Sisulla ja sydämellä Suomen puolesta Kansanedustaja Sari Essayahin blogi

Vaalipiiriuudistus vihdoinkin!

 

Hallitusovista sisään tullut SDP teki hallitusneuvotteluissa harvinaisen selväksi, että ainakaan kyseisellä laskentamallilla ei suomalaista demokratiaa edistetä. Hallitusohjelmaan saatiin sentään sopu siitä, että perustuslakiin Manner-Suomen vaalipiirien vähimmäismääräksi kirjataan kuusi ja enimmäismääräksi kaksitoista. Suhteellisuus paranisi joka tapauksessa, kun tasaisemman suuruiset vaalipiirit madaltaisivat laskennallista äänikynnystä.

Kitkuisissa tunnelmissa mallista ei hallitusneuvotteluissa päästy yksimielisyyteen, sillä pöydällä oli jos jonkinmoista viritystä Uudenmaan jaosta ja Itä-Suomen yhdistämisestä aina tasauspaikkalaskelmiin. Työ päätettiin lykätä puoluesihteerityöryhmään. Puoli vuotta askaroituaan oli sen vuoro luovuttaa, ja antaa työ hallitusryhmien puheenjohtajien sorvattavaksi.

Vaivannäkö ei onneksi valunut hukkaan, sillä nyt saavutettu sopu on erityisen tärkeä Itä-Suomen kannalta. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon piilevät noin 14 %:n äänikynnykset saadaan laskemaan 5-6 %:n tienoille. Äänestäjien alueellinen epätasa-arvo on ollut räikeää, eikä pienempien puolueiden kannattajilla ole ollut mitään mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi. Tämä on vaikuttanut äänestyskäyttäytymiseen, ja "nukkuvien" puolueen kannatus on idässä ollut muuta maata suurempaa.

Nurinoitta ei tätäkään reformia toteuteta.  Demarit hallituksessa ja perussuomalaiset oppositiossa olisivat toivoneet vielä useamman vaalipiirin muokkausta. Itä-Suomen nykyiselle valtapuolueelle Keskustalle taas kaikki muutokset merkitsevät ansaitsemattomien lisäpaikkojen menetystä, joten vastustaa kannattaa, vaikka vaihtoehtoa ei olisi esittää.

Ainut perusteltavissa oleva kritiikki tulee mielestäni Etelä-Savon maakuntarajan muuttumisesta sitten 2010 aluehallintouudistuksen. Itä-Suomen maakunnista luotiin tuolloin virallinen yhteistoiminta-alue. Eteläsavolaisten huoli liittyy EU-tukieurojen tasoon, joka saattaa yhteistyösuunnan muuttumisen takia laskea eteläisemmän Suomen alhaisemman tukitason takia. Tämä huoli on selvitettävä ja tarvittaessa hoidettava.

Tilastokeskuksen nykylukujen valossa uudesta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valitaan 15 kansanedustajaa ja Kymen ja Etelä-Savon liitoksesta 17 edustajaa. Vaalipiirien lukumäärä jää uudistuksen jälkeenkin nykyisen perustuslain rajoihin, joten uudet vaalipiirit voidaan ottaa käyttöön jo seuraavissa 2015 eduskuntavaaleissa. Onneksi, sillä laillani monien muidenkin usko koko uudistuksiin alkoi hiipua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pienten vaalipiirien äänikynnyksen madaltaminen on hyvä asia. Huonoa on se, että suurenevat vaalipiirit kallistavat vaakaa vaalipiirien keskuskaupunkien eduksi. Tämä sopinee nykyiselle cityorientoituneelle hallitukselle.

Keskustan kohdalla pitää muistaa, että se ajoi viime hallituksessa uudistusta, joka oli nykyistä parempi ja oikeudenmukaisempi (sitä lukuunottamatta, että ehdotukseen kuului valtakunnallinen äänikynnys, joka olisi tyylysti leikannut pienimmät ryhmät pois). Tuo ehdotus olisi kohdellut sekä valtakunnallisia että alueellisia pieniä puolueita yhtä reilusti. Nykyinen ehdotus ei näin tee. Keskusta ei siis ole pelkkä jarrumies.

Nykyisen hallituksen ehdotuksessa ongelma on myös se, että ehdotetun kaltaisen pienen korjauksen jälkeen edellisen ehdotuksen tyylinen kunnollisempi korjaus jää ehkä kokonaan tekemättä. Vaihtoehto tälle ehdotetulle uudistukselle voisi olla odottaa kunnes demarit ovat taas oppositiossa, ja tehdä muutos sitten.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Joko uusilla vaalipiireillä on nimet? Ehdotukseni: Itä-Suomi ja Kaakkois-Suomi.

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Ei kun nöyryytetään meitä savolaisia oikein olan takaa! Uudet vaalipiirit ovat siis: Pohjois-Karjala ja Kymi.

Käyttäjän Immukka kuva
Pekka Immonen

Vaalipiirikikkailu raiskaa vuosisataisen maakuntaidenttiteetin !

Vihreät vievät eivätkä muut hallituskumppanit juuri vikise.

Vihreät ajoivat sinipuna-hallituksessa läpi Itä-Suomeen uuden vaalipiirijaon, vaikka edellisessä hallituksessa oli päästy asiasta sopuun vihreiden oman ministerin Braxin johtamassa työryhmässä. Tällä mallilla olisi kyllä korjattu epäkohta, joka on johtunut siitä, että pienissä vaalipiireissä valituksi pääsemisen äänikynnys on korkea.

Kysymyksessä on malliesimerkki vaalipiirikikkailusta. Vaalitulosten peukaloimiseksi ja lisäpaikkojen saamiseksi omalle puolueelle siirretään vaalipiirirajoja. Näin on tapahtunut aikanaan maissa, joissa demokratia on ollut kehittymätön. Tämän keplottelun otti käyttöön 1811 amerikkalainen kuvernööri Gerry. Ilmiötä kutsutaankin yleismaailmallisesti halveksitulla käsitteellä ”gerrymandering”. Sen 200-vuotisjuhlan kunniaksi siis ollaan valmiita panemaan vuosisatainen hallinnollinen ja kultturellinen kokonaisuus, Savo, pirstaleiksi. Hieman jälkijunassa, mutta tyrmistyttävin seurauksin.

Nykyinen Etelä-Savo on ollut vanhastaan sydän-Savoa. Asutus Pohjois-Savoon levisi erityisesti sen pohjois-pitäjien Juvan, Joroisten ja Rantasalmen alueilta. Eivätkä nämä alueet olleet mitä tahansa pitäjiä. Asukkaita esim. Rantasalmella oli 200 vuotta sitten noin 15.000 henkeä. Suomalaisia oli tuohon aikaan enemmän vain Turussa, Tukholmassa ja Pietarissa. Elias Lönnrot toteaa kirjassaan ”Matkat 1828-1844” kuulleensa jo etukäteen, että rantasalmelaiset olivat Savon sivistyneintä väkeä”.
Herrasväen vuoksi aluetta kutsuttiin pikku-Pariisiksi. Käsitykseen vaikutti Haapaniemen kadettikoulu ja triviaalikoulu mutta oli rahvaallakin osuutensa asiaan. Pitäjänkoulussa 1751-1801 kävi kaikkiaan 10000 asukasta.

Vihreiden nykyisin kotikolonaan pitämässä Helsingissä oli samaan aikaan pari tuhatta asukasta. Ei siis ihme, etteivät vuosisataiset juuret paljon paina heidän käytöksessään.

Noiden historiallisten tapahtumien juuruttamina on moni meistä tuon alueen asukkaista pitänyt itseään aitoina savolaisina. Pitäisikö meidän nyt muuksi muuttua?

Tunnettua sanontaa mukaellen: kymenlaaksolaisiksi emme tule, pysykäämme siis savolaisina.

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Taidat liioitella historiallisen Savon pirstomisväitteilläsi? Ennen vuotta 1960 Savo kuului kahteen lääniin: Mikkelin ja Kuopion lääneihin. Mikkelin lääni oli nykyistä Etelä-Savoa laajempi sillä siihen kuuluivat myös nykyiset kunnat Heinola, Hartola, Sysmä, Luhanka ja Joutsa ja nyt Varkauteen kuuluva Kangaslampi. Kuopion lääni taas käsitti nykyiset Pohjois-Savon (miinus Kangaslampi), Pohjois-Karjalan ja nyt Keski-Suomeen kuuluvat Hankasalmen ja Konneveden. Muistanko oikein jos väitän, että tuo vanha Kuopion lääni sisälsi kaksi vaalipiiriä siten, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostivat omat vaalipiirinsä??

Jos muistan oikein historiallinen Savo on kuulunut yhteen lääniin viimeksi 1600- ja 1700-luvuilla. Siis kauan ennen nykyistä demokraattista hallitusmuotoamme. 1700-luvun lopulla (oliko se v. 1775?) näet perustettiin Kymenkartanon lääni ja vanhan Kuopion läänin edeltäjä (oliko sen nimi Savon ja Karjalan lääni?).

Ei tämä Savon "pirstominen" ole nykypolitiikan keksintöä. Kysynkin siis: Miten voi pirstoa sen mikä ei ole ollut yhdessä pariin sataan vuoteen?

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Vaalipiireistä vielä sen verran, että entinen Mikelin läänikin oli oma vaalipiirinsä. Savo oli siis "pirstottu" jo vanhaan hyvään aikaan.

Käyttäjän Immukka kuva
Pekka Immonen

Työrupeama haittaisi bloggausta hieman. Pahoittelut pienestä viiveestä.

@ Jorma Vesa

1. Savolaiset ovat heimo; meni läänin , kunnan tai valtion rajat miten vaan. Rantasalmi oli Pähkinäsaaren rauhan ajoista rajapyykkinä, siitä lingvistisenä todisteena se, että savolaiset kutsuvat suosikkikalaansa muikukusi kun taas Raudasveden toisella puolella sama kala tunnetaan "rjäpushkaksi".

2. Reaktio Essayahin kirjoitukseen tulee siitä, että hän kuuntelee vihreiden poliittista agendaa ja Helsingin Sanomien & Alma talon Helsinki-keskeistä retoriikkaa enemmän kuin omia äänestäjiään.

Kun savolaisten identitteetiä raiskataan ( ei luokata ) seurauksena on voimakas vastareaktio. Ei tarvitse kauaa odottaa, lokakuussa sitten mitataan punnukset seuraavan kerran.

Juha Kajander

Olisihan sen voinut tehdä näinkin:
Etelä-Savo + Pohjois-Savo = Savon vaalipiiri
Kymenlaakso + Etelkä-Karjala + Pohjois-Karjala = Karjalan-Kymenlaakson vaalipiiri

Itse pitäisin kuitenkin tyylikkäämpänä mallia, jossa vaalipiirirajat Itä-Suomessa noudattavat suunnilleen vesistöaluerajoja. Suunnilleen näin:
Vuoksen vaalipiiri: Etelä- ja Pohjois-Karjala, Etelä- ja Pohjois-Savo (kokonaan tai suurin osa).
Kymen vaalipiiri: Kymenlaakso, Päijät-Häme, Keski-Suomi, mahdollisesti hieman Savon läntisimpiä osia.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

En ole , enkä tule, vihreäksi. Silti oli vääryys jättää viherpipertäjien puheenjohtaja äänimäärällään P-Karjalasta valitsematta.
Vaalipiiriuudistus tervetullut.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Vaalipiiriuudistus on hyvä, entä äänikynnys parlamenttiin? ETYJ pitää tätä kolmen prosentin kynnystä ongelmaisena. Äänikynnyksellä sementoidaan eduskunnassa istuvia puolueita ja estetään uusien puolueiden nousemista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tietääkseni vaalipiiriuudistukseen ei liity äänikynnystä. Se olisi ollut osa vaalilain laajempaa uudistusta joka karahti kiville hallitusneuvotteluiden aikana.

kari iivari merenko

.. sataa Kokoomuksen laariin..! .vissiin meinaavat torpata koko Keskustapuolueen kertapierasulla...noinkohan onnistuu..?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vaalipiirien ohella olisi hyvä uudistaa myös kokonaispaikkajaon ongelmia. Puolueen kokonaisäänimäärän ja kansanedustajapaikkojen tulisi vastata toisiaan puolueen koosta riippumatta. Nythän järjestelmä suosii ns. isoja puolueita yleensä.
Siksi mietintämyssyyn voisi laittaa ns. tasauspaikkojen jaon, jolla vääristymiä oikaistaan. Sitä uudistusta kai saamme odottaa pienen ikuisuuden...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jos edellisen hallituksen ehdotuksesta olisi otettu äänikynnys pois, se olisi jakanut paikat melko oikeudenmukaisesti koko maan tasolla (ilman tasauspaikkojakin). Ehdotuksessa oli jäljellä myös D'Hondtin jakokaava, joka suosii suuria puolueita, mutta sen vaikutus on vähäisempi kuin nykyisten vaalipiirien vaikutus. Jos poliittiset puolueet olisivat valmiita unohtamaan tuon äänikynnyksen, edellisen hallituksen valitsema malli olisi hyvä askel kohti oikeudenmukaisempaa vaalijärjestelmää.

Jyri Terttu

Eduskunta on kuitenkin elin, joka päättää koko Suomen asioista. Siksi ainoa oikea vaalipiirijako on koko maan vaalipiiri. Kunnanvaltuustot ovat asia erikseen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Yksi vaalipiiri johtaa automaattisesti pääkaupunki- ja suurkaupunkikeskeisyyteen. Tästä syystä Suomeen on aikanaan asetettu vaalipiirit. Ne takaavat sen, että poliittisen suhteellisuuden lisäksi toteutuu myös alueellinen suhteellisuus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset