että hän nostaa esille näkökulman, joka suomalaisessakin mediassa ja keskustelussa sivuutetaan usein vain pienenä alaviitteenä. Kiitos.

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

"Miten selvitä eteenpäin? Arabikevät seuraamuksineen on osoittanut, että demokratia tarkoittaa paljon enemmän kuin vaalien järjestämistä. Monissa maissa ääriryhmät ovat saaneet vallan demokraattisesti, mutta aloittaneet välittömästi prosessin, jolla demokratiaa heikennetään ja oppositio vaimennetaan. Demokratian kypsyyttä osoittaa se, onko vallanpitäjä valmis suojelemaan myös vähemmistöjä, vaikka enemmistön numeerisella vallalla heidät voisi sivuuttaa. "

Tässä ollaan sivistysvaltion ja inhimillisen hyvinvoinnin ja kukoistuksen ytimessä. Demokratia on muutakin kuin äänestämistä ja äänestyksen tulos tarkoittaa ihan muuta kuin junalippua yksinvaltiuuteen.

Tämän ajattelutavan rauhanomainen edistäminen olisi länsimaiden tärkein tehtävä.

Käyttäjän JyrkiKela kuva
Jyrki Kela

Hieno teksti Sari Essayjahilta.

Surullista havaita, että joidenkin on vaikea hyväksyä todellisuutta tästä ajasta. Islam on vuosisatojen ajan hyökännyt juutalaisuutta ja kristillisyyttä vastaan. Olisi hyvä tuoda esille Muhammedin historaa ja islamin ensimmäisten vuosisatojen valloitushistoriaa. Nykyisenkin Iraninkin kielenkäytössä pieni saatana tarkoittaa juutalaisten valtiota.

On myös surullista havaita, että kristittyjä syytetään niiden instituutioiden teoista, joiden harjoittamasta vainoista erityisesti kristityt ovat kärsineet. Tarkoitan tällä instituutionallisia kirkkoja, jotka harhautuivat historian aikana kauas kristillisyydestä ja lopulta itse vainosivat kristittyjä. Esimerkisi yrittäessään estää Raamatun kääntämisen kansankielelle.

Kun Uuden testamentin tekstit luetaan kokonaisuudessaan, niin nähdään, että siellä kunnioitataan suuresti juutalaisia. Olivathan UTn tekstien kirjoittajatkin kaikki Luukasta lukuunottamatta Juutalaisia. Suosittelen lukemaan Paavalin tekstin Roomalaiskirjeen 11 luvun. Se miksi instituutiokirkot ovat vainonneet juutalaisia historian aikana, johtuu siitä, että he eivät tunne tai hyväksy Uuden testamentin sanomaa kokonaisuudessan. Hitlerin Saksa oli ateisti Nietschen aatteen perillinen, ei kristillisyyden. Natsit toteuttivat ateistista yli-ihmisoppia ja sosiaalidarwinismia sen puhtaimmassa muodossa.

Paavali tarkoittaa "saatanan synagoogalla" kaikkea uskonnollista instituutionalaista valtaa joka pyrkii estämään evankeliumin ilosanoman leviämisen, oli se sitten judaismi, islamismi, instituttiollinen kristillisyys tai äärihiduismi.

1900-luvulla kristittyjä tapettiin heidän uskonsa tähden enemmän kuin koko kristillisen historian aikana yhteensä. Ateistiset hallinnot erityisesti kunnostautuivat siinä Neuvostoliiton johdolla. 2000-luvulla noussut ääri-islam on kommunistisen ateismin romahduksen jälkeen ollut pahin kristittyjen vainoaja. Vaikkakin jäljellä olevat ateistisen filosofian maat, esimerkiksi Pohjois-Korea, jatkavat jatkavat perinnettä. Pohjois-Koreassa on kiellettyä olla kristitty tai omistaa Raamattu. Saudi-Arabiassa on saudin kieletty kääntyä kristityksi kuolemantuomion uhalla, mitään kristillisiä symboleja ei saa pitää esillä.

Tällä hetkellä noin 100 miljoonaa kristittyä kokee vainoa. Se tarkoittaa joka kymmenennettä kristittyä. Tässä kohdin on hyvä tajuta se, että kristillisyyden painopiste on siirtynyt pohjoiselta pallonpuoliskolta etelään. Vielä 1900-luvun alussa 70 % kristityistä eli pohjoisessa. Kun taas nykyisin 70 % kristityistä elää eteläisellä pallonpuoliskolla, eli Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Kristillisyys ei ole syntynyt Länsimaissa eikä sen painopiste ole tälläkään hetkellä siellä. Elämme usein niin länsimaakeskeistä elämää, että emme tajua sitä, että kristinusko ei ole koskaan ollut eikä ole nytkään valkoisen miehen uskonto.

Täältä voit lukea lisää yksittäisiä tapauksia nykyajan kristittyjen vainoista

http://ihmisoikeus.blogspot.fi/

Toimituksen poiminnat